Napanöyhdän ja penisten keräilyllä maailmanmaineeseen – suomalaisten keräilijöiden valttikortti on periksiantamattomuus

Keräilykokoelman kartuttamisesta on muodostunut monelle intohimo, elämäntapa tai jopa pakkomielle. Esittelemme kolme erilaista keräilijää, jotka kertovat suhteestaan tavaraan.

keräily
keräilyharrastus keräily ilkka jukarainen espoo
Keräily on toisille harrastus, toisille elämäntapa. Ilkka Jukarainen, Sanna Nikula ja Lorenz Backman ovat kaikki intohimoisia keräilijöitä.
Kolme erilaista keräilijää kertoo intohimostaan esineitä kohtaan.

Juontajana, näyttelijänä ja tanssijana paremmin tunnettu Lorenz Backman on myös intohimoinen keräilijä, jolle tavaroista luopuminen on hankalaa.

Hän nostaa esiin pussillisen hapettuneita paristoja, joita Backman on kerännyt viimeisen viiden vuoden ajan. Hän on luvannut vaimolleen Niinalle, että vie ne maanantaina kierrätykseen. Nyt on perjantai ja ne ovat edelleenkin odottamassa loppusijoituspaikkaa.

– Tämä on vähän kiristänyt kodin tunnelmaa, koska ne ovat ajelehtineet asunnossa pitkään. Miten pattereiden palauttaminen voi olla näin vaikeaa?, Backman nauraa.

Hän myöntää, että pattereiden hamstraamisen syynä on silkka saamattomuus, mutta tärkeistä esineistä Backman haluaa pitää kiinni.

Syy tavaroiden keräilyyn on lähtenyt velvollisuudesta säilyttää kulttuurihistoriallista aineistoa. Sen takia Backmanin on vaikea päästää irti tavaroista, jotka liittyvät esimerkiksi hänen sukunsa menneisyyteen.

keräilyharrastus keräily lorenz backman helsinki
Lorenz Backmanille tavaroiden tarinat ovat tärkeitä. Hän on ripustanut seinälle vanhan krusifiksin, jolta puuttuu toinen käsi. Ristiinnaulitun Jeesus-patsaan hän on saanut kaveriltaan, jonka kanssa he fanittivat yhdessä John Travoltan tähdittämää Saturday Night Fever -elokuvaa.Vesa Marttinen / Yle

Kirous joka siirtyy isältä pojalle

Backmanien suvussa on kerätty kaikenlaista jo 1800-luvulta lähtien. Osaksi peritty, osaksi omatoimisesti kerätty antiikki, taide ja monet muut kauniit esineet koristavat nyt Backmanin kotia.

Backman aloitti oman aktiivisen keräilyn jo pikkupoikana. Suvun maatilan saunan ylisiltä löytyi vanhoja sinettikorkkeja, jonka inspiroimana 5-vuotias Backman aloitti pullonkorkkien keräilyn.

Myöhemmin mukaan tulivat postimerkit, lasitaide sekä muun muassa antiikkiset kupariset kakkuvuoat. Niitä Backmanin keittiöstä löytyy kymmeniä.

keräilyharrastus keräily lorenz backman helsinki
Lorenz Backman on intohimoinen antiikki- ja designlasin kerääjä. Tässä hän skoolaa käsin puhalletun piispanlasin kanssa.Vesa Marttinen / Yle

Välillä keräilystä on muodostunut myös pakkomielle, joka ei jätä miestä edes yöllä rauhaan.

Kun Backman päätti alkaa kerätä 50- ja 60-luvun designlasia, hän teki kaksi vuotta taustatyötä ja ramppasi eri antiikki- ja lasiliikkeissä tutkimassa ja vertailemassa hintoja.

Samalla hän valmistautui tuleviin lasihuutokauppoihin ja halusi tietää, paljonko tietystä lasityöstä kannatti maksaa.

– Keräily on oikeastaan vähän kuin kirous. Kun siihen pääsee sisään, on pakko jatkaa. Kun saa päähänsä, että pitää saada joku juttu, ei pysty enää edes kunnolla nukkumaan, kertoo Backman.

Nyt myös Backmanin poika on innostunut isänsä tavoin keräilemään pullonkorkkeja. Niiden hamstraamiseen valjastettiin jopa paikalliset kuppilat.

