Jos saat satasen palkankorotuksen, käteen voi jäädä alle puolet – “Miksi vastuusta ja ahkeruudesta rangaistaan?”

Suomessa keskituloisia verotetaan eurooppalaisittain rankalla kädellä. Ekonomistin mukaan keskiluokan verotaakkaa on kasvatettu tarkoituksella, jotta pienituloisten kannattaisi tehdä töitä.

Keskituloiset
Esitäytetty veroilmoitus.
Yle

Pienten palkkojen verotus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa. Tulojen noustessa verokarhun ruokahalu kasvaa.

Keski- ja suurituloisten rajaveroaste on Suomessa huomattavasti korkeammalla kuin länsimaissa keskimäärin. Rajavero maksetaan työntekijän saamasta korotuksesta entiseen palkkaan.

Keskituloisten liian korkea verotus voi kääntyä itseään vastaan, sanoo sopimusvalmistaja Combi Worksin toimitusjohtaja Edward Blomstedt. Jos eniten verotetuilta otetaan yhä enemmän, he saattavat muuttaa ulkomaille tai jarrutella uralla etenemistä.

KKuinka paljon 100 euron palkankorotuksesta jää käteen?
Yle Uutisgrafiikka

Blomstedtin mielestä lisävastuun ottaminen ja ylimääräinen ahkerointi ei motivoi, koska käteen jäävä korvaus jää liian pieneksi. Valtio voi menettää verotuloja, joita se saisi kevyemmällä verotuksella.

Yle pyysi laskelman ensi vuoden rajaveroasteista Nordean yksityistalouden ekonomistilta Olli Kärkkäiseltä.

Laskelma näyttää, että progressio iskee lujaa keskituloiseen yllättävän aikaisin. Satasen palkankorotuksesta jää 2 300 euron bruttotuloilla käteen 64 euroa, mutta kaksi ja puoli tonnia tienaava saa enää 54 euroa. Neljän tuhannen tienesteillä lisäliksasta katoaa yli puolet.

Pienituloisten rajaveroprosentit voivat olla vielä merkittävästi korkeampia, koska sosiaalietuudet vähenevät työnteon lisääntyessä. Vaihtelu voi olla suurta asumis- ja elämäntilanteesta riippuen.

Lisätulon verottaminen eri tulotasoilla
Yle Uutisgrafiikka

Keskituloiset saavat veroilleen vastinetta

Kärkkäisen mukaan monet voivat yllättyä siitä, kuinka aikaisessa vaiheessa rajaveroaste lähentelee 50:ttä. Käytännöllä on silti Suomessa laaja tuki. Keveämpää verotusta on haluttu kohdistaa pienituloisiin, jotta työnteko olisi työttömyyttä kannattavampaa.

– Täällä on tarkoituksella suhteessa kasvatettu keskiluokan verotaakkaa. Hyvinvointiyhteiskunta ottaa osansa, Kärkkäinen sanoo.

Toisaalta keskituloiset hyötyvät monista yhteiskunnan palveluista, kuten maksuttomasta korkeakoulutuksesta ja lapsiperheiden etuuksista. Toimihenkilöjärjestö STTK:n tuoreen kyselyn mukaan valtaosa kokee saavansa maksamilleen veroille ainakin jonkin verran katetta.

Suomessa ei ole keskituloiselle tarkkaa määritelmää. Kokoaikaisten palkansaajien mediaanitulo bruttona oli pari vuotta sitten lähes 3 000 euroa kuussa.

Tilastokeskuksen laajan määritelmän mukaan keskituloiseksi voi laskea 1 800–3 500 kuussa nettona tienaavan yksin asuvan aikuisen. Perheiden tulorajat ovat suhteessa matalampia. Esimerkiksi kahden aikuisen taloudessa keskituloisuuteen riittää, jos heidän nettotulonsa ovat yhteensä 2 700 euroa.

Palkansaajan tuloverotuksen rakenne
Yle Uutisgrafiikka

Vapaa-aika voi olla lisätuloja tärkeämpää

Kärkkäinen ei usko korkeiden rajaveroasteiden vaikuttavan niin, että ihmiset laajemmin jäädyttäisivät koulutus- tai urahaaveitaan veropeikon vuoksi.

– Raha on uralla etenemisessä vain yksi kannustuspuoli, enkä usko, että kukaan kieltäytyisi tonnin palkankorotuksesta, vaikka siitä jäisi vain puolet käteen.

Palkan hilaaminen ylöspäin ei ole kaikille itseisarvo. STTK:n kyselyssä kolmasosa sanoi rajoittaneensa työntekoaan lisätulojen tiukan verotuksen vuoksi.

Monet arvostavat vapaa-aikaa lisätuloja enemmän. It-alalla työskentelevä konsultti ei halua tehdä nykyistä enempää hommia.

– Raha ei ole se motivaattori. Jos uhraa jonkin illan tai varsinkin viikonlopun päivän (työlle), käteen jäävä raha on niin pientä, ettei sitä sen takia tee, sanoo osaamisen ja kehittämisen konsultti Liisa-Johanna Pesonen.

“Veroista keskustellaan tunteilla faktojen sijaan”

Keskituloiset kantavat Suomessa suurimman verovastuun. Vähintään 35 000 euroa vuodessa tienaavat maksavat yli 70 prosenttia kaikista veroista.

Korkeakoulutettujen etujärjestön Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo, että suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pyörittäminen on liian pienen kansanosan varassa. Aletaan olla kipurajalla.

– Jos taakka vielä kasvaa, järjestelmän legitimiteetti alkaa murtua. Se on todella iso riski, jos tämä joukko kokee, ettei se enää ole reilua.

Fjäder sai äskettäin Twitterissä vihat päälleen arvostelemalla akavalaisten kireää verotusta. Akavalaisten mediaanipalkat huitelevat neljän tonnin tienoilla.

Tulojen ja verojen jakautuminen
Yle Uutisgrafiikka

Fjäderin mielestä verotuksesta keskustellaan Suomessa tunteilla faktojen sijaan. Keskiluokan kannustinloukuista puhuva leimataan helposti huonoksi ihmiseksi.

Akavan johtaja laskisi rajaveroasteet alle 50:een prosenttiin, mieluummin reilusti sen alle.

– Miksi vastuunotosta ja ahkeruudesta rangaistaan? 4 000 euroa tienaavilta voi niistää loputtomiin, hän tuhahtaa.

Riittääkö Suomen vetovoima?

Edward Blomstedtin mielestä vaarana on myös, että Suomen vetovoima palkkakilpailussa ei riitä houkuttelemaan tänne ulkomaisia osaajia ja asiantuntijoita.

Blomstedt sanoo, että Suomen pitää satsata osaamistyöhön. Hänen yrityksensä rakentaa digitaalista alustaa teolliseen valmistukseen. Yhtiö tarjoaa palvelun, joka yhdistää asiakkaat ja teollisen tuotannon.

Blomstedt uskoo tuotannon siirtyvän tulevaisuudessa entistä enemmän sinne, missä on kysyntää. Suomi on pieni maa, joten työpaikat ovat usein muualla.

– Meillä pitää olla keskeinen osa esimerkiksi teollisuuden digitalisoitumisessa, vaikka valmistavat työpaikat olisivat lähempänä kysyntää.