Koe uusi yle.fi

Yrittäjä jää yksin saikuttajan vuoksi – "Joskus on jouduttu pistämään keittiö kiinni"

Kova kuume, vatsatauti tai katkennut jalka ovat hyviä esimerkkejä välttämättömistä sairauslomien syistä, mutta entä jos saikun hakemisen taustalla onkin kivat juhlat?

sairauspoissaolo
Yrittäjä Pirjo Ronkainen Paltamo Golfin kahvilassa.
Pirjo Ronkainen työskentelee itse myös toisen yrittäjän työntekijänä, mutta hänen kokemuksensa työntekijöiden saikuttelusta pohjautuvat monien vuosien huoltoasemayrittäjyyteen.Kimmo Hiltunen / Yle

Paltamo

Herätyskellon ääni rikkoo rauhallisen ja levollisen unen. Pitäisi lähteä töihin, mutta mielessä pyörii vain mahdollisuus osallistua kaverin hehkuttamaan mökkiviikonloppuun.

Hetken empimisen jälkeen, kaivat puhelimen taskusta ja soitat työmaalle. Pää on sen verran kipeä, ettei sillä pysty tänään töitä tekemään.

Suunta kohti työterveyslääkäriä ja sitten sairausloman saattelemana nokka kohti kaverin mökkiä. Viattomalta tuntuva saikkupäivä on työnantajalle kallis ja syö työpaikan ilmapiiriä. Fiktiivinen tarina, mutta yrittäjän arjessa tämänkaltaiset tapaukset se ovat valitettavan tuttuja.

Yrittäjä kiipelissä

Elokuussa Ylen verkkosivuilla julkaistu artikkeli sairauspoissaoloista herätti paltamolaisessa huoltamoyrittäjä Pirjo Ronkaisessa ärsytystä. Esille nostetut asiat olivat tuttuja 19 vuotta esimiehenä ja 12 vuotta yrittäjänä työskenneelle Ronkaiselle.

– Sairauspoissaolot ovat asia, josta yrittäjä kärsii aina. Rahallisesti ja henkisesti, Ronkainen kertoo.

Varsinkin pienen työpaikan kohdalla ongelmat kasaantuvat sopivan tuuraajaan löytämisestä.

– Emme voi käyttää esimerkiksi varamiespalveluita tai muita vuokratyöfirmoja. Työtehtävät vaativat, että työntekijä on ollut aikaisemmin vastaavassa paikassa, sillä työhön kuuluu pitsan paistamista ja asiakaspalvelua, Ronkainen kertoo.

Pahimmillaan tuuraavaa työvoimaa ei löydy millään. Tämä aiheuttaa seurauksia niin yrittäjälle kuin asiakkaillekin.

– Joskus on jouduttu pistämään keittiö kiinni. Palkka tulee kuitenkin asiakkailta, joten ei ole kiva, että joitain tuotteita ei voida tehdä tai myydä.

Petri Makkonen PKY Travelin toimitiloissa Sotkamossa.
PKY Travelin toimitusjohtaja Petri Makkonen tiivistää tarpeettomien sairauslomien syyt kahteen tekijään: työpaikan ilmapiiriin sekä työmoraaliin.Kimmo Hiltunen / Yle

Sotkamossa päämajaansa pitävä matkailuyritys PKY Travelin toimitusjohtaja Petri Makkonen kertoo tutkineensa sairauspoissaoloja paljon. Tutut avainsanat ovat nousseet esiin monta kertaa.

– Siellä on kaksi hyvin olennaista asiaa: työmoraali työntekijän puolelta sekä työpaikan viihtyvyys ja hyvinvointi yrittäjän puolelta, Makkonen kertoo.

Hän tarkentaa, että heikon työilmapiirin seurauksena työntekijällä voi olla erittäin matala kynnys jäädä sairauslomalle pienistäkin asioista.

