Paksuista seinistäkö sisäilmaongelmia? Ei välttämättä

Järvenpääläiseen kerrostaloon rakennettiin poikkeuksellisen paksut seinät. Ennakkoon pelättiin sisäilmaongelmia, mutta tuore tutkimus osoittaa, että tämä seinärakenne on toimiva.

Energiatehokkuus
Järvenpään kokeilutalon seinät ovat paksut ja katolla aurinkokeräimiä ja -paneeleja.
Järvenpään kokeilutalon seinät ovat paksut ja katolla aurinkokeräimiä ja -paneeleja.Juha Kivioja / Yle

Vuonna 2011 Järvenpäähän valmistui kokeellinen kerrostalo, joka kuluttaa niukasti energiaa. Maalämpöpumppu ja aurinkokeräimet tuottavat vuositasolla jopa enemmän lämpöä kuin talo käyttää. Yli jäävä lämpö myydään naapuritaloille. Ulospäin erikoisuus näkyy selvimmin katon aurinkopaneeleissa ja -keräimissä.

Mutta ehkä vieläkin mielenkiintoisempi asia on silmiltä piilossa. Talon seinissä on nimittäin 30 senttiä eristettä. Se on kaksinkertainen määrä tavanomaiseen verrattuna.

Kokeilutaloon laitettiin poikkeuksellisen paljon eristeitä, jotta talo kuluttaisi vähemmän energiaa.
Kokeilutaloon laitettiin poikkeuksellisen paljon eristeitä, jotta talo kuluttaisi vähemmän energiaa.Petteri Juuti / Yle

Juuri eristeiden lisäämisestä on puhuttu viime vuosina paljon, koska rakennusten energiankulutusta halutaan pienentää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Eristeiden paksuntamisen pelätään johtavan lisääntyvään määrään sisäilmaongelmia.

Rakennusala on vastustanut rakentamismääräysten kiristystä myös siksi, että ne lisäävät rakentamisen kustannuksia, eikä energian pihistyskeinojen toimivuudesta ole riittävästi kokemusta. Ongelmallista on sekin, että rakentamisen aiheuttamia ilmastopäästöjä ei vieläkään oteta kunnolla huomioon.

Ympäristöministeriö taipuikin lopulta höllentämään uutta asetusta "lähes nollaenergiarakentamisesta", joka astuu voimaan vuoden vaihteessa.

Talo voi hyvin tuplaeristeistä huolimatta

Koska paksuista eristeistä on vähän kokemuksia, Järvenpään talon seiniä on tutkittu tarkkaan. Seiniin on asennettu antureita jo rakennusvaiheessa ja porattu reikiä kosteusmittauksia varten. Nyt tietoa on kerätty riittävästi ensimmäisten johtopäätösten vetämiseksi.

– Nämä tutkimukset osoittavat sen, että huolimatta niistä riskeistä, joita paksuihin rakenteisiin on liitetty, rakenteet toimivat hyvin. Alunperin kun tätä lähdettiin rakentamaan, ei ollut ihan itsestäänselvää kuinka tässä tulee käymään, sanoo tekniikan tohtori Matti Sivunen Boost Brothers oy:stä.

Yle Uutiset esitteli tutkimustulokset myös Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan professorille Juha Vinhalle. Hän on yksi niistä tutkijoista, jotka arvostelivat määräysten kiristystä.

– Kyllä tulokset kuulostavat luotettavilta. Talo on tehty hyvin perinteisellä rakenneratkaisulla ja sen kosteusteknistä toimintaa on analysoitu. Se on hyvin toimiva rakenne, eikä lämmöneristeen lisääminen ole tässä rakenteessa mitenkään kriittinen asia, Vinha sanoo.

Rakenne ja huolellisuus takaavat toimivat seinät

Nyt saatuja tuloksia ei saa kuitenkaan yleistää liikaa. Rakennuttaja löytää Järvenpään kokeilutalon hyville tuloksille neljä selkeää syytä.

Ensinnäkin seinissä on niin kutsuttu betonisandwich-rakenne, joka on havaittu toimivaksi. Tässä tapauksessa betonilaattojen välinen eristys on vieläpä polyuretaania, joka ei ime vettä itseensä kuten halvempi villa.

