Hiljainen vallankumous työmarkkinoilla: Yli 55-vuotiaiden työllisyys jyrkässä nousussa tänä vuonna

Iäkkäämmät työntekijät ovat nyt aiempaa paremmassa asemassa työmarkkinoilla. Varttuneempia pitkäaikaistyöttömiä on nyt entistä vähemmän.

työllisyys
Rakennustyöläinen lapioi hiekkaa betonimyllyyn.
Henrietta Hassinen / Yle

Iäkkäämpien eli yli 55-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt erityisen paljon alkuvuodesta ja varttuneempien työllisyysaste on kohonnut. Työllistymisnäkymät ovat nyt myös aiempaa valoisammat.

Heikki Räisänen
Heikki RäisänenRetu Liikanen / Yle

Muutoksen taustalla on monia asioita, kertoo tutkimusjohtaja Heikki Räisänen työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM).

– Kyllä siinä on monenlaisia tekijöitä, talouden ja työmarkkinoiden toiminta, mutta myöskin työelämän muutokset ovat johtaneet tähän ja myös ikääntyneiden terveys ja työkyky on aikaisempaa parempi.

Vaikka ikääntyvän ihmisen työttömyys helposti venähtää jopa parinkin vuoden mittaiseksi, 60-64 vuotiaista yli puolet on jo työmarkkinoilla. Vielä parikymmentä vuotta sitten vain noin joka viides oli työmarkkinoilla. Muutos on ollut erittäin suuri.

Kuvaus työllisyysasteen kehittymisestä vuosina 1989 - 2017
Yle Uutisgrafiikka

Työtä löytyy TEMin mukaan entistä useammin palveluista: muun muassa kaupan alalta, rakentamisesta, sosiaali- ja terveydehuollosta sekä erilaisista asiantuntijapalveluista.

Ministeriön mukaan myös kolmen kuukauden välein alkaneissa määräaikaishaastetteluissa pitkäaikaistyöttömille on löytynyt työpaikkoja.

Kuvaus pitkäaikais työttömien määrästä vuosina 2016-2017
Yle Uutisgrafiikka

Iäkkäämpien koulutustausta on myös aiempaa parempi.

– Meillähän on itse asiassa ollut viime vuosien jäljiltä entistä koulutetumpaa ja osaavampaa väkeä myöskin pitkäaikaistyöttömien joukossa, sanoo tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.

Suomessa talouskasvu alkoi kunnolla vasta tänä vuonna, työmarkkinoilla työtekijöitä tarvitaan hieman viipeellä, siksi näkymät ovat hyvät jatkossakin.

– Työmarkkinoiden ja talouden välillä on kuitenkin se puolen vuoden viive, ennenkuin se kypsyy sitten uusiksi työpaikoiksi ja rekrytoinneiksi, siinä menee se puolisen vuotta. Kyllä tämä positiivinen kehitys varmaan jatkuu työmarkkinoilla, sanoo tutkimusjohtaja Heikki Räisänen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Eläkkeelle jäädään aiempaa myöhemmin 

Oma osansa työelämän muutoksiin on eläkeratkaisuilla. Niillä on vaikutusta siihen, missä iässä siirrytään eläkkelle ja siirrytäänkö eläkkeelle työstä vai ollaanko ensin työttömiä, ja vasta sen jälkeen eläkkeellä. Keskimääräinen ikä, jolloin jäädään eläkkelle on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana, kertoo erikoistutkija Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksesta.

Noora Järnefelt
Noora JärnefeltOlli Häkämies

– Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli viime vuonna 61,1 vuotta. Se on kymmenessä vuodessa noussut noin puolitoista vuotta, sanoo Järnefelt.

Ikärajoihin muutoksia

Muutoksia eläkejärjestelmään tehtiin jo 1990-luvulla, jotka vaikuttivat eläkkeelle siirtymisen ikään vasta 2000-luvun puolella. Järnefeltin mukaan 1990-luvun puolivälissä yhdenmukaistettiin julkisen sektorin eläkeiät yksityisen sektorin kanssa. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että alemmista eläkeiistä luovuttiin.

– Se on ollut yksi merkittävä asia, joka ikäluokkien vanhenemisen myötä on näkynyt eläkkeelle siirtymisen myöhentymisenä, koko 2000-luvun ajan julkisella sektorilla, sanoo erikoistutkija Noora Järnefelt.

Myös yksilöllinen varhaiseläke lakkautettiin 1990-luvun loppupuolella. Niin sanottun työttömyyseläkeputken ikärajoja on myös nostettu, ja lopulta se lakkautettiin. Jäljelle jäi pidennetty ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, mutta se on merkittävästi lyhyempi kuin 1990-luvulla. Järnefeltin mukaan tutkimuksista tiedetään, että jokainen ikärajan korotus on vähentänyt työttömyyden riskiä.

Vuonna 2005 taas lakkautettiin työttömyyseläke, varhennetun eläkkeen ikärajaa nostettiin ja myöhemmin se lakkautettiin kokonaan. Lisäksi eläkkeelle siirtymisen ikärajoihin tuli joustot.

–Joustava vanhuuseläkeikä on julkisella sektorilla johtanut siihen, että osa ihmisistä jatkaa vielä alimman vanhuuseläkeiän yli työelämässä, sanoo Järnefelt.

Julkisella sektorilla ollaan pidempään töissä

Yksityisellä sektorilla ilmiö ei näy vaan työelämästä jäädään pois eläkeiän alarajalla, kertoo erikoistutkija Noora Järnefelt. Yksityisellä sektorilla työskentelee lähes puolet työllisistä yli 55-vuotiaista työntekijöistä, joten sen merkitys on keskeinen.

Järnefelt toivoo, että myönteinen kehitys taloudessa imisi myös yksityisen sektorin vanhempia ikäluokkia työmarkkinoille, jos eläkeikää halutaan kestävästi nostaa. Eläkkeelle siirtyneiden keskiarvoikä oli viime vuonna yksityisellä sektorilla 60,8 vuotta ja julkisella sektorilla 61,2 vuotta.

Eurooppalaisittain suomalaiset kuuluvat työllisyysasteessa keskikastiin. Tosin suomalaisilla yli 55-vuotiailla naisilla työllisyysaste on Järnefeltin mukaan korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin.

Monet EU-maat ovat kirineet Suomea naisten työllisyysasteessa ja esimerkiksi Saksa ja Hollanti ovat jo ohittaneet Suomen työllisyysasteessa.