Entä jos poika haluaa olla keiju tai tyttö pissata seisaaltaan? – "Rakasta lasta sellaisena kuin hän on"

Moni lapsi kokee itsensä erilaiseksi kuin muut tytöt tai pojat jo alle kouluikäisenä.

sukupuoli-identiteetti
Lapset pukeutuvat rooliasuihin.
Johanna Aulén / Yle Uutisgrafiikka

On poikia, jotka rakastavat pukeutua keijuksi tai prinsessaksi. On tyttöjä, jotka ottavat kotileikissä aina isän roolin ja haluavat pissata seisaaltaan kuten pojat.

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, pari- ja seksuaaliterapeutti Pirkko Brusila on näiden lasten puolestapuhuja. Hänen keskeinen viestinsä on, että lasta tulee aina rakastaa omana itsenään.

– Voi iloita ja olla onnellinen hänestä juuri sellaisena kuin hän on. Itsetunto kasvaa siitä, että lapsi tuntee olevansa hyväksytty. Mikä hänen sukupuolisuutensa tai seksuaalisuutensa on, se tulee esille aikanansa, Brusila sanoo.

Monet sukupuoli-identiteettiään tai seksuaalista suuntautumistaan pohtivat ovat tunnistaneet oman erilaisuutensa hyvinkin nuorena. Jo 3–5-vuotiaana lapsi voi kokea itsensä erilaiseksi kuin muut tytöt tai pojat. Osa lapsista kykenee kertomaan sukupuolestaan vanhemmilleen selvästi alle kouluikäisenä, sanoo Transtukipisteen johtava sosiaalityöntekijä, perheterapeutti Maarit Huuska.

– Osalla lapsista on hyvin selkeä sukupuolisamaistuminen, jonka he pystyvät ilmaisemaan toiminnallisesti tai sanallistamaan sen vanhemmilleen jo tuossa iässä. Toiset taas kertovat, etteivät he ajatelleet sukupuolta lapsuudessaan ollenkaan. He ohittivat koko kysymyksen, joka aktivoitui sitten uudelleen puberteetissa.

Lapsen huoli voi olla, että saanko vaaleanpunaisen polkupyörän. Aikuinen taas miettii, että tuleeko lapsesta aikuisena transsukupuolinen tai mitä tässä tapahtuu.

Maarit Huuska

Huuska ehdottaa, että vanhempi kyselisi lapsen haaveita. Haluaisiko lapsi olla aikuisena tyttö vai poika? Ihastuuko hän tyttöihin vai poikiin vai molempiin?

Jos vanhempi kokee huolta lapsensa sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta, vertaistukea on saatavissa Transtukipisteestä. Vanhempi puolestaan voi keskustella lapsensa tilanteesta joko paikan päällä, puhelimitse tai sähköpostitse. Huuska huomauttaa, että joskus lapsi itse kantaa huolta aivan eri asioista kuin hänen vanhempansa.

– Lapsen huoli voi olla, että saanko minä sen vaaleanpunaisen polkupyörän. Aikuinen taas miettii, että tuleeko lapsesta aikuisena transsukupuolinen tai mitä tässä tapahtuu. Voi olla hyvä pitää lapsen ja vanhemman huolia erikseen ja käsitellä aikuisten huolia erikseen, kun lapsia ei ole paikalla, Maarit Huuska sanoo.

Vertaisryhmiä on tarjolla kaikenikäisille lapsille ja varhaisnuorille. Ryhmät antavat lapsille mahdollisuuden tutustua toisiin lapsiin, joilla on samankaltaisia kokemuksia sukupuolesta.

Lapset leikkivät.
Johanna Aulén / Yle Uutisgrafiikka

Myönteinen ilmapiiri heijastuu sukupuolenkorjauksen suosioon

Kansainvälisten tutkimusten mukaan puoli prosenttia väestöstä kokee syntyneensä väärään sukupuoleen. Ihmisiä, jotka kokevat muistuttavansa enemmän vastakkaista sukupuolta kuin omaansa, on neljä prosenttia. Suomessakin kyse on siis kymmenistä tuhansista ihmisistä.

Transtukipisteen johtava sosiaalityöntekijä Maarit Huuska sanoo, että vanhemmat ovat nykyisin tietoisia sukupuolen moninaisuudesta, ja sen myötä lasten on helpompi ilmentää omaa sukupuoli-identiteettiään. Tämä heijastuu myös siihen, että sukupuolenkorjaushoitoon osataan hakeutua jo nuoruudessa.

