yle.fi-etusivu

Johtajaylilääkärin pelko: Leikkausten keskittäminen voi johtaa pahoihin ongelmiin

Päivystys hankaloituu, hoitomatkat venyvät ja erikoislääkärit kaikkoavat yliopistosairaaloihin. Tässä osa peloista, jotka liittyvät hallituksen tuoreeseen soteasetukseen.

Sairaalat ja terveyskeskukset
Päivystys-kyltti.
Ismo Pekkarinen / AOP

Hallituksen erikoissairaanhoitoa keskittävä asetus on tulossa voimaan ensi vuodesta lähtien. Asetusta kritisoitiin sen ollessa lausuntokierroksella, mutta arvostelu ei juuri näytä vaikuttaneen sen sisältöön.

Kritiikin kärki osuu siihen, että asetukseen (siirryt toiseen palveluun) on kirjattu minimirajat erilaisille vaativille leikkauksille. Rajat käytännössä määrittelevät, mihin erikoissairaanhoitoa keskitetään.

– Asetuksessa on menty liikaa yksityiskohtiin. Se tulee aiheuttamaan monenlaisia ongelmia, sanoo Lääkäriliiton hallituksen puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju.

Esimerkiksi rintasyöpäleikkauksia tehdäkseen sairaalan on jatkossa leikattava vuosittain noin 150 potilasta. Muussa tapauksessa hoito siirtyy muualle.

Lääkäriliitto ja useat sairaanhoitopiirit ovat huolissaan siitä, että toiminnan keskittäminen saattaa hankaloittaa päivystysten järjestämistä keskussairaaloissa.

Lisäksi asetuksen arvellaan vaikeuttavan erikoislääkäreiden rekrytointia muualla kuin yliopistosairaaloissa ja pidentävän hoitomatkoja osassa Suomea.

Päivystyskyky heikkenee, jos päivällä ei leikata

Yksi suurista kysymyksistä on se, miten minimileikkausmäärät ja laaja ympärivuorokautinen päivystysvastuu sopivat yhteen.

Lääkäriliitto sekä Ylen haastattelemat johtajaylilääkärit ovat yhtä mieltä siitä, että keskittäminen on jossain määrin järkevää, jotta hoidon laatua voidaan parantaa.

Ongelmia syntyy, jos asetukseen kirjattuja leikkausmääriä aletaan noudattaa orjallisesti.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Vesa Kataja vääntää rautalangasta. Hän ottaa esimerkiksi sairaalan, jonka on järjestettävä laaja päivystys, mutta jossa ei vuodenvaihteen jälkeen enää ole päivittäistä keuhkokirurgiaa.

– Päivällä ei saa leikata, mutta kun päivystykseen tulee keuhkoon puukotettu, on pakko leikata. Entä jos ei ole osaajaa? Siitä syntyy hitonmoinen ongelma.

– Päiväleikkausten lopettaminen heijastuu heti päivystystoimintaan, Kataja sanoo.

"Asetus asettaa meidät vastakkain"

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä asetus aiheuttaa hankaluuksia monta muuta aluetta enemmän. Syynä on se, että alue on osa Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualuetta.

Saman alueen sisällä ovat Suomen suurimpiin lukeutuva keskussairaala Jyväskylässä ja maan pienin yliopistosairaala Kuopiossa.

Johtajaylilääkäri Vesa Katajan mukaan Jyväskylässä tehdään esimerkiksi enemmän keuhko- ja ruokatorvisyöpäleikkauksia kuin Kuopiossa. Asetuksen mukaan nämä leikkaukset tulee ensisijaisesti sijoittaa yliopistolliseen sairaalaan.

– Asetus asettaa meidät vastakkain. Tästä tulee meille selvää skismaa. Keskittäminen kyllä kannattaa, mutta kumpi hoitaa, Kataja kysyy.

Kataja kuitenkin korostaa, että asioista neuvotellaan hyvässä hengessä. Hän on itse syöpätautien erikoislääkäri.

– Useimmissa keskussairaaloissa on hyvä syövän hoidon tiimi. Tässä hajotetaan moniammatilliset hoitoketjut, kun yksi osa (leikkaushoito) otetaan pois, hän pelkää.

Hoitohenkilökuntaa leikkausrobotin äärellä.
Hallituksen asetuksessa säännellään myös robotiikan avulla tehtäviä leikkauksia.Markus Sjöberg / Yle

Säästöjä haetaan, mutta saadaanko niitä?

