Kouvostoliiton symboli joutuu isoon remonttiin – jättimäinen betonijärkäle tuhlaa yli sadan omakotitalon edestä turhaa energiaa

Monet suuret rakennukset hukkaavat valtavasti energiaa vanhentuneen talotekniikan vuoksi.

rakennukset
Pohjola-talo
Vuonna 1977 valmistuneen Pohjola-talon suunnitteli arkkitehtitoimisto Castrén-Jauhiainen-Nuuttila.Pasi Tapanainen/Yle

12-kerroksinen valtava betonirakennus pistää silmään matalien liike- ja kerrostalojen välistä. Se on Kouvolan keskustan tunnetuin maamerkki. Pohjola-talona tunnettu rakennus valmistui vuonna 1977, jolloin Kymen läänin kasvava pääkaupunki tarvitsi lisää virastotilaa.

Kyse on Kouvolan keskustan massiivisimmasta rakennuksesta, jolla on vanhan virastotalon historia. Kerrosalaa talossa on runsaat 25 000 neliötä. Taloa on pidetty "Kouvostoliiton" symbolina.

– Pohjola-talon valmistuttua kouvolalaiset olivat hyvinkin ylpeitä tästä "eduskuntatalon kokoisesta" rakennuksesta, mutta sittemmin mielipiteet ovat kääntyneet rakennusta vastaan. Hallintorakennusten näkyvä asema kaupunkikuvassa ja asujaimiston virkamiesvaltaisuus alkoivat leimata Kouvolaa, kirjoittaa Jaana Juvonen "Kouvola 1939-2003. Kauppala, läänin pääkaupunki, aluekeskus" -kirjassa.

Talon ulkokuori on ja pysyy, mutta tänä syksynä Pohjola-talon sisätiloihin tehdään miljoonaluokan remontti. Talon omistava yhtiö uusii rakennuksen ilmanvaihdon, lämmityksen ja koko energiajärjestelmän. Mahdollisuudet säästää energiaa ovat valtavat.

Pohjola-talossa toimii monia yrityksiä ja virastoja verottajasta maanmittauslaitokseen. Satojen työntekijöiden lisäksi talossa vierailee päivittäin paljon asiakkaita.

– Tämä on iso talo ja sillä on paljon käyttäjiä. Remontti tuo entistä paremmat sisäilmaolosuhteet, ettei olisi talvella niin kylmä ja kesällä niin kuuma. Rakennus hukkaa energiaa vanhan talotekniikan vuoksi. Vaikka olemme uusineet laitteita, osa on yhä 1970-luvulta, sanoo kiinteistöpäällikkö Matti Puromäki OP Kiinteistösijoituksesta.

Esimerkiksi ilmanvaihtoyksiköissä huomio kiinnittyy vanhoihin sähkömoottoreihin.

Tuloilmansuodattimia Pohjola-talon pannuhuoneessa
Pohjola-talon tuloilmasuodattimia.Juha Korhonen/Yle

Haussa merkittäviä energiansäästöjä

Pohjola-talossa on ilmakeskuslämmitys.

– Lisäämme tarkkuutta ilmanvaihdon ja lämmityksen säätöön. Rakennamme myös kiinteistökohtaisen energiatuotantojärjestelmän ja asennamme uusia lämpöpumppuja, kertoo johtaja Jere Kilpi hankkeen toteuttavasta LeaseGreen Group Oy:stä.

Kun remontti on valmis, kiinteistö kytketään etäkäyttöön. Silloin uudesta järjestelmästä saadaan kaikki irti.

– Voimme tuottaa esimerkiksi ennen kylmiä pakkasia lämpöä etukäteen ja varastoida sitä rakennuksen rakenteisiin. Pystymme tasaamaan sisäilman lämpötiloja ja vähentämään huipputehon tarvetta täällä, Kilpi sanoo.

Hankkeen toteuttaja laskee, että uudistukset säästävät myös merkittävästi energiaa.

– Nettosäästö on 2700 megawattituntia vuodessa, mikä vastaa noin viiden peruskoulun tai yli sadan omakotitalon vuotuista lämmitysenergiatarvetta.

Moni energiaremontti odottaa peruskorjaukseen asti

Vaikka säästölaskelmilla on vahva pohja, moni kiinteistönomistaja jättää kuitenkin energiansäästöinvestoinnit vielä tekemättä.

– Monia kannattavia investointeja ei ole tehty siksi, että koneet toimivat ja kukaan ei ole hirveästi valittanut, sanoo OP Kiinteistösijoituksen kiinteistöpäällikkö Matti Puromäki.

Kun korjausrakentamiseen haetaan lupaa rakennusvalvonnasta, silloin on viimeistään selvitettävä, miten rakennuksen energiatehokkuutta voi parantaa. Korjausrakentamisen energiamääräykset (siirryt toiseen palveluun) tulivat voimaan vuonna 2013.

– Esimerkiksi julkisivun purkamisen yhteydessä kannattaa usein lisätä eristeitä tai ikkunoiden ja ulko-ovien uusimisella voi päivittää lämpöpitävyyttä, yli-insinööri Jyrki Kauppinen ympäristöministeriöstä luettelee muutamia tehokkaita keinoja.

Sähkömoottori Pohjola-talon pannuhuoneessa
Osa Pohjola-talon tekniikasta on kymmeniä vuosia vanhaa.Juha Korhonen/Yle

Ympäristöministeriö kannustaa myös tekemään minimivaatimuksia suurempia parannuksia energiatehokkuuteen. Tehokkuus ei tarkoita pelkkää energiansäästöä, vaan esimerkiksi sisäilman on oltava hyvälaatuista.

OP Kiinteistösijoitus omistaa yli 4000 asuntoa ja noin 750 000 neliötä liike- ja varastotilaa eri puolilla Suomea.

– Kouvolan Pohjola-talo on ensimmäinen sellainen kohde, johon on pakko investoida, että voimme säästää, kertoo kiinteistöpäällikkö Puromäki.

Kiinteistön investoinnit tuovat elinkaarensa aikana noin 3,8 miljoonan euron säästöt.

Omistaja odottaa, että ensi talveksi valmistuva investointi maksaa itsensä takaisin alle kymmenessä vuodessa.