2000-luvulla sukupuolenkorjausprosessiin hakeutuvien määrä onkin noussut kymmenistä satoihin. Erikoislääkäri Pirkko Brusilakin pitää suurimpana syynä sitä, että ilmapiiri on muuttunut hyväksyvämmäksi.

Psykiatrian tohtori Veronica Pimenoffin tekemän seurantatutkimuksen mukaan sukupuolensa korjanneet ovat myös olleet valtaosin tyytyväisiä lopputulokseen.

– He saavat sen kokemuksen, että he ovat ehyitä, oma itsensä omassa kehossaan. Silloin kun prosessi on rauhallisesti läpikäyty, niin tulokset ovat yleensä erittäin hyviä. Suomessa tyytyväisyysprosentit ovat erittäin korkeita, Brusila sanoo.

Transtukipisteen Maarit Huuskan mukaan hoitotulos on usein parempi sekä fyysisesti että psyykkisesti, jos sukupuolen korjaaminen tehdään nuoruudessa. Näin kokemus väärässä roolissa elämisestä ei pitkity, mikä vähentää myös ahdistuksen ja masennuksen määrää.

Syy sukupuolen poikkeavuuteen löytyy biologiasta

Lapsen fyysinen sukupuoli määräytyy hedelmöitymishetkellä. Jos siittiö vie munasoluun x-kromosomin, tulee lapsesta tyttö. Jos munasolun läpäisee y-kromosomi, sikiölle muodostuu munasarjojen sijaan kivekset ja lapsi on poika.

Toisinaan sikiön kehitys ei noudata näitä biologian suuria linjoja. Suomessa syntyy vuosittain 10–20 intersukupuolista lasta, joiden sukuelimistä ei voida selkeästi päätellä, ovatko he tyttöjä vai poikia. Nykyisin näiden lasten juridinen sukupuoli ja sosiaaliturvatunnus ratkaistaan vasta, kun he pystyvät itse kertomaan, tuntevatko itsensä tytöksi vai pojaksi.

Myös poikkeavan sukupuoli-identiteetin tausta on biologinen. Erikoislääkäri Pirkko Brusila kertoo, että vaikutusta on muun muassa äidin raskaudenaikaisella hormonaalisella tilanteella. Kohdun hormoniympäristö vaikuttaa sikiön kudoksiin, niiden erilaistumiseen ja herkkyyteen toimia sukupuolihormonien alaisena.

Transtukipisteen Maarit Huuskan mukaan tutkimus on osoittanut myös lapsen omien geenien vaikuttavan siihen, millainen kohdun hormoniympäristöstä muodostuu.

Se on monella tavalla sattumankauppaa, että onko tyttö Maija, Matti vai jotakin muuta.

Pirkko Brusila

Homoseksuaalisuutta puolestaan selittävät osaksi kromosomihäiriöt. Kaikista vastasyntyneiden kromosomihäiriöistä kaksi kolmasosaa on sukupuolikoromosomihäiriöitä. Homoseksuaalisuudella on huomattu olevan vahva yhteys kromosomi 8:ssa tapahtuneisiin muutoksiin.

– Kromosomi 8:sta on löydetty kohtia, joissa ilmeneviä muutoksia on voitu yhdistää homouteen ilmenevänä. Tämäntyyppistä tietoa tulee jatkuvasti lisää, tätä tutkitaan kovasti, Brusila sanoo.

Erikoislääkäri painottaa, että kukaan ei voi valita omaa sukupuoli-identiteettiään tai seksuaalista suuntautumistaan. Kyseessä on ominaisuus, jota ei voida kasvatuksella tai millään pakolla muuttaa.

– Se, miten ihminen kokee itsensä omassa kehossaan, on hyvin monisyisten tekijöiden yhteissumma. Se on monella tavalla sattumankauppaa, että onko tyttö Maija, Matti vai jotakin muuta, sanoo naistentautien ja synnysten erikoislääkäri Pirkko Brusila.

Juttua korjattu 21.9. klo 19.10: y-kromosomi tekee sikiöstä pojan, ei tytön, kuten jutussa alun perin luki

Lähteet: Seta 2016