Kotisirkat pomppivat Kurikassa jo kolmella tilalla – pohjalaiset pyrkivät hyönteistuotannon edelläkävijöiksi

Kurikassa on jo pieni hyönteistuotannon keskittymä. Kotisirkat sirisevät siellä jo kolmella tilalla. Yksi sirkkapopulaatio vietiin tällä viikolla Alajärvelle.

hyönteisruoka
Kotisirkka
Pasi Takkunen / Yle

Kuljetusalalla työskentelevä Markku Hirvelä on ottanut pienen osan kotitilansa vanhasta sikalasta uudelleen tuotantokäyttöön. Hän eristi 12 neliön tilan hyönteiskasvattamoksi. Nyt siellä sirisee 100 000–200 000 kotisirkkaa, ja kasvattaja uskoo joskus vielä saavansa hyönteisistä elantonsa.

Markku Hirvelä haluaa olla ensimmäisten joukossa, jos ja kun hyönteistaloudesta tulee Suomeen uusi tuotantoala. Sama innostus on päällä muutamalla muullakin pohjalaisella.

– Kurikassa on nyt kolme kasvattamoa, joten voidaan puhua jo pienimuotoisesta hyönteistuotannon keskittymästä. Jos tuotantoa suhteuttaa asukaslukuun, Kurikka on nyt Suomen suurin hyönteistuottajakunta, toteaa Suomen hyönteistaloutta edistävän Finsect-yrityksen perustaja Lauri Jyllilä. Laurikin on Kurikasta kotoisin, mutta elanto tulee vielä hänellekin muualta kuin hyönteistaloudesta.

Yhden innostus tarttuu toiseen

Lauri Jyllilä kertoo, että kuten maataloudessa konsanaan niin myös hyönteistuotannossa yhden kokeilu saa toisenkin innostumaan.

– Juuri tällä viikolla siirrettiin sirkkapopulaatio kasvamaan myös Alajärvelle. Kiinnostusta on nyt useilla tiloilla Etelä-Pohjanmaalla. Asiasta kiinnostuneiden on helppo vierailla jo toimivilla tiloilla, joilla pääsee näkemään, millaista arki hyönteisten kanssa on.

– Vaikutuksensa on myös sillä, että Finsect on nyt pari vuotta kasannut tietoa hyönteisistä. Tietoa alkaa olla niin paljon, että voimme kertoa asiakkaille, miten tuotanto tapahtuu tehokkaasti ja miten sitä on pystytty kehittämään eteenpäin.

Jos ovat eteläpohjalaiset etukenossa uuden tuotantosuunnan kehittämisessä, uskaliaita löytyy muualtakin päin Suomea. Lauri Jyllilän tiedossa on esimerkkejä muun muassa Porvoosta ja Espoosta. Itse hän vieraili juuri tällä viikolla Varsinais-Suomessa kahdella tuotannosta kiinnostuneella tilalla.

Markku Hirvelä pitelee sirkkaa kädessä.
Kurikkalainen Markku Hirvelä haluaa olla ensimmäisten joukossa kokemassa, josko hyönteisten kasvatus lyö leiville Suomessa.Pasi Takkunen/Yle

Halu ensimmäisten joukkoon

Markku Hirvelän päivästä hyönteisten kasvatus vie tunnista puoleentoista.

– Kyllä tämä ihan kiinni pitää. Isommat sirkat pärjäävät jonkin aikaa ilman huolenpitoa, mutta pienet eivät kestäisi kauaa.

Markun sirkkalassa on 29 astetta lämpöä ja ilman kosteus on suuri. Sirkat kehittyvät ja majailevat muovilaatikoissa, joissa ne hakevat suojaa munakennojen väleistä. Sirkat eivät lennä vaan pomppivat eteenpäin.

– Ruoaksi annan näille kurkkua ja kananrehua. Yhden laatikon sirkat syövät molempia ruokia sellaiset 200 grammaa päivässä.

Kotisirkan elämäntaival Markun kasvattamossa kestää kuudesta seitsemään viikkoa. Sitten on vuorossa teurastuspäivä. Se tapahtuu pakastamalla.

– Ne kuolevat pakkasessa luontaisesti, kuten tapahtuisi luonnossakin, Lauri Jyllilä lisää.

Mutta mikä Markku Hirvelän innosti hyönteistalouteen?

– Haluan olla ensimmäisenä tekemässä jotain "suurta", jos tämä rupeaa joskus leiville lyömään, Markku Hirvelä tuumaa.

Lainsäätäjän vuoro

Markku Hirvelän sirkat päätyvät toistaiseksi Lauri Jyllilän yritykselle myyntiin ja tutkimuskäyttöön. Lainsäädäntö estää vielä hyönteisten päätymisen lautaselle, mutta ensi vuonna hyönteisten elintarvikekäyttö on tulossa Euroopan unionissa luvanvaraiseksi. Silloin myös ne maat, jotka jo nyt käyttävät hyönteisiä elintarvikkeina, joutuvat hakemaan lupia toiminnalleen.

– Suomalaisten näkökulmasta on hyvä ratkaisu, että Euroopan isot toimijat hakevat lupia hyönteisten elintarvikekäytölle. Luvat ovat silloin kaikkien EU:n jäsenmaiden käytössä, Lauri Jyllilä arvioi.

Oman aikansa vie myös kansallinen lainsäädäntö.

– Tottakai tämä vaatii myös kansallisia ponnisteluja. Lainsäätäjätahot ja valvovat tahot ovat asiasta kiinnostuneita, ja nyt pitäisi tehdä yhä enemmän yhteistyötä. Olisi hyvä, että lainsäätäjät ja nykyiset tuottajat kävisivät asioita yhdessä läpi.

Lauri Jyllilän mukaan hyönteistalouden kehittäjien ja viranomaisten hyvällä yhteistyöllä Suomi voisi saada merkittävästi kilpailuetua uudessa tuotantoalassa.

– Jos lainsäädäntö määrittelee hyönteisten tuotantotavat kovin eri tavoin kuin mitä olemme tähän mennessä tehneet, Suomi jäisi jälleen jälkeen tässäkin tuotantomuodossa muihin vertailumaihin nähden, Lauri Jyllilä varoittaa.