Norjassa totuuskomissio tutkii saamelaisten ja kveenien sorron

Saamelaiset ja kveenit ovat vuosia vaatineet Norjan valtiota selvittämään miten pakkonorjalaistaminen tapahtui.

vähemmistöt
Ruijassa Varanginvuonon rannikolla monella kylällä on nimi kolmella kielellä. Kallijoki 6.9.2017
Ruijassa Varanginvuonon rannikolla monella kylällä on nimi kolmella kielellä. Kallijoki 6.9.2017 Tapani Leisti / Yle

NorjaJäämeren rannikolle Ruijaan eli Finnmarkiin on tullut maahanmuuttajia Suomesta kalastamaan ja asumaan ainakin 1700-luvulta lähtien. Ennen heitä alueella asui ainakin saamelaisia ja norjalaisia.

Monella Varanginvuonon kylällä on nimi kolmella kielellä. Yksi kylistä on Annijoki, saameksi Annejohka ja norjaksi Vestre Jakobselv.

Suomalaisia siirtolaisia ja heidän jälkeläisiään on kutsuttu ruijansuomalaisiksi ja heidän puhumaansa norjan kielestä vaikutteita saanutta murretta ruijansuomeksi. Nykyään he kutsuvat itseään kveeneiksi vaikka se oli alkujaan haukkumanimi.

Kveenien puhumaa ruijansuomea pidetään nykyään kveenin kielenä ja sitä voi opiskella Tromssan yliopistossa.

Trygg Jakola Annijoelta on Ruijan Kveeniliiton varapuheenjohtaja. 5.9.2017
Trygg Jakola Annijoelta on Ruijan Kveeniliiton varapuheenjohtaja. 5.9.2017Kirsi Vanttaja / SVT

Eläkkeellä oleva opettaja Trygg Jakola Annijoelta on kolmannen polven ruijansuomalainen ja toimii Ruijan Kveeniliitossa. Hänen mukaansa Annijoen kylän 800 asukkaasta yli puolella on juuria Suomessa.

Suomen puhuminen kiellettiin

Ennen sotia suomen puhuminen jopa kiellettiin kouluissa.

– Koulussa ennen ei se ollut lupa puhua kveenin kieli. Minun isä sanoi että ko hän meni kouluun ja jos net puhuiva sitte kveenin kieli vai suomen kieli niin opettaja tuli, että täällä met puhumma norjaa.

Saamelaisilla ja kveeneillä on kipeitä muistoja ja yhä traumoja norjalaistamisesta. He ovat vaatineen vuosia Norjan valtiolta totuuskomissiota. Vihdoin viime kesäkuussa Norjan suurkäräjien enemmistö päätti saamelaisten ja kveenien norjalaistamista ja valtion väärinkäytöksiä tutkivan totuuskomission perustamisesta.

Syyskuun ilta Annijoen satamassa. 5.9.2017
Syyskuun ilta Annijoen satamassa. 5.9.2017Tapani Leisti / Yle

Pääministeripuolue konservatiivinen Høyre ja oikeistopopulistinen edistyspuolue vastustivat. Komission valtuuksista ja nimeämisestä päätetään myöhemmin. Trygg Jakola Ruijan Kveeniliitosta sanoo, että komission tuleminen on tärkeä asia.

– Meille se on ollu tärkiä asia. Monta vuotta met olemma sanonu Norjan regjering, stortinget että se on tärkiä että met saamme sannhetskomisjon. Että saa tiiä mitä on tapahtunu, miksi joku ei halua olla kveeni, mitä historia sanoo meille, että mitä se fornorskning on tehnyt ihmiselle.

Myös Suomessa ja Ruotsissa on keskusteltu saamelaisten kohtelua tutkivan totuuskomission perustamisesta. Yle Sápmin uutisten mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sopi totuus- ja sovitteluprosessin aloittamisesta toukokuussa 2017 tapaamisessa saamelaiskäräjien johdon kanssa. Ennen totuuskomission perustamista on ratkaistava minkälaisnen toimivalta elimelle annetaan.

Kveenimuseosta etsitään identiteettiä

Vesisaaressa on museoitu vanha kveenitalo Tuomainengården ja sen vieressä oleva bakeri eli leipomo. Varangin museon ja siihen kuuluvan Ruijan kveenimuseon tiloissa on laaja näyttely kveenien historiasta.

– Aika usea, joka tulee tänne, on kiinnostunut kveeniperinteestä ja kveenikulttuurista. Norjassa on aika paljon ihmisiä jotka on, norjalaistamispolitiikan tai muun modernisoitumispolitiikan mukana, menettänyt tavallaan juurensa tai identiteettinsä. Ne tulevat tänne ja etsivät omaa identiteettiä, sanoo Varangin museon johtaja Kaisa Maliniemi.

Vadsø eli Vesisaari 5.9.2017.
Vadsø eli Vesisaari 5.9.2017.Tapani Leisti / Yle

Viime vuosikymmeninä Norjan valtio on parantanut saamelaisten asemaa ja myös ruijansuomalaisten kveenien asemaa on parannettu. Peruskoulussa on oikeus kolmeen oppituntiin suomea tai kveeniä viikossa. Trygg Jakolan mukaan kveenien itsetunto on parantumaan päin.

– Nyt se on tullu että se on enempi niinko positiivinen, että se on hyvä olla kveeni ja se on hyvä, että puhuu ja ymmärtää kveenin kieli . Mie luulen että 20-30 vuotta edespäin, niin se on niinko olla kveeni on jees, mie olen kveeni!