– Huonolla työmoraalilla varustettu ihminen saattaa ilmoittaa työnantajalle, että nyt on sellainen tunne flunssan tulosta, että olisiko parempi jäädä pois töistä? Makkonen kuvailee.

Bileet voittivat työpäivän

Pirjo Ronkainen kertoo, että aiheettomien sairastelujen taustalla on joskus ollut artikkelin alussa esitetyn kuvitteellisen tarinan kaltaisia piirteitä.

– Kaikki sairastelut eivät ole olleet ihan aiheellisia, vaan juurikin tällaisia: "Kiva lähteä jonnekin kavereiden kanssa, niin otanpa sairaslomaa, kun en aikaisemmin muistanut pyytää vapaapäivää", Ronkainen kuvailee.

Joskus juhlittu viikonloppu on vaatinut veronsa vielä maanantaiaamunakin.

– On biletetty niin, ettei ole kyetty tulemaan töihin.

Olutta lasissa.
Yllättävät juhlat sekä juhlitun viikonlopun jälkeinen maanantai ovat Pirjo Ronkaisen mukaan olleet haastavia yrittäjälle.Jyrki Lyytikkä / Yle

Kun työntekijä päättää aiheetta hakea sairauslomaa, nousee myös työkavereiden kuormitus.

– Esimerkiksi kesällä tämä tuottaa hankaluuksia, sillä työntekijöitä on lomalla. Kun muutenkaan ei ole ylimääräistä työporukkaa, vaatii se yrittäjältä sekä toisilta työntekijöiltä joustamista, Ronkainen harmittelee.

Ronkainen on toivonut työntekijöiltään oma-aloitteisuutta joustavuuden helpottamiseksi.

– Olen sanonut henkilökunnalle, että sopivat joko esimiehen kanssa tai keskenään, että pystyisikö joku tulemaan, jos tuntee sairastuvansa kesken työpäivän, Ronkainen kertoo.

Jos onkin oikeasti sairaana, niin sitä heti miettii, onko tässä taas jokin huiputus kyseessä.

Pirjo Ronkainen

Samaa käytäntöä voi noudattaa muidenkin kuin sairauspoissaolojen suhteen.

– Jos tiedossa on jokin meno, silloinkin voi pyytää toista tekemään vuoron puolestaan, ettei sen vuoksi tarvitsisi ottaa ainakaan sairauslomaa, Ronkainen toteaa.

Tarpeettomat sairauspoissaolot ovat kova pala Pirjo Ronkaiselle.

– Kyllä siitä luottamus menee. Jos onkin oikeasti sairaana, niin sitä heti miettii, onko tässä taas jokin huiputus kyseessä, Ronkainen kuvailee.

Saikuttelija tuntuu lompakossa

Ylimääräisen työn lisäksi yksittäisen työntekijän poissaolo näkyy myös yrittäjän lompakossa.

– Sairauspäivärahat pitää maksaa, ja jos saat tuuraajan, maksat palkankin kaksinkertaisesti, Ronkainen kertoo.

seteleitä lompakossa
Tarpeeton sairauspoissaolo näkyy yrittäjän työmäärän lisääntymisen lisäksi myös lompakossa. AOP

Petri Makkonen nostaa esiin käytännön esimerkin sairauspoissaolojen kuluista yritykselle. Hän perustaa väitteensä vakuutusyhtiöiden tarjoaman palvelun laskelmiin.

– Otetaan esimerkiksi 20 henkilön yritys, jossa bruttopalkka on 3 000 euroa. 4,5 prosenttia sairauspoissaoloja tarkoittaa alle yhtä päivää kuukaudessa. Laskurin mukaan se tarkoittaa 122 000 euroa firmalle suoraa kulua vuosittain, Makkonen kertoo.

Makkosen esiin nostama laskuri on If ja Varma vakuutusyhtiöiden yhdessä kehittämä verkkosivu (siirryt toiseen palveluun), jossa yritetään havainnollistaa niitä kuluja, jotka sitoutuvat sairauspoissaoloihin. Laskurin taustalla on Mercer-yhtiön keräämä aineisto eri yritysten raportoimista sairauspoissaolokustannuksista.