Toiseksi elementtien suojaus on tehty huolella kuljetuksessa, säilytyksessä ja rakennusvaiheessa.

Kolmanneksi rakentaminen on suunniteltu ja toteutettu huolella. Esimerkiksi kulmien liitosten tiivistäminen on suunniteltu huolella etukäteen.

Neljänneksi ulkoseinien sisäpinnoille ei ole laitettu vääränlaisia maaleja, tapetteja tai huonekaluja estämään sisemmän betonikuoren kuivumista huoneeseen päin.

Rakentajat ja rakenteet eivät ole veljeksiä keskenään

Aina asiat eivät mene niinkuin Järvenpään kokeilutalolla.

Kaikilla rakennustyömailla töitä ei tehdä samanlaisella huolellisuudella. Oli eristys millainen tahansa, rakennusmateriaalien säilyttäminen tai asentaminen sateessa ilman suojausta lisää riskejä. Mitä halvempia ratkaisuja käytetään, sitä herkemmin puutteellinen toteutus voi johtaa kosteusongelmiin.

Betonipintainen elementtitalo ei ole kaikkien arkkitehtien eikä asukkaiden mieleen. Jos betoninen ulkokuori korvataan ohuella betonirappauksella, riskit kasvavat TTY:n Vinhan mukaan merkittävästi. Sen sijaan rappauksen lisääminen betonipinnan päälle jopa parantaa rakenteen kosteusteknistä toimivuutta.

Puu ja oman talon rakentajat lisäävät riskejä

Jos tarkastellaan talon rakentamisesta aiheutuvia päästöjä, puu on betonia ympäristöystävällisempi materiaali. Puu myös miellyttää monia asukkaita betonia enemmän.

Mutta hyviä tutkimustuloksia betonielementtien paksuista eristeistä ei voi yleistää seiniin, joissa on käytetty puuta. Professori Vinhan mukaan puukerrostaloissa käytettävien CLT- ja LVL-massiivipuuelementtien ero betonielementteihin on pienempi, mutta perinteinen puurankaseinä eroaa rakenteeltaan ja riskeiltään radikaalisti.

Tuupalan puukoulun rakennuksella elementit asennetaan paikalleen
CLT-elementtejä käytetään Kuhmossa Tuupalan puukoulun rakentamisessa.Elisa Kinnunen / Yle

Suurimpia ongelmia aiheuttavat monimutkaiset rakenteet, joissa on puuta ja ulkopinnan tuntumassa rajapintoja. Niihin kosteus voi tiivistyä. Lisäeristyksen myötä näiden rajapintojen - esimerkiksi tuulensuojalevyn sisäpinnan - lämpötila laskee ja suhteellinen kosteus nousee.

Monimutkaisemmatkaan rakenteet eivät aina johda ongelmiin, jos rakentaminen suunnitellaan ja tehdään hyvin.

Suurinta huolta Vinha kantaa omakotitaloista, joissa pahimmillaan yhdistyvät ammattitaidottomat oman talon rakentajat ja riskipitoiset rakenteet ja materiaalit.

Raha ohjaa maltillisempiin eristepaksuuksiin

Palataan vielä takaisin Järvenpääläisen talon pihamaalle. Se on yksi kaupungin omistaman Järvenpään Mestariasunnot Oy:n 56 kiinteistöstä. Vaikka kokemukset 30 sentin eristeistä ovat niin hyvät, että yhtiö haluaa mainostaa tuloksia yleisölle, se ei itsekään käytä näin paksuja eristeitä.

– Meilläkin on tietysti tiukat kustannusraamit. Meidän kaikki rakennukset ovat B-energialuokkaa, ja se on katsottu kustannusten kannalta kaikkeista järkevimmäksi ratkaisuksi tällä hetkellä. Mutta tämähän elää koko ajan tämä maailma, että katsotaan mitä tulee jatkossa, sanoo Mestaritoiminta Oy:n rakennuttajapäällikkö Jani Kervinen.