"Hetkessä tuhansia kiloja rautaa vanheni tuotantotiloihin" – Uudet laitteet olivat kopioalan uhka ja mahdollisuus

Kopio- ja tulostusala on muuttunut vuosikymmenien aikana valtavasti. Suurin muutos ajoittuu 1990-luvun alkupuoliskolle, jolloin siirryttiin digitaalisuuteen.

yrittäjät
Rakennuspiirroksia
Kopioalan yrittäjän mukaan alan tulevaisuus on esitteissä ja rakennuspiirrustuksissa.Sanna Savela / Yle

Kopioiminen ja tulostaminen ovat hyvin arkipäiväisiä asioita. Voisi myös kuvitella, että kopio- ja tulostusalan liikkeitä ei enää tarvita, sillä monitoimilaitteita löytyy useista eri toimistoista ja kodeista. Silti alan liikkeitä näkee eri paikkakuntien katukuvassa.

Kopio- ja tulostusala vetää edelleenkin asiakkaita, mutta asiat ovat myös muuttuneet.

– Alalla on tapahtunut erittäin paljon keskittymistä suuriin yrityksiin. Suurimmat kilpailijamme ovat todella suuria, koska keskisuuret kilpailijat ovat kadonneet joko taloudellisten syiden tai yrityskauppojen myötä. Suomessa on yksi erittäin suuri valtakunnallinen toimija, jonka taustalla on pitkälti toistasataa yrityskauppaa. Sitten on muutamia samankaltaisia keskisuuria perheyrityksiä kuin me olemme, kertoo helsinkiläisen Sokkeli Oy:n toimitusjohtaja Pentti Hytti.

Siinä hetkessä tuhansia kiloja rautaa vanheni tuotantotiloihin.

Pentti Hytti

Alan yritykset ovat vuosien myötä joutuneet laajentamaan palveluitaan: esimerkiksi vuonna 1953 perustetun Sokkeli Oy:n perusta on rakennuspiirustuksissa, mutta nykyisin yhtiö tekee myös muita printtipuolen tuotteita, kuten julisteita, esitteitä ja flyereita.

– Pelkkä piirustuspuoli ei ole elättänyt ketään enää vuosikausiin. Yrityksemme sydän on toki edelleen rakennuspiirustuksien, teknisten kuvien,tulostamisessa lähinnä rakennusteollisuuden tarpeisiin. Mutta rinnalla ovat merkittävässä ja yhä kasvavassa roolissa erilaiset printtituotteet, Hytti toteaa.

Digipainon näyttö.
Digipaino on laskenut kustannuksia pienempiä määriä tehdessä.Laura Tolonen / Yle

Kajaanilaisen vuonna 2000 perustetun Kajaanin Offsetpaino Oy:n pitävät hengissä kopio- ja tulostuspalvelujen lisäksi lehtien painaminen.

– Asiakkaita riittää ainakin tällä hetkellä, mutta en osaa sanoa riittäisikö, jos palveluihimme kuuluisi pelkästään kopioiminen. Lehtien painaminen ja taittaminen tuottavat, pelkkä digipainaminen työllistäisi ehkä yhden ihmisen. Digipuolella yritykset ovat suurin asiakasryhmämme. Ne tilaavat enimmäkseen esitteitä, sanoo toimitusjohtaja Nina Karjalainen.

Valtakunnallista kokonaiskuvaa kopio- ja tulostusalasta on vaikea muodostaa, sillä ala on niin pieni, ettei siitä ole saatavilla yksityiskohtaisia alakohtaisia tietoja kovinkaan helposti. Esimerkiksi tulostusta, kopiointia ja digitaalista painamista Suomessa harjoittavien yritysten perustama yhdistys Finre ry (siirryt toiseen palveluun) listaa sivuilleen vain 14 jäsenyritystä.

Kopioalan tulevaisuus

Kopio- ja tulostusalalla näkee hyvin selvästi, kuinka tekniikan kehittyminen on vaikuttanut. Suurin muutos ajoittuu 1990-luvun alkupuoliskolle, jolloin analogisuudesta siirryttiin digitaalisuuteen.

– Ensimmäisiä CAD-piirtureita oli joillakin yrityksillä jo 1980-luvun puolella, meille tietokoneet tulivat 90-luvulla. Kun lama taittui, muutos oli 90-luvun loppupuolella todella nopea: siinä hetkessä tuhansia kiloja rautaa vanheni tuotantotiloihin. Ne olivat vain painonsa arvoisia, ei mitään jälleenmyyntiarvoa. Suoraan Kuusankoskelle, kertoo Sokkelin toimitusjohtaja Pentti Hytti.

– Kun kauppa alkoi jälleen käydä, kaikki rahat menivät investointeihin, uusiin laitteisiin ja erilaisten asioiden opetteluun.

Itse tekniikassakin on tapahtunut valtavasti muutoksia. Aluksi kierroshinta eli se, että arkki tulee kerran koneesta läpi, oli aivan eri suuruinen kuin mitä tänä päivänä.

– Kustannukset ovat tulleet alaspäin, koneiden hinnat ovat laskeneet. Nopeus on kasvanut ja laatu on parantunut, toteaa Kajaanin Offsetpaino Oy:n toimitusjohtaja Nina Karjalainen.

Digipaino.
Digipainojen tekniikka on kehittynyt vuosien varrella samalla kun niiden koko on pienentynyt.Laura Tolonen / Yle

Kustannuksien laskusuunta näkyy Karjalaisen mielestä myös tulevaisuudessa.

– Ennen piti tehdä tuhansia esitteitä, että se oli kannattavaa. Digin myötä ei painosmäärien tarvitse olla kuin muutamassa sadassa, jolloin yritykset herkemmin esimerkiksi muuttavat esitettä tai korjaavat siihen jääneen virheen. Koska tuotteet ovat halvempia, niitä uudistetaan nopeammin ja jaetaan herkemmin. Veikkaan, että digipainaminen nousee edelleen siitä, mitä se on nyt tällä hetkellä.

Pentti Hytti uskoo myös printin voimaan. Vaikka nykyisin on tarjolla monenlaisia sähköisiä palveluita, edelleen se kädessä pidettävä, hiplattava ja katsottava mainos on merkityksellinen.

– Varmasti turha mainosten painaminen on vähentynyt, mutta kyllä niitä tarvitaan. Julisteita tarvitaan, ei LED-tauluja voi joka paikkaan laittaan. Tarpeita on niin moneen lähtöön.

– Mitä rakennuspiirustuksiin tulee, niin yhtään taloa, ei edes omakotitaloa, rakenneta ilman piirustuksia. Kyllä se timpuri tarvitsee ne kuvansa sinne, kun katsotaan detaljeja ja kokonaisuutta. Aika vaikea olisi pieneltä alalta katsoa kokonaisuutta. Toki saattaa tulla sähköisiä papereita, joihin saadaan kuva ohuelle pinnalle, mutta kokonaan paperit eivät poistu ihan lähivuosina tai vuosikymmeninä, Hytti jatkaa.

Lue lisää:

Vaaliesitteet menevät usein heti roskiin – tänään ne toivat silti leivän aika monen suomalaisen pöytään