Lomaa kirjoitetaan liian helposti

Lääkäri voi suositella sairauslomaa, mutta se vaatii esimiehen hyväksynnän. Laki kuitenkin turvaa työntekijän oikeuden palkalliseen sairauslomaan, jos lääkärin mielestä poissaolo on välttämätöntä.

Pirjo Ronkainen ja Petri Makkonen pitävät sairausloman saamista liian helppona.

– Ihminen voi keksiä vaikka minkälaisia sairauksia. Kun sairautta lähdetään tutkimaan, ei sitä ole. Jos jäsen on poikki, se näkyy röntgenkuvissa. On kuitenkin monia asioita, joilla pystyy yksinkertaisesti huiputtamaan, Ronkainen sanoo tuohtuneena.

Makkonen pitää nykyistä sairauspoissaolojärjestelmää liian löysänä.

– Esimerkiksi jos työntekijä on flunssassa, hänelle saatetaan kirjoitetaan suoraan kolme päivää sairaslomaa, vaikka työntekijä voikin olla jo seuraavana päivänä työkykyinen.

Hänen mielestään korvaavan työn mahdollistavaa vaihtoehtoa käytetään liian harvoin.

– Pitää myös ajatella, että millä sitä työtä tehdään? Jos työ on puhumista ja on vähän nilkka pipi, niin silloin se ei ole minun mielestäni pätevä syy sairauspoissaololle, Makkonen lisää.

Sydänleikkauksesta kassan taakse

Joidenkin alojen työehtosopimuksiin on kirjattu mahdollisuus korvaavasta työstä. Ilman sitä työnantaja ei voi vaatia sairauslomaa saaneelle sen hetken työkuntoon sopivia tehtäviä.

Miehensä kanssa yhdessä huoltoasemalla yrittäjänä toimiva Pirjo Ronkainen sai perhepiiristään hyvän esimerkin korvaavan työn mahdollisuuksista.

– Mieheni oli sydänleikkauksessa, jossa hänen sydämensäkin kävi hetken verran hoitopöydällä. Reilu pari viikkoa siitä hän oli takaisin kassan takana, Ronkainen kertoo.

Kotona oleminen oli ollut huoltoaseman toiselle yrittäjälle pitkäveteinen vaihtoehto.

– Ajattelin, että mitäs tämä mies täällä tekee, kun hänen pitäisi olla saikulla. Hän sanoi, että pystyy tekemään kevyempiä töitä ja voi olla vähän aikaa apuna. Minusta se oli tosi ihanaa, Ronkainen toteaa hymyillen.

Toisessa esimerkissä korvaavan työn aloite lähti työntekijältä.

– Pitkään sairauslomalla ollut työntekijä soitti minulle, ettei hänellä kulu enää kotona aika ja voisiko hän tulla tekemään muutaman tunnin päivässä töitä? Totesin, että tervetuloa vain, Ronkainen sanoo.

Sairausloma on vähän pyhä asia.

Petri Makkonen

Petri Makkosen mukaan korvaavalla työllä voidaan edistää tärkeitäkin asioita työpaikan sisällä.

– Hyvänä esimerkkinä meillä on työntekijä, joka hoitaa siivousta ja cateringia. Hän oli kuumeessa, joten lähetin hänet perjantaipäivänä kotiin. Sairastelu jatkui viikonlopun yli, mutta tiistaina hän kysyi, voisiko hän tehdä jotain? Työntekijä ehdotti itse mainosmateriaalin tekemistä ja sanoin, että jos siltä tuntuu, niin ehdottomasti, Makkonen kertoo.

Samana iltana Makkosella olikin käsissä ehdotetun työtehtävän tulokset.