Katajaa kismittää myös se, miten erikoissairaanhoidon keskittämistä on perusteltu. Asetuksen perustelumuistion (siirryt toiseen palveluun) mukaan

...Tavoitteena on löytää keinot parantaa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta, taata kaikille yhtäläinen oikeus parhaaseen mahdolliseen hoitoon sekä käyttää terveydenhuoltoon tarkoitetut resurssit mahdollisimman nopeasti.

Sosiaali- ja terveysministeriö

Johtajaylilääkärin mielestä on selvää, että uudistusta ohjaavat ensisijaisesti säästöt.

– Tarkoituksen olisi voinut sanoa meille suoraankin. Tietty määrä keskittämistä on paikallaan, mutta olisin toivonut, että se olisi lähtenyt osaamisen keskittämisestä eikä säästöistä, Kataja sanoo.

Syntyykö säästöjä sitten ylipäänsä? Keskussairaaloiden johdossa asiasta on epäilyksiä.

– Ei tämä ainakaan meidän sairaalan näkökulmasta kustannussäästöjä tuo. Joudumme varautumaan päivystykseen. Meillä täytyy olla aika laaja toiminta täällä. Jos meillä ei ole päiväaikaista toimintaa, se tulee suhteessa kalliimmaksi, kertoo Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) johtajaylilääkäri Tarja Nylund.

– Meillä ei ole hirvittävän vakuuttavaa näyttöä siitä, että kustannukset yhteiskunnassa vähenisivät sillä, että hoitoa keskitetään, toteaa Lapin sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jukka Mattila.

Mattila uskoo keskittämisen kuitenkin parantavan hoidon laatua.

– Siitä meillä on näyttöä, että mitä enemmän vaikkapa tekoniveliä asennetaan yhdessä sairaalassa, sitä parempaa laatu on. Voidaan tulkita myös niin, että kustannuksia säästyy, kun komplikaatiot vähenevät.

Lapin rintasyöpäleikkaukset Ouluun?

Lääkäriliitto käytti lausunnossaan (siirryt toiseen palveluun) Lapin sairaanhoitopiiriä esimerkkinä siitä, mitä minimileikkausmäärien kirjaimellinen noudattaminen saattaa pahimmillaan aiheuttaa.

Rovaniemellä rintasyöpäleikkauksia tehdään noin 130 vuosittain. Asetuksessa raja asetetaan "vähintään noin 150 kappaleeseen".

Jos asetusta noudatetaan ilman poikkeuksia, se tarkoittaisi kaikkien rintasyöpäleikkausten siirtymistä Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Esimerkiksi Sodankylässä asuvalle syöpäpotilaalle se tarkoittaisi ajomatkan venymistä puolestatoista reiluun neljään tuntiin.

Jukka Mattilan mukaan rintasyöpäleikkauksien siirtämisestä koituisi "hankaluuksia kaikille". Hän kuitenkin ymmärtää ministeriön logiikan.

– Sosiaali- ja terveysministeriölle on lainsäädännössä annettu varsin vähän mahdollisuutta puuttua konkreettisesti Suomen palvelujärjestelmän toimintaan. Tämän tyyppiset toiminnan minimistandardit ovat ainoita keinoja, joilla ministeriö voi palvelurakenteeseen vaikuttaa, Mattila sanoo.

Asetuksesta huolimatta rintasyöpää tullaan jatkossakin leikkaamaan Rovaniemellä, Mattila uskoo.

Tulkintaohje tilauksessa

Lääkäriliitossa ei tällä hetkellä ole tarkkaa tietoa siitä, miten tarkasti asetuksen minimileikkausrajoja tullaan tulkitsemaan.

– Ei tästä ole ainakaan minun tietojeni mukaan mitään ”sääntöjä luotu”, Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen kirjoittaa sähköpostitse.

Pärnänen toivoo, että asetusta ei tulkittaisi kategorisesti.

– Esimerkiksi synnytysten keskittäminen määräkriteerien mukaan arviolta 12 sairaalaan olisi täysin epärealistista. Sopivampi määrä olisi luokkaa 15 keskussairaalapaikkakuntaa, Pärnänen sanoo.

Asetuksen esittelijänä oli sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Anne Koskela. Yle ei tavoittanut häntä kommentoimaan asiaa.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Yle TV1

Presidentinvaalit 2018 – yli kymmenen tuntia suoria vaalitenttejä tv:ssä

Palestiina

Israelin ja palestiinalaisten väliset ilmaiskut jatkuvat

Donald Trump

Trumpia seksuaalisesta häirinnästä syyttävät naiset vaativat kongressia tutkimaan asian

Avaruusohjelmat

Trump haluaa lähettää amerikkalaisia Kuuhun