Uusi musiikkisali kaupunkilaisten ykköstoive – Jyväskylä kirkastaa kulttuuri-imagoaan

Vuosikymmeniä palloteltu musiikkitalo on jyväskyläläisten ykköstoive Jyväskylän tulevaan uuteen kulttuurisuunnitelmaan.

kulttuuritoiminta
Näkymä Musiikkisaliin Konttoriaukiolta.
JKMM Arkkitehdit -toimiston näkemys uudesta musiikkisalista Lutakossa.JMKK Arkkitehdit

Uutta kulttuurisuunnitelmaa on työstetty keväästä alkaen ja vuoden loppuun mennessä päivitetään vuonna 2005 tehty kulttuuristrategia ajan tasalle. 12 vuodessa Jyväskylä on saanut nimeä tapahtumakaupunkina ja kulttuuripalveluiden kävijämäärät ovat kasvaneet. Lisäksi halutaan edesauttaa vahvistunutta ruohonjuuritason kulttuuritoimintaa.

Tavoitteena on saada helposti päivittyvä suunnitelma, jossa on selkeät suuntaviivat ja tavoitteet kulttuurikaupungille. Suunnitelman on tarkoitus toimia pohjana tulevaisuuden kulttuuripoliittisille päätöksille.

Uuden suunnitelman keskeisiä taustakysymyksiä ovat mistä koostuu kulttuurikaupunki nyt ja tulevaisuudessa, mitä pitäisi kehittää ja mitä uutta kulttuuria pitäisi tukea ja kannustaa. Samalla selvitetään mihin kulttuurille määrätyt veroeurot tulisi käyttää ja millaista yhteistyötä eri kulttuuritoimijat voisivat rakentaa.

Ideoimassa 1300 kaupunkilaista

Ensimmäinen askel uuden kulttuurisuunnitelman teossa oli kerätä kaupunkilaisilta ideoita. Niitä kerättiin toukokuussa Yläkaupungin yön festivaalihumussa sekä tapahtuman jälkeen verkkokyselyllä. Yhteensä verkkokyselyyn (siirryt toiseen palveluun) vastasi yli 1300 henkilöä.

Kaupunkilaisia innostivat etenkin kulttuurin tilakysymykset. Listalle nousi muun muassa Jyväskylän taidemuseon, Suomen käsityön museon ja pääkirjaston yhdistäminen saman katon alle. Selväksi ykköstoiveeksi nousi uuden musiikkisalin rakentaminen. Sitä on yritetty toteuttaa kaupunkiin jo vuosikymmeniä - huonolla menestyksellä.

– Musiikkisali tuli hyvin esiin, kun Yläkaupungin yössä haastateltiin ihmisiä. Tässä vaiheessa ei voida ottaa kantaa millä aikataululla ja millä rahoituksella se toteutuu. Mutta on ihan selvä juttu, että sali kuuluu kokonaisuuteen, kertoo palvelujohtaja Ari Karimäki Jyväskylän kaupungilta.

JKMM Arkkitehdit -toimisto julkaisi tammikuussa 2016 hankesuunnitelman, jossa uusi konserttisali rakennettaisiin osaksi nykyistä messu- ja kongressikeskus Paviljonkia. Virkamiesryhmä selvittää mistä 53 miljoonaa euroa maksavalle hankkeelle löytyisi rahoitus.

Tyhjänä seisovaan vanhaan Lyseoon ja sen kortteliin ei enää havitella laajaa museokokonaisuutta. Lyseon arvioidaan sopivan parhaiten opetustoimintaan. Vuokralaisina voisivat olla esimerkiksi kansalaisopisto ja kolmannen sektorin kulttuuritoimijat.

Jyväskylän Lyseon vanha päärakennus valmistui vuonna 1902.
Lyseosta ei halutakaan museoa.Arvo Vuorela / Yle

Kulttuuria uusia kohderyhmille

Kulttuurisuunnitelmalla halutaan vahvistaa yhteistyötä järjestöjen kanssa ja tuoda kulttuurin pariin myös heitä, joille kulttuuriharrastus ei ole itsestäänselvyys.

Palvelujohtaja Karimäki nostaa esimerkiksi Kipinä-kortin. Se on työttömille ja sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaille tarkoitettu etukortti. Ajatus on, että soten asiakkaita saadaan käyttämään myös kulttuuria ja myös liikuntapalveluja.

– Halutaan katsoa löytyykö ihmisiä, jotka oman hyvinvointinsa kannalta tarvitsevat tällaisia palveluja.

Kulttuurisuunnitelman luonnos (siirryt toiseen palveluun) etenee päätöksentekoon loka-marraskuussa. Sitä ennen luonnosta esitellään yleisötilaisuudessa kaupunginkirjastossa torstaina 14. syyskuuta. Sen jälkeen kaupunkilaiset voivat kommentoida luonnosta sähköisesti otakantaa.fi –osoitteessa (siirryt toiseen palveluun) 1. lokakuuta saakka.

Lisää konserttisalihankkeesta:

Jyväskylän konserttisalin hankesuunnitelma valmis – kokonaisuuden hintalappu 53 miljoonaa euroa