Mies sai sairauskohtauksen junassa – Saako vetää hätäjarrusta, jos junassa ei ole henkilökuntaa?

Neuvokkaat kanssamatkustajat soittivat miehelle ambulanssin seuraavalle pysäkille. Nykyään joka neljännessä päivällä ajetussa lähijunassa työskentelee ainoastaan junan kuljettaja.

rautatieliikenne
Kuvassa oikorataa ja juna
Vihtori Koskinen/ Yle

Z-junassa perjantai-iltapäivänä neuvokkaat kanssamatkustajat kenties pelastivat iäkkään miehen, joka sai sairauskohtauksen pysäkkien välillä. Lahdesta Helsinkiin matkalla olleessa junassa ei matkustajien mukaan ollut konduktööriä lainkaan, sillä VR muutti konduktöörien työnkuvaa kesällä.

Matkustajat ryhtyivät nopeasti auttamaan miestä, joka voi pahoin lähijunassa.

– He ryhtyivät etsimään konduktööriä tai jotakuta, joka voisi auttaa. Nuorehko mies lähti vaeltamaan vaunuissa, etsimään lääkäriä tai hoitajaa, kertoo lahtelainen Pirjo Karppinen, joka myös matkusti junassa.

Junasta löytyi muutama matkustaja, jotka pystyivät auttamaan sairaskohtauksen saanutta miestä. Iltapäivän juna oli vain muutaman vaunun mittainen, eikä VR:n henkilökuntaa näkynyt missään, sanoo Karppinen.

– Sain sen vaikutelman, että junassa oli vain kuljettaja. Onhan se ikävää, ettei ollut konduktööriä paikalla. Heidän tehtävähän on ymmärtääkseni tällä hetkellä auttaa matkustajia.

Lähijunissa on hätäpuhelin, josta saa yhteyden junan kuljettajaan. Ilmeisesti puhelin oli kuitenkin rikki, sillä junan kuljettajaan ei saatu yhteyttä ja matkustajat olivat täysin oman neuvokkuutensa varassa.

Sairaskohtauksen saanut mies menetti tajuntansa pysäkkien välillä.

– Se oli vaarallinen tilanne.

– Eräs matkustaja soitti ambulanssin seuraavalle asemalle. Kun juna pysähtyi, yksi jäi oven väliin, jotta juna ei pääse jatkamaan matkaa. Toinen juoksi junan kylkeä pitkin veturinkuljettajan luo, jotta saatiin kerrottua kuljettajalle, mitä tapahtuu. Ambulanssi tuli, ja mies saatiin ambulanssiin, kertoo Karppinen.

Jokaisessa junassa on myös hätäjarrut. Sitä ei kuitenkaan haluttu käyttää, sillä juna olisi pysähtynyt keskelle pysäkkien välistä pusikkoa. Parempi oli siis jatkaa matkaa asemalle, jonne ambulanssilla oli helppo pääsy.

Päivällä joka neljäs junavuoro on konduktööritön

VR muutti konduktöörien työnkuvaa kesällä, kun lipunmyynti lähijunissa loppui kokonaan. Nykyään konduktöörit kiertävät lähijunissa pareittain.

VR:n mukaan konduktöörit käyvät noin 75 prosentissa junista, erityisesti vilkkailla reiteillä ja ilta- ja yöaikaan.

– Uuden mallin myötä jokaisessa junassa ei välttämättä ole konduktööriä, paitsi ilta- ja yöaikaan. Kuljettajaan saa yhteyden hätäpuhelimella, sanoo lähiliikenteen palvelupäällikkö Jonna Juslin-Uotila VR:ltä.

Joka neljännessä päivällä ajetussa lähiliikenteen junavuorossa työskentelee siis ainoastaan kuljettaja. Kuljettajilla ei kuitenkaan ole valmiuksia auttaa matkustajia matkan aikana, sanoo Veturimiesten liiton puheenjohtaja Tero Palomäki.

– Veturinkuljettaja ei voi lähteä kesken matkan auttamaan matkustajia pysäyttämättä junaa. Lisäksi pitää muistaa, että juna täytyy aina pysäyttää sellaiseen paikkaan, johon auttajat eli pelastuslaitos ja poliisi pääsevät.

Ennen hätäjarrun vetämistä tulisi VR:n mukaan käyttää harkintaa. Ensisijaisesti juna tulisi saada seuraavalle asemalle, sillä pysäkkien väliin jääminen saattaa viivästyttää avun saamista esimerkiksi sairauskohtaustapauksessa. Hätäjarrusta tulee vetää, jos on akuutti hätä, ja junan liikkuminen aiheuttaa vaaraa, sanoo Juslin-Uotila.

VR:n nfotarra
Järjestyshäiriöiden sattuessa asiakas voi olla yhteydessä VR:n turvakeskukseen. VR

Seuraavana päivänä Lahden asemalla sattui toinen häiriötapaus, kun kuljettaja poisti junan kyydistä nuoren miehen. Mies suivaantui laiturilla, ja uhkaili ihmisiä ilmakiväärillä.

Merkittävää nousua häiriötilanteissa tai ongelmatapauksissa ei kuitenkaan ole Juslin-Uotilan mukaan ollut.

Juniin on uusittu infotarroja, jotka opastavat ongelmatilanteissa.

– Yhteys 112:een, ja junissa olevilla hätäpuhelimilla saa yhteyden kuljettajaan. Konduktöörit auttavat myös, jos ovat junissa, hän sanoo.

Hätäpuhelimet sijaitsevat eteisissä, ne näyttävät punaisilta napeilta. Juslin-Uotilan mukaan puhelimet huolletaan ja tarkistetaan säännöllisesti.

"Se, että ihmisillä oli puhelimet, ja että he pystyivät auttamaan, oli tämän henkilön pelastus"

Karppinen kulkee paljon junalla Lahden, Helsingin ja Mikkelin väliä. Erilaisia välikohtauksia hän on todistanut useampia kertoja, mutta ensimmäistä kertaa hän kertoo olleensa tilanteessa, jossa VR:n henkilökuntaa ei ole paikalla lainkaan.

– Se, että ihmisillä oli puhelimet, ja että he pystyivät auttamaan, oli tämän henkilön pelastus, miettii Karppinen perjantain tapahtumia.

Mies saatiin ambulanssiin Karppisen mukaan Haarajoen asemalta. Edellisen pysäkin, Mäntsälän, ja Haarajoen välissä on noin 10 minuutin matka.

Juna nytkähti liikkeelle, ja kuljettaja kiitti matkustajia ja avunantajia kaiuttimien kautta. Karppinen aikoo seuraavalla kerralla tarkastaa, mistä tuo hätäpuhelin Z-junasta löytyy.

– Se tuntui ihan hirveältä. Eihän sellaisessa tilanteessa pysty itse soittamaan apua, vaan on täysin henkilökunnan ja kanssamatkustajien varassa. Onneksi kanssamatkustajat pelastivat, ja hänet saatiin ambulanssiin.

hätäpuhelin junassa
Mikko Tuomikoski / Yle