Koe uusi yle.fi

"Avaimenreiästä" leikkaaminen on epäeettistä – tähystysleikkauksia vastustettiin aluksi ankarasti

Gynekologi Kurt Semm suoritti syyskuun 12. päivä 1980 umpilisäkkeen poiston tähystysleikkauksella. Samalla päättyi aikakausi, jolloin kirurgin suuruus mitattiin viillon suuruudella.

kirurgia
Tähystysleikkaus käynnissä.
Ylilääkäri Matti Pääkkönen leikkasi potilasta Kuopion yliopistollisen sairaalan potilaiden kirurgisia toimenpiteitä vuosina 2007-2010 seuranneessa Ylen Veitsen terällä-ohjelmasarjassa vuonna 2008. Yle

Saksalaislääkäri Kurt Semm yritti 1970-luvulla esittää, että munasarjakasvaimia voisi poistaa potilasta avaamatta, tähystysleikkauksena. Vuonna 1975 Semm esitti saksalaiskirurgeille, että myös sappileikkauksen voisi tehdä tähystämällä.

Semm tarjosi jopa arvostettuun tiedejulkaisuun American Journal of Obstetrics and Gynecology artikkelia, mutta sen julkaiseminen evättiin vetoamalla, että tähystysleikkaus olisi epäeettinen.

"Schlüssellochchirurgie" eli avaimenreikäkirurgian vastustus johtui osaltaan Semmin taustasta.

Vuonna 1927 syntynyt Semm ei heti sodan jälkeen päässyt opiskelemaan lääkäriksi, vaan opiskeli ensin hienomekaniikkaa. Kaikki tähystysleikkaamiseen tarvittavat välineet, joita Semm kirurgeille esitteli, olivat hänen itse valmistamiaan. Se ei herättänyt luottamusta.

Kameroita ei ensimmäisten tähystysvälineiden joukossa vielä ollut. Potilaan sisään katsottiin putkea pitkin ikään kuin avaimenreiästä.

Ei mitään järkeä vaihtaa vaikeampaan

Syyskuun 12. päivänä 1980 Kurt Semm leikkasi Kielin yliopistollisessa naistensairaalassa umpilisäkkeen tähystämällä. Saksalaiskirurgit raivostuivat siitä, että helpohkoissa perusleikkauksissa ei ollut mitään järkeä korvata hyväksi havaittua avoleikkausta teknisesti monimutkaisella tähystystekniikalla.

Kurt Semm.
Kurt Semm vuonna 1991AOP

Semm itse taas perusteli tähystysleikkauksia sillä, että potilas toipuisi huomattavasti nopeammin leikkauksen jälkeen.

Saksassa perustettiin ensimmäinen pienin piirin kirurgiyhdistys pohtimaan tähystysleikkauksia jo jouluna 1976. Viisi vuotta myöhemmin Yhdysvalloissa perustettiin Society of American Gastrointestinal Endoscopic Surgeons. Tähystysleikkausten laajempi hyväksyminen alkoikin Yhdysvalloista, jossa Kurt Semm piti lukuisia koulutuksia.

Suomessa yksityinen ehti ensin

Suomen ensimmäisen tähystysleikkauksen suoritti marraskuun puolivälissä 1990 kirurgian professori Tom Schröder silloisessa Laser-sairaalassa. Ensimmäisenä leikattiin sappirakkoa. Schröderin oli tarkoitus aloittaa jo neljä vuotta aikaisemmin, mutta työkiireiden takia aloitus siirtyi.

– Olin lääkäripäivillä tammikuussa 1991. Siellä oli luentosarja sappileikkauksista. Tähystysleikkauksista ei puhuttu sanan sanalla. Tuli yleisökysymys ja sanoin, että olen sitten marraskuun tehnyt niitä yli parikymmentä.

Schröder muistelee leikanneensa jo vuonna 1991 yli 300 sappileikkausta tähystämällä. Uutiset tähystysleikkauksista levisivät nopeasti ja toivat asiakkaita.

Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa tultiin kuitenkin perässä. Tammikuun lopulla 1991 myös Meilahdessa tehtiin sappileikkaus tähystämällä.

Myös Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tähystysleikkauksista innostuttiin vielä samana keväänä, muistelee vatsakirurgian ylilääkärin virasta 2010 eläkkeelle jäänyt Matti Pääkkönen.

– Esimies sanoi minulle, että nyt rupeat tekemään tätä sappirakon tähystysleikkausta. Vuonna 1991 koulutusta haettiin ulkomailta. Itse kävin ensimmäisessä koulutuksessa Ruotsissa. Siellä tähystystä harjoiteltiin koe-eläimillä.

