YK:ta moititaan hampaattomaksi suurissa kriiseissä, mutta järjestön perustaminen toisen maailmansodan raunioille oli saavutus sinänsä.
YK:n perustaminen tuskin onnistuisi nykyään, sanoo kansanedustaja Pekka Haavisto. Olisi mahdotonta saada samaan järjestöön Yhdysvallat, Kuuba ja Iran.
Haavisto ja Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi keskustelivat Ylen aamu-tv:ssä 72-vuotiaan YK:n arvovallasta ja vaiheista.
Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että nyt YK on instituutiona heikko. Turvallisuusneuvosto on ollut halvaantunut sotaa ja rauhaa koskevissa konflikteissa, Balkanilla, Irakissa, Syyriassa.
– Jäsenvaltioiden keskinäinen epäluottamus heijastuu siihen, että YK:hon ei luoteta, sanoo professori Koskenniemi.
– Tyypillistä on, että jossakin suhteessa valtio on pettynyt YK:hon ja toisessa suhteessa taas tukee ja avustaa sitä.
Pohjois-Korea ohjuskokeineen ei samalla tavalla jaa turvallisuusneuvostoa, vaan jäsenvaltiot ovat jotakuinkin samanmielisiä ydinuhan edessä.
Koskenniemi muistuttaa, että YK:lla on kahdet kasvot: poliittista puolta edustava turvallisuusneuvosto ja järjestöt, jotka tekevät humanitääristä ja sosiaalista työtä.
– Esimerkiksi tyttöjen lukutaito Afrikassa on YK:n menestystarinoita, sanoo Pekka Haavisto.
Turvallisuusneuvoston toimintaa hankaloittaa suurvaltojen veto-oikeus. Haavisto huomauttaa, että suurvalta voisi jättäytyä YK:sta tyystin pois, jos tätä oikeutta ei olisi.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puhuu tällä viikolla ensi kertaa YK:n yleiskokouksessa. Hän linjaa maansa YK-politiikkaa ja on uhannut vähentää rauhanturvaamisen sekä nais- ja ihmisoikeusjärjestöjen rahoitusta.
Venäjän, Kiinan ja Saksan johtajat jättävät yleiskokouksen tällä kertaa väliin.