Koe uusi yle.fi

Tutkijat haastavat Kelan kehittämään palveluitansa saamelaisten tarpeisiin

Kansaneläkelaitoksen saamenkieliset palvelut ovat viime aikoina paljon puhuttaneet ihmisiä sosiaalisessa mediassa. Kelassa ollaan tyytymättömiä siihen, että saamelaiset eivät käytä heidän tarjoamiaan saamenkielisiä palveluja.

Kotimaa
Lydia Heikkilä ja Tuuli Miettunen
SÁRA-hankkeet tutkijat Lydia Heikkilä ja Tuuli Miettunen haastavat Kelan ottamaan saamelaiset mukaan saamenkielisten palveluiden kehittämistyöhön.Vesa Toppari / Yle ja Anni Ahlakorpi

Saamen kielilain mukaan Kela on velvollinen tarjoamaan saamenkielisiä palveluita. Kela on jo vuosia panostanut esimerkiksi saamenkielisten ihmisten palkkaamiseen sekä saamenkielisiin käännöksiin, mutta panostaminen ei kuitenkaan näy palveluiden kysynnässä, Kelasta kerrotaan.

Lapin yliopiston SÁRA-hankkeen tutkijat Lydia Heikkilä ja Tuuli Miettunen tutkivat saamelaisten hyvinvointipalveluja saamelaisalueen ulkopuolella. He tuovat esiin, että Kelan mainitsema ongelma on heille tuttu asia.

– Tutkimuksissa on tosiaan tullut esille, että saamelaiset eivät paljon käytä saamenkielisiä palveluja. Kyse ei ole kuitenkaan tutkimusten mukaan siitä, että saamelaiset eivät haluaisi käyttää saamenkielisiä palveluita, vaan siitä, että palvelut on järjestetty sellaisella tavalla, johon saamelaiset eivät ole tyytyväisiä, huomauttaa Lydia Heikkilä.

"Saamenkielistä palvelua on saatava yhtä helposti kuin suomenkielistä palvelua"

Tutkija Tuuli Miettunen kertoo, että ongelmana on esimerkiksi kielilain tulkinta niin, että saamenkielistä palvelua voi järjestää tulkkauksen avulla.

– Tutkimuksissa, myös Kelan omassa tutkimuksessa vuodelta 2011, on kuitenkin tullut esille, että saamelaisten kokemuksen mukaan on ikävää hoitaa henkilökohtaisia asioita tulkkauksen avulla. Monet ovat myös huolissaan siitä, että työntekijät ymmärtävät heidät väärin, jos he käyttävät saamen kieltä, Tuuli Miettunen kertoo.

Miettunen mainitsee hankaluudeksi myös sen, että viranomaiset eivät aktiivisesti tarjoa palveluja.

– Tutkimusten mukaan ihmiset käyttävät saamenkielisiä palveluita sellaisilla paikkakunnilla, joissa ihmiset tietävät, että työntekijällä on hyvä kielitaito. Sellaiset työntekijät osaavat usein myös aktiivisesti tarjota saamenkielistä palvelua. Ihmiset eivät halua erikseen vaatia sitä, mutta saamenkielisen palvelun saamisen tulee olla yhtä helppoa, kuin suomenkielisenkin palvelun.

Haastavat Kelan ottamaan saamelaiset mukaan palvelujen kehittämiseen

Tutkijat Heikkilä ja Miettunen kertovat SÁRA-hankkeessa huomanneensa, että saamelaisilla olisi halua käyttää ja kehittää saamenkielisiä palveluja.

– Haluamme nyt haastaa Kelan ottamaan saamelaiset mukaan saamenkielisten palvelujen kehittämiseen ja kysymään saamelaisilta, millaisia palveluja he haluavat käyttää, ja millaisia ongelmia nykyisissä palveluissa on. Löytävätkö ihmiset esimerkiksi saamenkieliset lomakkeet Kelan verkkosivuilta, Heikkilä ja Miettunen kysyvät.

SÁRA – Saamelaisten hyvinvointi ja yhdenvertaisuus -hanke on vuonna 2015 alkanut Lapin yliopiston toteuttama ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittama tutkimushanke, jossa selvitetään saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamelaisten palvelujen tilannetta.