yle.fi-etusivu

Alvar Aalto suunnitteli Vaasaan työläiskaupunginosan 1940-luvulla – Aaltopuistossa viihdytään edelleen

Vaasan Aaltopuistossa on Alvar Aallon suunnittelema asemakaava ja asuintaloja. Asukkaille talojen vaaliminen on tärkeää.

Alvar Aalto
Aaltopuisto-opastekyltti Vaasassa.
Aaltopuisto-opastekyltti Vaasassa.Jarkko Heikkinen/Yle

Pipsa Uusi-Hakala ja Kiira Rintamäenpää asuvat perheineen Vaasassa Aaltopuiston asuinalueella. Molemmat ovat tyytyväisiä asuinympäristöönsä, jonka kokevat perheystävälliseksi.

– Yksi prioriteetti, miksi tänne muutettiin on, että täällä on lapsen hyvä kasvaa. On iso puisto, futiskenttä ja metsä lähellä, Pipsa Uusi-Hakala sanoo.

Vaasan Aaltopuisto on alun perin ollut Oy Strömberg Ab:n työntekijöiden asuinaluetta. Museovirasto on luokitellut alueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (siirryt toiseen palveluun).

Alvar Aallon suunnittelma talo Aaltopuistossa Vaasassa.
Alvar Aallon suunnittelma talo Aaltopuistossa Vaasassa.Jarkko Heikkinen

Luonto lähellä

Arkkitehti Alvar Aalto suunnitteli 1940-luvulla Vaasaan Strömbergin tehdasalueen asemakaavan ja tehtaan läheisyyteen rakennetulle asuinalueelle asemakaavan sekä rakennuksia. Osa Aallon toimiston suunnittelemista asuintaloista alueella on puurakenteisia (1946) kaksikerroksisia rivitaloja ja osa kivirakenteisia (1948-49) kaksikerroksisia rivitaloja.

Aaltopuiston asukkaille ja asukasyhdistykselle alueen luonnonläheisyys on tärkeä arvo.

– Tämä on alunperinkin suunniteltu viherlähiöksi. Sitä haluamme täällä vaalia. Meillä on määritelty neljän metrin vihervyöhyke Aaltopuiston ympärille ja siitä pidetään kiinni, Kiira Rintamäenpää sanoo.

– Yritämme vaalia alueen yhteisöllisyyttä. Siksi järjestämme lapsiperheille tapahtumia, Pipsa Uusi-Hakala toteaa.

Alvar Aallon suunnitteleman talon seinää Vaasassa.
Alvar Aallon suunnitteleman talon seinää Vaasassa.Jarkko Heikkinen/Yle

Talojen huoltaminen prioriteetti

Aaltopuistoa kutsuttiin ennen Neekerikyläksi Alvar Aallon puutaloille valitseman tumman värityksen vuoksi. Talot on myöhemmin maalattu vaaleiksi ja alueen nimi virallisesti vaihdettu.

– Laudoitus näissä vanhoissa taloissa on Norjanpontti. Se on ollut ilmeisesti hyvin tyypillinen työläiskaupunginosissa Amerikassa. Olen lukenut, että Aalto olisi saanut vaikutteita sieltä, Rintamäenpää sanoo. Hänelle Aallon rakennukset ovat nyt koti, mutta myös kiinnostuksen kohde.

– Kiinnostus Aaltoon ja suomalaiseen muotoiluun on minulla lähtöisin jo lapsuudesta.

Alvar Aallon suunnittelema muuntajarakennus Aaltopuistossa Vaasassa.
Alvar Aallon suunnittelema muuntajarakennus Aaltopuistossa Vaasassa.Jarkko Heikkinen/Yle

Alvar Aallon suunnittelemat asuintalot ovat nykyään asunto-osakeyhtiöiden omistuksessa. Osa puisista rivitaloista on purettu ja niiden tilalle rakennettu (1987-1990) samankokoisia rivitaloja Aallon suunnitelmia mukaellen.

Asukkaille 1940-luvulla valmistuneiden talojen huoltaminen on arkipäivää.

– Totta kai vanhoissa taloissa kunnossapito on tärkeätä ja kunnon tarkkailu jatkuvaa, Kiira Rintamäenpää sanoo.

Lähde: Museovirasto (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: Museovirasto: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Kotimaiset elokuvat

Armomurhaajassa periaatteen miehet maksavat kalliisti härkäpäisyydestään

Minibudjetilla tehty tyly suomalaistrilleri kerää suitsutusta maailmalla

Kulttuuri

Tuntuuko, että suomalaisissa elokuvissa on aina samat naamat? Yle selvitti, kenellä on eniten rooleja

Matti Onnismaa

Harva tunnistaa 2010-luvun käytetyintä näyttelijää – Matti Onnismaa on sivuroolien kuningas

Susi

"Karjaisin kovaa ja ajattelin, että siitä ne lähtevät karkuun. Niin ei käynyt."

Katso video: Sudet tulivat vain muutamien metrien päähän työmiehestä Ruokolahdella