yle.fi-etusivu

Suomalainen kulttuuri myy maailmalla: "Menestys on onnekkaiden sattumien maksimointia"

Sisältö ratkaisee ja suomalaisuus on eksoottinen lisä, kertovat Aamu-tv:ssä vierailleet kulttuuriviennin ammattilaiset.

kulttuuri
Kirjailija Salla Simukka
Salla Simukka on yksi suomalaisen kirjallisuusviennin kovista nimistä.Mika Puska

Suomalaisella kulttuuriviennillä menee koko ajan paremmin. Erityisen hyviltä näyttävät musiikin myyntiluvut.

Suosittujen artistien, kuten Sunrise Avenuen, Nightwishin ja Alman rinnalle ovat nousemassa biisintekijät. Suomalaisten ulkomaisille artisteille tekemiä kappaleita julkaistiin viime vuonna noin 70. Määrä on lähes kaksinkertaistunut edellisvuodesta ja joukossa on paljon ensikertalaisia.

Axel Ehnstörmin kappaleita julkaistiin maailmalla viime vuonna kaksitoista. Joukossa on muun muassa saksalaisen Alle Farben -yhtyeen Bad Ideas, joka keikkui Saksan radioiden listakärjessä viikkoja. Teemu Brunilan osin kirjoittama kappale September Song on tämän vuoden suurimpia listahittejä Iso-Britanniassa.

Suomalaisuus ei kuitenkaan ole se valtti, jolla menestys taataan, huomauttaa Music Finlandin toiminnanjohtaja Tuomo Tähtinen.

– Suomi ei kiinnosta, vaan kaikki on kiinni sisällöstä. Tuotteen pitää olla kilpailukykyinen, me olemme ihan samalla viivalla kaikkien muiden kanssa.

Kansainvälisen menestyksen takana on Tähtisen mukaan sekä laatu että pitkäjänteinen puurtaminen.

– Olen kuvaillut työtämme usein niin, että se on onnekkaiden sattumien maksimointia. Pitää löytää oikeat kontaktit, sitten suostutella niitä, investoida kansainvälisten verkostojen laajentamiseen. Sitten ovet alkavat aueta.

Sunrise Avenuen Samu Huber lavalla.
Sunrise Avenue on yksi suomalaisen musiikkiviennin menestystarinoista.Joerg Carstensen / EPA

Kirjallisuuden vienti ei lepää yksillä harteilla

Kansainväliset myyntikäyrät näyttävät hyviltä myös suomalaisen kirjallisuuden osalta. Kirjallisuuden vientikeskus FILIn tällä viikolla julkaiseman tilaston mukaan viennin arvo on runsaat kolme miljoonaa euroa. Summe ei tunnu vavisuttavalta, mutta kasvua edellisvuoteen verrattuna on yli kolmannes, kuvailee FILIn johtaja Tiia Strandén.

– Taso on realistinen, kun miettii, mitä kuluja tulee ja mitä kaikkea pitää tehdä, että kirja saadaan maailmalle. Kääntäjälle pitää maksaa, kirjailijalle pitää maksaa, markkinointi maksaa. Kun miettii, mikä kirjan hinta on, ei siitä paljon tule monelle toimijalle jaettuna. Suunta on kuitenkin hyvä.

Myyntitilastot eivät sitä paitsi kerro kaikkea. Niistä puuttuu moni suomalaisen kirjallisuuden kova nimi, kuten Oksanen tai Westö. Syy on Strandénin mukaan se, että kirjallisuusagentuuri on alana meillä vasta kehittymässä.

– Heidän on ollut pakko hakea apua muualta, ulkomaisilta agenteilta. Ulkomaiset kustantajat eivät taas mielellään anna meille lukujaan.

Kirjallisuuden vienti ei kuitenkaan lepää muutaman tähden varassa. Mukaan mahtuvat kaikki kirjallisuuden lajit lastenkirjoista proosaan ja sarjakuvista tietokirjoihin.

Kovassa nousussa maailmalla oleva young adult – genre on nostanut kansainvälisiksi suosikeiksi Salla Simukan ja Maria Turtshaninoffin. Nuorille aikuisille suunnattua kirjallisuutta ahmivat myös varsinaista kohderyhmää nuoremmat ja vanhemmat.

Frankfurtin 2014 kirjamessujen valmistelua
Opiskelija Natalia Kimberley viimeisteli suomalaisia lastenkirjailijoita esittelevää osastoa Frankfurtissa 6. lokakuuta 2014.Arne Dedert / EPA

Tänään Saksa, huomenna Kiina

Suomalaisen kulttuuriviennin kultamaa on Saksa. Niiltä markkinoilta tulee suomalaisen musiikin vientituloista neljännes. Yksi selitys on se, että Saksa ei ole perinteisesti ollut musiikin suhteen omavarainen, summaa Music Finlandin toiminnanjohtaja Tuomo Tähtinen.

– Saksassa ei piitata siitä, tuleeko musiikki Lontoosta vai Oslosta, kunhan se koskettaa. Se eroaa Briteistä ja Jenkeistä, joiden ei tarvitse tavallaan tuoda mitään.

Onnistumiset poikivat uusia onnistumisia.

– Meillä on kauas historiaan ulottuvat, hyvät suhteet; avainkontakteja, jolla on onnistumisia suomalaisartistien kanssa.

Saksa on tärkeä kauppapaikka myös suomalaiselle kirjalle. Merkittävä hetki oli vuosi 2014, jolloin Suomi oli Frankfurtin kirjamessujen teemamaa, kertoo FILIn Tiia Strandén.

– Se avasi valtavasti mahdollisuuksia. Saksa on toki ollut aina tärkeä markkina ja siellä on perinteisesti käännetty aina hyvin paljon kirjallisuutta.

Saksa ei ole suomalaiselle kirjalle kuitenkaan enää ykkönen. Neljännes viennistä suuntautuu Iso-Britanniaan ja Yhdysvaltoihin. Menestyksessä kirjan kotimaa ei paljon paina.

– Kustantaja haluaa aina tietää ensin, onko kirja hyvä. Suomalaisuus on sitten mukava bonus, jotain vähän eksoottista. Yksittäisten kirjojen hyvät arvostelut tärkeissä lehdissä auttavat tietysti muitakin, herää tietoisuus siitä, että on tällainen maa kuin Suomi, ja että siellä tehdään hyvää kirjallisuutta.

Uusia ikkunoita maailmalle aukeaa koko ajan. Monessa maassa kirjamarkkinat ovat vasta kehittymässä, huomauttaa Strandén.

– On olemassa suuria maita ja kielialueita, joissa ei vielä ole juuri käännöskirjallisuutta: esimerkiksi Kiina ja koko latinalainen Amerikka, varsinkin Brasilia. Potentiaalia on.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Donald Trump

Yli 50 kongressin naisdemokraattia vaatii Trumpin ahdistelusyytösten tutkintaa

Syntyvyys

Kauhukuva riitaisasta ja väsyneestä lapsiperheestä hirvittää nuoria aikuisia – Väestöliitto selvitti, miksi suomalaiset lykkäävät lasten hankkimista

Tohtorit

Tohtori on yhä yleisempi näky työpaikalla – Selvitys: työttömyys on pienempää kuin vähemmän opiskelleilla

Liikennesää

Meteorologi: Lunta pyryttää lähes koko maassa, kaakkoon jopa 20 senttiä

Autoilija, varaudu tiistaina erittäin huonoon ajokeliin