yle.fi-etusivu

Jäsenvaltioiden vihanpito vie 72-vuotiaalta YK:lta voimat

Tehottomaksi haukutulla YK:lla on kahdet kasvot: riitaisaa poliittista puolta edustava turvallisuusneuvosto ja järjestöt, jotka tekevät menestyksekästä humanitääristä ja sosiaalista työtä.

Turvallisuusneuvosto
Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi ja kansanedustaja Pekka Haavisto.
Maailman valtiomiehet kokoontuvat tällä viikolla New Yorkiin YK:n yleiskokoukseen. Millainen YK:n arvo- ja vaikutusvalta nykyään on? Aiheesta keskustelivat aamu-tv:ssä professori Martti Koskenniemi ja kansanedustaja Pekka Haavisto.

YK:ta moititaan hampaattomaksi suurissa kriiseissä, mutta järjestön perustaminen toisen maailmansodan raunioille oli saavutus sinänsä.

YK:n perustaminen tuskin onnistuisi nykyään, sanoo kansanedustaja Pekka Haavisto. Olisi mahdotonta saada samaan järjestöön Yhdysvallat, Kuuba ja Iran.

Haavisto ja Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi keskustelivat Ylen aamu-tv:ssä 72-vuotiaan YK:n arvovallasta ja vaiheista.

Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että nyt YK on instituutiona heikko. Turvallisuusneuvosto on ollut halvaantunut sotaa ja rauhaa koskevissa konflikteissa, Balkanilla, Irakissa, Syyriassa.

– Jäsenvaltioiden keskinäinen epäluottamus heijastuu siihen, että YK:hon ei luoteta, sanoo professori Koskenniemi.

– Tyypillistä on, että jossakin suhteessa valtio on pettynyt YK:hon ja toisessa suhteessa taas tukee ja avustaa sitä.

Pohjois-Korea ohjuskokeineen ei samalla tavalla jaa turvallisuusneuvostoa, vaan jäsenvaltiot ovat jotakuinkin samanmielisiä ydinuhan edessä.

Koskenniemi muistuttaa, että YK:lla on kahdet kasvot: poliittista puolta edustava turvallisuusneuvosto ja järjestöt, jotka tekevät humanitääristä ja sosiaalista työtä.

– Esimerkiksi tyttöjen lukutaito Afrikassa on YK:n menestystarinoita, sanoo Pekka Haavisto.

Turvallisuusneuvoston toimintaa hankaloittaa suurvaltojen veto-oikeus. Haavisto huomauttaa, että suurvalta voisi jättäytyä YK:sta tyystin pois, jos tätä oikeutta ei olisi.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puhuu tällä viikolla ensi kertaa YK:n yleiskokouksessa. Hän linjaa maansa YK-politiikkaa ja on uhannut vähentää rauhanturvaamisen sekä nais- ja ihmisoikeusjärjestöjen rahoitusta.

Venäjän, Kiinan ja Saksan johtajat jättävät yleiskokouksen tällä kertaa väliin.