– Veimme useampaan lähiravintolaan lasten nimikoidut tuopit, joihin kerättiin päivän mittaan myytyjen pullojen korkit. Touhumme arvelutti minua moraalisesti, mutta baarimikoilla oli ainakin hauskaa, joka kerta kun haimme muovikassillisen korkkeja kokoelmiimme, muistelee Backman.

keräilyharrastus keräily sanna nikula tuusula
Hilpeä putkimies, Super Mario on hurmannut Sanna Nikulan.Vesa Marttinen / Yle

Super Mario on ehkä maailman tunnetuin videopelihahmo, joka tunnetaan myös japanilaisen Nintendo-peliyhtiön maskottina. Sieniä syövä putkimies valloitti maailman 80-luvulla, kun Nintendon ensimmäinen pelikone Nintendo Entertainment System tuli markkinoille.

Marion värikkääseen maailmaan tutustui tuolloin myös tuusulalainen pikkutyttö Sanna Nikula. Nyt lähes 30 vuotta myöhemmin hän keräilee intohimoisesti vanhoja Nintendo-pelejä.

– Super Mario on ensimmäinen peli, josta tykkäsin ja tykkään edelleen, Nikula kertoo.

Nyt hänen kokoelmissaan on yli 80 peliä, joista iso osa on vuokrapelikuorissa, eli niitä on aikoinaan vuokrattu kioskien ja videovuokraamojen asiakkaille.

Ne ovat harvinaisuutensa vuoksi haluttua keräilytavaraa.

Netti toimii pelikeräilijän aareaittana

Nikula on hankkinut suurimman osan peleistä nettifoorumien sekä netin osto- ja myyntipalstojen kautta. Nettiyhteisö synnytti hänessä keräilijän.

– Liityin pari vuotta sitten retropeliryhmään, jossa kyselin omistamieni pelien arvoa. Huomasin, että ne olivat arvokkaita, ja moni halusi ostaa niitä minulta. Myynnin sijaan päätin, että voisin kerätä lisää pelejä, Nikula sanoo.

Kallein Nikulan hankkima peli on räiskintäpeli Mega Man 5:n, jonka arvo on yli 1000 euroa. Nikula arvelee käyttäneensä yhteensä 3000 – 5000 euroa pelikokoelmaansa.

keräilyharrastus keräily sanna nikula tuusula
Sanna Nikula keskittyy pelaamaan kokoelmansa kruunun jalokiveä, Mega Man 5 -peliä. Seuranaan sohvalla istuu Nintendo-hahmoista tehtyjä pehmoleluja.Vesa Marttinen / Yle

Tekniseltä toteutukseltaan retropelit ovat kaukana nykyajan standardeista: mikä tahansa älypuhelimelle kehitetty peli on näyttävämpi kuin yksikään vanha Nintendo-peli.

Silti ne kiehtovat Nikulaa kaikessa yksinkertaisuudessaan.

– Pelit ovat hienosti tehtyjä, niissä on mahtava musiikki ja niitä on helppo pelata. Ohjaimessa on kaksi nappia: hyppy- ja ampumisnappi, ja se on siinä.

Pelinkeräily ei ole enää pelkkien poikien hommaa

Pelien keräilyä pidetään yleisesti miesten harrastuksena. Nikula kokee, ettei ole saanut negatiivista vastakaikua osakseen sukupuolensa takia, mutta joidenkin asenteisiin se näyttää vaikuttavan.

– Osa retropelien harrastajista ei halua ottaa minua vakavasti, koska olen nainen. Esimerkiksi keskustellessani nettifoorumeilla jotkut sivuuttavat kommenttini täysin.

Sannan mukaan asennevamma on väistymässä, koska yhä useampi nainen on innostunut pelien keräilystä.

keräilyharrastus keräily sanna nikula tuusula
Perinteisten Nintendo-pelien lisäksi Sanna Nikulan olohuoneesta löytyy myös elektroniikkapelejä sekä monenlaista oheistuotetta.Vesa Marttinen / Yle

Espoolaisen Ilkka Jukaraisen olohuoneen pöytä on peittynyt erilaisista urheilukalastusvälineistä ja dokumenteista.

Esillä on vain murto-osa kokoelmasta. Suurin osa on varastoituna muualle.

– Tällä viikolla olen tutkinut vanhoja kirjeitä urheilukalastuksen historiasta. Vaimo ei niistä oikein tykkää, koska monet kirjeet ovat olleet säilytyksessä ulkovajassa ja ne tuoksuvat aika mukavasti, naurahtaa Jukarainen.

