Pohjois-Korea pelaa kovilla panoksilla – Ja se näyttää kannattavan

Diktaattori Kim Jong-un haluaa turvata oman asemansa. Ulkopuoliset eivät ole halunneet tai pystyneet häntä estämään.

Pohjois-Korea
ohjuksia ja Pohjois-Korean lippu
Pohjois-Korean ohjuksia sotilasparaatissa huhtikuussa 2017.How Hwee Young / EPA

Osissa Japania herättiin perjantaiaamuna sireenien soittoon. Ihmisiä, jotka asuivat Pohjois-Korean testaaman ohjuksen lentoreitin alla, kehotettiin hakeutumaan suojaan.

Uutiseen herättiin myös muualla maailmassa, Suomessakin. Pelottava juttu, joka ikävä kyllä vain alkaa olla rutiinia.

Ja kun sama toistuu, esitimme jälleen viisi kysymystä Pohjois-Koreaa seuraaville asiantuntijoille.

1. Kasvaako sodan riski ja miten siihen voi varautua?

Uusin ohjuskoe on osa vuosia jatkunutta asetestien jatkumoa. Yhdellä kokeella ei ole suuria seurauksia. Mutta se lisää riskiä sotilaalliseen konfliktiin, etenkin Pohjois-Korean lähialueella.

Etelä-Korea on rakentanut Yhdysvaltojen tuella THAAD-ohjustorjuntajärjestelmän ja Japani kaavailee omaa ohjustorjuntaa.

– Kun jännitteet lisääntyvät, kasvaa myös vahingossa - tai tahallaan - aloitetun sodan riski Korean niemimaalla, sanoo tutkijaupseeri Juha Kukkola Maanpuolustuskorkeakoulusta.

– Kaikki tapahtunut lisää kokonaisuudessaan sodan riskiä. Etenkin jos Yhdysvallat katsoo, että sen kärsivällisyys loppu, sanoo vanhempi tutkija Elina Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista.

Ohjuskokeen reitillä ollut Japani lupasi perjantaina "päättäväisiä toimia" Pohjois-Koreaa vastaan. Japanissa on vireillä AEGIS-niminen ohjuspuolustushanke, mutta kovin nopeasti sitä ei voitaisi käyttää, vaikka haluttaisiinkin.

– Uusi järjestelmä olisi kuitenkin käyttövalmis aikaisintaan vuonna 2023, Sinkkonen arvioi.

Se mitä Japani voi tällä hetkellä konkreettisesti tehdä, on parantaa siviilipuolustusta eli väestönsuojelua.

Pääministeri Shinzo Abe mikronit nenänsä edessä.
Japanin pääministeri Shinzo Abe tapasi lehdistöä Pohjois-Korean uusimman ohjuskokeen jälkeen. Franck Robichon / EPA

2. Mihin Pohjois-Korea pyrkii – vai onko se jo saavuttanut tavoitteensa?

Näyttää siltä, että Pohjois-Korea on saattanut pitkälti onnistua yhdessä tavoitteessaan: diktaattori Kim Jong-unin aseman turvaamisessa.

– Kim Jong-un ei halua sotaa. Hän haluaa turvatakuut oman hallintonsa jatkumiselle, Kukkola sanoo.

Samaa mieltä on Elina Sinkkonen. Pohjois-Korea haluaa pysyä maailman agendalla – huomion kohteena.

– Maan johto haluaa pysyä vallassa. Sitä varten täytyy olla riittävän hyvä pelote, että ulkovallat eivät sinne halua hyökätä.

Pohjois-Korean ohjus- ja ydinteknoknologia alkaa olla sillä tasolla, että pelote alkaa toimia. Jos maahan hyökättäisiin, olisi vastaisku niin tuhoisa, että sitä riskiä ei haluta ottaa.

Pohjois-Korea tähtää todennäköisesti myös neuvotteluihin, jossa se saisi taloudellista vastinetta myönnytyksilleen. Näin on tapahtunut historiassa monta kertaa aiemminkin.