Tähystysleikkaus käynnissä.
Matti Pääkkönen Veitsen terällä -sarjassa 2008. Yle

Satoja perinteisen tyylin sappileikkauksia tuolloin jo tehnyt Pääkkönen muistaa hyvin, kuinka ensimmäinen leikkaus tähystämällä jännitti. Leikkaus on vaativa, sillä sappirakon tyvessä on paljon kriittisiä verisuonia. Niitä pitää kankeilla instrumenteilla varoa.

– Se ensimmäinen leikkaus oli teknisesti hankala. Jos se ei olisi ollut ensimmäinen, niin olisin muuttanut sen avoleikkaukseksi.

”Potilaat pilasivat koko asian”

Helsingin yliopiston kirurgian professori Caj Haglund muistaa hyvin tähystysleikkaamisen alkuajat, sen jännityksen ja innostuksen. Leikkaaminen tuntui täysin erilaiselta instrumenteilla tehtynä. Kudoksiin ei enää koskettu.

– Potilaat innostuivat tähystysleikkauksista lääkäreitä paljon enemmän. Nehän oikeastaan pilasivat koko asian. Perinteisestihän lääkärit ovat varovaisia ottamaan uusia menetelmiä käyttöön. Mutta potilaat eivät antaneet mahdollisuutta verrata avosappileikkausta tähystysleikkaukseen. Yhtäkkiä sappileikkauksesta tuli valtamenetelmä ilman, että sitä oli todistettu paremmaksi.

Kaikki eivät olleet innostuksen vallassa Suomessakaan. Uusi tekniikka pelotti ja suuri määrä kokeneita kirurgeja putosi kärryiltä, Haglund muistelee.

– Alkuun oli tarkat listat, missä tilanteissa potilasta ei saanut leikata tähystämällä. Juuri mikään ei enää pidä paikkaansa. Esimerkiksi raskaana oleville ei saanut tehdä tähystysleikkauksia.

Matti Pääkkönen.
Matti Pääkkönen vuonna 2008Yle

Myös Kuopiossa Matti Pääkkönen ja kollegat alkoivat jo pian tehdä sappileikkauksia pääsääntöisesti tähystämällä. Muutos tapahtui lopulta hyvin nopeasti.

– Kun 1992 sain dosentuuriin, piti tiedekunnalle pitää dosenttiluento. Dekaani kysyi luennon jälkeen, että eikö se olekin sitä suurempi kirurgi, mitä isompi viilto. Vastasin, että ei se taida enää niin mennä.

Kurt Semmin kunnia palautettiin

Tekniikka kehittyi nopeasti Kurt Semmin alkuajoista. Kun pienet minikamerat yleistyivät, vapautuivat kirurgin molemmat kädet itse leikkaamiseen ja kuva saatiin leikkaussalissa näytettyä kuvaruudulta kaikille. Nykyään tähystämällä leikataan kaikki, mikä tähystämällä voidaan leikata.

Tähystyleikkauksesa käytettäviä instrumentteja.
Yle

Kirurgiopiskelijatkin saavat jo enemmän opetusta tähystämisestä kuin avoleikkauksista.

– Se on mennyt jopa niin pitkälle, että nuorten pitäisi osata, mutta nuoret kirurgit eivät saa harjoitella riittävästi perinteisiä leikkauksia, sanoo Helsingin yliopiston kirurgian professori Caj Haglund.

Alan pioneeri Kurt Semmin maine puhdistettiin jo hänen elinaikanaan. Hän sai Saksassa useita korkeita kunniamerkkejä. Useat kirugian alan kansainväliset yhdistykset nimesivät hänet lopulta nöyränä kunniajäsenekseen.

Suomen ensimmäisen tähystysleikkauksen tehnyt kirurgian professori Tom Schröder ei koskaan ehtinyt tavata alan pioneeria Kurt Semmiä.

– Tässä kävi niin, että ne vanhat ja kovimmat kirurgit eivät enää pystyneet tähän junaan nousemaan ja heitä se harmitti, Schröder sanoo.

Kurt Semm kuoli Parkinsonin tautiin vuonna 2003. Hänen ensimmäinen vaimonsa kuoli rintasyöpään 1986. Tähystystä vastustettiin aluksi myös syöpäleikkauksissa. Pelättiin, että pistokanaviin, joihin holkki viedään, tarttuisi syöpäsoluja. Syöpäsolujen uskottiin tällä tavoin leviävän muualle kehoon.