Selvitys: Väkivaltaa lapsen kurittamisessa ei hyväksytä – silti sillä uhkaillaan aiempaa enemmän

Vanhemmuus on asiantuntijan mukaan hyvällä tolalla aiempiin vuosikymmeniin verrattuna. Kurittamisen perään haikailevat eniten ne, joilla ei ole lapsia.

lapset (perheenjäsenet)
Grafiikka
Laura Matilda Koivunen | Yle Uutisgrafiikka

Suomalaisista lähes kaikki tietävät, että lapsen ruumiillinen kurittaminen on kielletty lailla. Lasten fyysisen ja alistavan kurittamisen kieltävä laki tuli voimaan vuonna 1984, mutta asenteet ovat muuttuneet hitaammin. 1980-luvulla tehdyissä kyselyissä ruumiillisen kurituksen hyväksyi joissain tapauksissa noin puolet vastanneista. Vielä 2000-luvun alussakin joka kolmas piti kuritusta hyväksyttävänä.

Lastensuojelun Keskusliitto on selvittänyt suomalaisten asenteita lasten ruumiilliseen kurittamiseen säännöllisesti 2000-luvun ajan. Tämän vuotisen kyselyn mukaan enää 13 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että joissakin tilanteissa lasten ruumiillinen kurittaminen on hyväksyttävää.

Ruotsissa asenne lasten kuritusväkivaltaa kohtaa on selvästi kielteisempi kuin Suomessa.

Sauli Hyvärinen, erityisasiantuntija

Lastensuojelun Keskusliiton mukaan suunta on ilahduttava, tavoitteena kun on, että Suomi olisi maailman lapsiystävällisin maa. Tähän on kuitenkin vielä matkaa.

– Ruotsissa asenne lasten kuritusväkivaltaa kohtaa on selvästi kielteisempi kuin Suomessa. Siellä vain noin 5 prosenttia sanoo hyväksyvänsä ruumiillisen kurituksen, kertoo Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Sauli Hyvärinen.

Naiset tukistavat miehiä enemmän

Asenteiden lisäksi kyselyissä on kartoitettu, mitä kasvatuskeinoja vanhemmat todellisuudessa käyttävät. Vaikka valtaosa ei ruumiillista kurittamista hyväksy, siihen on silti saatettu sortua.

Piiskaaminen on käytännössä kasvatuskeinona kadonnut kokonaan, mutta lähes joka neljäs kertoo tukistaneensa lasta. Ja vaikka naiset suhtautuvat väkivallan käyttöön miehiä kielteisemmin, he kurittavat lasta ruumiillisesti useammin kuin miehet.

Tämä voi johtua siitä, että naisilla on edelleen suurempi vastuu lasten kasvatuksesta ja he viettävät lasten kanssa enemmän aikaa. Lisäksi miehet ovat naisia useammin jättäneet vastaamatta tähän kysymykseen.

Hyvärisen mielestä on kiinnostavaa, että miesten tekemä ruumiillinen kuritus on vähentynyt naisia enemmän, vaikka isät nykyisin viettävät lastensa kanssa enemmän aikaa kuin ennen.

Jäähypenkit korvanneet piiskaamisen

Vaikka lapsia kuritetaan ruumiillisesti vähemmän kuin ennen, väkivallalla uhkaillaan enemmän kuin aiemmin. 15 prosenttia vastanneista kertoo uhkailleensa lasta väkivallalla, kun viisi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä luku oli 12 prosenttia.

Muutos on pieni, mutta ainoa mittari, jossa on menty väärään suuntaan.

– Mahdollinen selitys on se, että vanhemmat ovat kohdanneet itse väkivaltaa silloin, kun se on ollut yleisempi kasvatuskeino. Heillä siis saattaa olla selkärangassaan ajatus, että tämä on yksi mahdollinen tapa kasvattaa lasta. Ja he saattavat astua uhkailun rajan yli, mutta perääntyvät uhkan toteuttamisesta, Hyvärinen pohtii.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Valtaosa kyselyyn vastanneista ei hyväksy väkivallalla uhkailua. Huutamiseen ja jäähypenkin käyttämiseen suomalaiset suhtautuvat suopeammin.

Monet asiantuntijat ovat kuitenkin moittineet jäähypenkin käyttöä: lapsen eristäminen yksin tunteidensa kanssa ei auta lasta oppimaan ja voi olla haitallista. Sen sijaan suositellaan, että vanhempi on läsnä lapsen rauhoittumisessa.

Saako lapselle sitten edes huutaa?

– Tämä on monipolvinen kysymys. En halua antaa sellaista käsitystä, että jokainen lapselleen huutava vanhempi olisi lasta kohtaan jotenkin väkivaltainen. Mutta jos huutaminen on säännöllinen ja järjestelmällinen kasvatuskeino, niin kyllä se silloin on huonoa kasvatusta. Pääsääntöisesti pitäisi pyrkiä keskustelemaan ja tekemään ymmärrettäväksi, miksi rajoja asetetaan, Hyvärinen muistuttaa.

Vanhemmuus ei ole hukassa

Hyväksyvimmin lasten ruumiilliseen kurittamiseen suhtautuvat yksinasuvat ja erityisesti yksinasuvat miehet. Sen sijaan lasten vanhemmat pitävät väkivaltaista kasvatusta vähemmän hyväksyttävänä kuin muut suomalaiset ja lapsia myös kuritetaan vähemmän kuin ennen.

Vanhemmat viettävät lastensa kanssa enemmän aikaa kuin koskaan aikaisemmin. Lapsia kohdellaan myös kaltoin paljon vähemmän kuin ennen.

Sauli Hyvärinen, erityisasiantuntija

Sauli Hyvärisen mielestä hokema, että vanhemmuus olisi hukassa, onkin täysi myytti.

– Vanhemmat viettävät lastensa kanssa enemmän aikaa kuin koskaan aikaisemmin. Lapsia kohdellaan myös kaltoin paljon vähemmän kuin ennen. Haikailut menneisyyteen, jolloin lapsia kasvatettiin väkivallalla ja poissaololla, kumpuaa jostain ihan muusta kuin lasten tarpeista.

Hyvärisen mukaan kasvatustuen ja tiedon jakaminen vanhemmille on kuitenkin edelleen tärkeää, sillä kyselyn mukaan lähes puolet vanhemmista on käyttänyt jotain kuritusväkivallan muotoa – ruumiillista tai henkistä – lastensa kasvatuksessa.