Kylmän sodan aikana Pohjois-Korea kiristi Neuvostoliittoa ja Kiinaa. Kumpikaan ei halunnut, että Pohjois-Korea kaatuu toisen leiriin kokonaan. 1990-luvulta lähtien Pohjois-Korea on pystynyt hyödyntämään Yhdysvaltoja, Japania ja Etelä-Koreaa, Sinkkonen muistuttaa.

– Jää nähtäväksi, onko suurvalloilla loppunut kärsivällisyys tähän kierteeseen, joka toistuu jatkuvasti, uhittelun kautta, Sinkkonen pohtii.

3. Tuleeko uusia pakotteita ja onko niistä mitään hyötyä?

Rauhanomaista ratkaisua voitaisiin hankkia diplomaattisilla neuvotteluilla, mutta sellaisia ei nyt ole meneillään eikä myöskään näkyvissä.

Sen sijaan YK:n turvallisuusneuvosto sai aiemmin tällä viikolla harvinaisen nopeasti aikaan yksimielisyyden uusista Pohjois-Korean vastaisista pakotteista.

Perjantaiaamuna tehtyä ohjuskoetta pidetään osin vastauksena näille pakotteille.

Turvallisuusneuvosto kokoontuu kiristyneen tilanteen takia hätäkokoukseen jälleen tänään perjantaina. Uusien pakotteiden todennäköisyyttä ei pidetä kovin suurena.

– En oikein usko, että uusia pakotteita tulee. Myös edellisille pakotteille tulee antaa aikaa vaikuttaa, tutkijaupseeri Juha Kukkola sanoo.

4. Miksi YK on heikko Pohjois-Korean painostamisessa?

Uusien pakotteiden ja järeämpien vastatoimien läpivienti edellyttäisi sitä, että suurvallat puhaltaisivat pidempään yhteen hiileen. YK:n turvallisuusneuvostossa Yhdysvaltojen Pohjois-Korea-kannat törmäävät kuitenkin useimmiten Kiinan ja Venäjään eriävään mielipiteeseen.

On totuttu ajattelemaan, että Kiina vastustaa Pohjois-Korean kurittamista siinä pelossa, että maa romahtaa ja Kiinan rajan yli alkaa virrata nälkää näkeviä pohjoiskorealaisia.

Mutta myös Venäjä on ollut erittäin aktiivinen YK:ssa. Tutkija Elina Sinkkosen mukaan tämä kävi ilmi esimerkiksi huhtikuussa, kun turvaneuvosto muotoili kantaansa Pohjois-Korean aseohjelmaan.

– Silloin Kiina oli jo hyväksynyt muotoilun. Mutta Venäjä ei hyväksynytkään sitä ja asia piti muotoilla uudelleen, Sinkkonen sanoo.

Venäjä on vastustanut erittäin aktiivisesti myös Etelä-Koreaan sijoitettavaa Yhdysvaltojen THAAD-ohjustorjuntajärjestelmää.

– Pohjois-Korea voi tarjota Venäjälle tilaisuuden nostaa omaa kansainvälistä profiiliaan, Elina Sinkkonen arvioi.

5. Onko ratkaisijana pidetyn Kiinan kanta muuttumassa?

Kiinaa pidetään maana, jolla on eniten vaikutusvaltaa Pohjois-Koreaan maiden läheisten taloussuhteiden takia.

Paine asenteen tiukentamiseen kasvaa myös Kiinassa, arvioi esimerkiksi kirjeenvaihtajamme Jenny Matikainen analyysissaan. Kiinan suurvaltaimago kärsii yhä pahemmin Pohjois-Korean takia.

– Kiinan ja Pohjois-Korean välit ovat todella huonot. Puoluetta kohtaan on alhaalta päin paljon painetta siihen suuntaan, että nykylinjaa pitäisi muuttaa, tutkija Elina Sinkkonen sanoo.

Hänen mukaansa Pohjois-Korean kriisin kansainvälinen ratkaiseminen vaatisi kaiken kaikkiaan muiden intressien ja suurvaltapoliittisten intohimojen laittamista syrjään. Muussa tapauksessa ohjuskokeiden ja varustelun kierre jatkuu.