Hänelle hurahtaminen urheilukalastukseen tapahtui hyvin nuorena.

– Kalastelin lapsena innokkaasti Vihdin järvivesillä, ja aloin kokeilla erilaisia kalastustapoja. Sen myötä hankin lisää kalastusvälineitä, jonka kautta niiden keräily alkoi ja iski jossain vaihessa pahasti päälle, Jukarainen muistelee.

Tavoitteena perustaa Suomen ensimmäinen urheilukalastusmuseo

Keräilyn suhteen ajat ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenten ajan radikaalisti.

– Kun aloitin kalastusvälineiden keräilyn, ei meitä ollut kovinkaan monta. Silloin keräilyä pidettiin jotenkin outona. Tänä päivänä on outoa, jos et keräile jotain, muistuttaa Jukarainen.

Hänen mielestään suurin syy muutokseen on tullut keräilyyn keskittyvien tv-sarjojen myötä.

Nyt Jukaraisella on oman kotinsa lisäksi useampi varasto pullollaan erilaista kalastukseen liittyvää välineistöä ja kokoelma karttuu koko ajan.

– Kappalemäärää en osaa sanoa. Se on vähän sama, kuin jos lapinmieheltä kysyy, montako poroa hänellä on. Tarkkaa vastausta ei koskaan tule.

Jukaraisen tähtäimessä on saada laajat kokoelmat lopulta julkisesti esille Suomen ensimmäiseen urheilukalastusmuseoon.

– Jos joku antaa paikan, maksaa vuokrat ja tuo valot, niin Suomeen saadaan sellainen kalastusmuseo, jota ei ole koskaan aikaisemmin nähty.

keräilyharrastus keräily ilkka jukarainen espoo
Yksi näyttävin osa Ilkka Jukaraisen kalastusvälinekokoelmaa ovat niin sanotut houkutuskalat.Vesa Marttinen / Yle

Keräilyvietti on meillä perimässä

Jukarainen on intohimoisen keräilyn lisäksi myös tietokirjailija.

Hän on kirjoittanut muun muassa kaksi kirjaa keräilystä, joista toinen julkaistaan vuoden loppuun mennessä.

Häntä on aina kiinnostanut, mikä saa ihmisen keräilemään tiettyjä asioita ja koostamaan kokoelmia niistä.

– Ensimmäiset suomalaisetkin ovat harjoittaneet keräilytaloutta, ja se on jäänyt sieltä meidän geeneihin. Ihmiset rakastavat kauniita esineitä, tarinoita ja historiaa.

Keräilijät ovat keskenään hyvin erilaisia, mutta Jukaraisen mukaan suomalaisia näyttää yhdistävän ainakin sinnikkyys. Suomalaiset keräilijät saattavat kerätä pitkäjänteisesti kymmeniä vuosia jotain tiettyä asiaa.

– Periksi ei anneta, vaan vedetään niin pitkään kuin eletään.

Suomi on keräilymaana nuori ja ero muiden maiden keräilijöiden kokoelmiin on vielä suuri.

Jukaraisen mukaan Suomeen muodostuu vähitellen merkittäviä kokoelmia, jos vielä parin sukupolven ajan keräilyharrastusta jatketaan samalla sinnikkyydellä.

keräilyharrastus keräily ilkka jukarainen espoo
Ilkka Jukaraisen kalastusvälinekokoelman tärkeimmät yksittäiset tavarat liittyvät vahvasti menneisyyteen. Jukarainen pitelee käsissään hänen ensimmäistä itse tehtyä vaappua.Vesa Marttinen / Yle

Napanöyhtä- ja peniskokoelma vei maailman maineeseen

Jukarainen mainitsee Keräilykirjansa ensimmäisessä osassa outoja keräilijöitä, joista kuuluisin on englantilainen Graham Barker, joka on kerännyt yli 30 vuotta omaa napanöyhtää.

– Hän halusi keksiä keräilykohteen, jota kukaan muu ei ole ottanut vielä omakseen. Barker sai huomiota keräilykohteellaan ja pääsi kertomaan harrastuksestaan amerikkalaisiin keskusteluohjelmiin, Jukarainen kertoo.

Hullustakin ideasta saattaa muodostua todella mielenkiintoinen keräilykokoelma, jota tullaan ihastelemaan kauempaakin.

– Islannin penismuseo on hyvä esimerkki. Kaikki nauroivat idean keksijälle, mutta tänä päivänä se on koko saarivaltion vetävin matkailukohde.