Korvaavaan työhön liittyvistä hyvistä kokemuksista huolimatta Makkonen ymmärtää, miksei työnantaja aina uskalla ottaa riskiä epäselvissä sairaustapauksissa.

– Sairausloma on vähän pyhä asia. Työnantajat eivät uskalla ottaa töihin ottamisen riskiä, sillä mitäs sitten, jos muu porukka sairastuu?

Ronkainen korostaa, ettei joskus korvaava työ tule kuulonkaan, vaikka työntekijä kuinka haluaisi olla avuksi.

– Olemme kuitenkin ravintola-alalla, joten jos on kovin kuumeinen, niin silloin ei voi tulla töihin. Tai jos on mahataudissa. Se on aina hygieniariski.

Poissaolot pois puhumalla

Yrittäjien ärsyyntymisen käynnistäneessä artikkelissa asiantuntijat toteavat turhan saikuttelun poistuvan hyvän työilmapiirin myötä. Samaa mieltä ovat myös Pirjo Ronkainen ja Petri Makkonen.

– Kyllä kaikki lähtee keskustelusta. Työpaikan sisällä käydään asioita läpi ja pyritään tekemään asioista sopimisesta helppoa ja joustavaa, Makkonen toteaa.

Ronkaisen pitkän yrittäjäuran aikana sairauspoissaoloista keskustelu työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon kanssa on antanut jopa työntekijälle ajatuksia nykyisen työuran sopivuudesta.

– Jos työntekijä on jatkuvasti sairaslomalla, olen pyytänyt kolmikantakeskustelun työterveyshuollossa. Meillä on ollut tapauksia, jossa sitten vaihdetaan työpaikkaa keskustelun sijaan, Ronkainen muistelee.

Kaksi henkilöä keskustelemassa.
Yrittäjät kannustavat avoimeen keskusteluun työyhteisössä, jos sairauspoissaolot alkavat toistumaan.Elisa Kinnunen / Yle Kajaani

Ronkainen kertoo olleensa täysin valmis hyväksymään vuonna 2015 julkisesti mielipiteitä herättäneen ensimmäisen sairauslomapäivän karenssin.

– Se karsisi vähän näitä hetken huumassa otettuja bilesaikkuja, Ronkainen uskoo.

Petri Makkonen ei usko täydellisen karenssin toimivuuteen.

– Se on hankala asia, sillä monesti työntekijällä on esimerkiksi perhettä ja pieni lapsi. Jos poissaolo on esimerkiksi perheenjäsenestä johtuva, niin ei minusta silloin ole oikein työntekijää siitä rangaista. Tämä on suoranaisesti sellainen asia, mihin työntekijä ei voi itse vaikuttaa. Lapsista on pidettävä huolta. Pitää rajata, missä tapauksissa karenssi tulee, Makkonen perustelee.

– Toki voidaan miettiä, miksi se kulu kohdistuu työnantajalle.

Ensimmäisen sairauslomapäivän karenssia ei koskaan tullut, mutta joillakin aloilla se on käytössä.

Lue lisää:

Yle selvitti: Vain harva valehtelee sairastumisesta pomolleen – paljon tavallisempaa on mennä "pää kainalossa" töihin

Saikutatko? Työnantaja voi puuttua poissaoloihin: palkka pois, korvaavaa työtä ja keskustelu

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Hissit

Suomalainenhan ei hississä kenellekään juttele – 360-video näyttää, kuinka selviämme ruuhkaisessa hississä

Onnettomuustutkinta

Miksi kaatuneen luotsiveneen pohjaan ei leikattu aukkoa? 5 kysymystä kuolonurheja vaatineesta onnettomuudesta

Kalastusluvat

Kalastusmaksut nousevat ensi vuonna – maksujen kertymä romahti parilla miljoonalla

Mestarien liiga

Nähdäänkö Mestarien liigassa kaikkien aikojen kallein ottelu?Petri Pasanen: "Aika paljon on mennyt rahaa noihin jalkoihin"