Koe uusi yle.fi

Yllättävä tutkimustulos: Luomuviljelyyn siirtyminen olisi tappio kansantaloudessa

Hallitus haluaa 20 prosenttia Suomen pelloista luomuviljelyyn. Kokonaisvaikutukset talouteen olisivat uuden tutkimuksen mukaan lievästi miinusmerkkisiä.

Luomumaatalous
Pilviä maalaismaisemassa.
Esko Jämsä / AOP

Luomuun siirtyminen voi olla yksittäiselle maanviljelijälle jopa elinkeinon pelastus, mutta luomuviljelyn vaikutukset kansantalouteen eivät ole yhtä mairittelevia. Jos luomuviljelyn osuus kasvaa tavallisen viljelyn kustannuksella, talousvaikutukset ovat kokonaiskuvassa miinusmerkkisiä.

Siinä pähkinänkuoressa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin uuden tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mielenkiintoinen tulos. Tutkimus on tiettävästi ensimmäinen, jossa on tarkasteltu laajasta aluetalouden näkökulmasta, mitä seurauksia olisi hallituksen luomutavoitteen toteutumisella.

Luomuviljelyn osuutta halutaan kasvattaa

Hallitusohjelman mukaan 20 prosenttia Suomen pelloista pitäisi olla luomussa vuoteen 2020 mennessä, kun nykyään luomun osuus on 12 prosentin tuntumassa.

Jos tavoite saavutettaisiin, taloudelliset vaikutukset painuisivat pakkasen puolelle siksi, että tavanomaisen viljelyn väheneminen aiheuttaisi menetyksiä, jotka ovat suurempia kuin luomuviljelystä saadut lisätulot.

Tutkijat laskevat, että 20 prosentin luomuosuus toisi talouteen 65 miljoonaa euroa lisärahaa, mutta samaan aikaan tavallisten peltojen väheneminen samassa suhteessa niistäisi noin 140 miljoonaa.

– Yhteenlaskien menetykset olisivat siis pyöreästi noin 80 miljoonaa euroa. Samalla kaavalla henkilötyövuosia menetettäisiin noin 650, sanoo Ruralia-instituutin projektipäällikkö Leena Viitaharju.

Viitaharju korostaa, että bruttokansantuotteeseen suhteutettuna luku on pieni, prosentin murto-osia. Lisäksi kustannukset jakautuisivat usealle vuodelle. Talouskasvulla luomuviljelyyn vaihtamista ei siis kuitenkaan voi perustella.

Lannoitekaupassa hiljenee ja kuluttaja maksaa enemmän

Tutkimuksessa tarkasteltiin paitsi maataloutta myös luomuviljelyn vaikutuksia lähitoimialoihin. Esimerkiksi luomuviljelijät ostavat muita viljelijöitä vähemmän lannoitteita, jolloin kemianteollisuuden lannoitesbisnes kärsii.

– Aluetalouslaskelmissa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Raha ei luomuviljelyssä liiku samalla tavalla, koska luomussa ollaan omavaraisempia, Viitaharju sanoo.

Toinen tekijä on jokaiselle ruokakaupassa asioineelle tuttu. Luomu maksaa, ja se on pois muusta kulutuksesta.

– Luomua ostavilta kuluttajilta menee suurempi osa rahoista ruokaan. Summat ovat pieniä, mutta kun kaikki lasketaan yhteen, vaikutukset kasautuvat.

Menetyksiä aiheuttaa myös se, että luomuviljelyssä peltohehtaaria kohti saadaan vähemmän satoa kuin tavanomaisessa tuotannossa. Luomuviljely on tehottomampaa.

Mitä sitten tutkija ajattelee siitä, että luomun osuutta maanviljelyssä halutaan kasvattaa, jos kerran vaikutukset kansantalouteen ovat negatiivisen puolella?

– Kysymys on siitä, mitkä arvot asetetaan etusijalle. Minusta asia on niin päin, että tämän tutkimuksen valossa ekologisesti kestävämmän tuotannon hinta on aika pieni, Viitaharju sanoo.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Yle TV1

Presidentinvaalit 2018 – yli kymmenen tuntia suoria vaalitenttejä tv:ssä

Palestiina

Israelin ja palestiinalaisten väliset ilmaiskut jatkuvat

Donald Trump

Trumpia seksuaalisesta häirinnästä syyttävät naiset vaativat kongressia tutkimaan asian

Avaruusohjelmat

Trump haluaa lähettää amerikkalaisia Kuuhun