yle.fi-etusivu

Pantaoravia seuraamalla saadaan tietoa teineistä suurten kysymysten äärellä

Kotoa lähdön hetki on ratkaiseva myös eläinten maailmassa. Äidin helmoista omilleen muuttaneet teinioravat kertovat laajemminkin nisäkkäiden liikkumisesta ja oman elinympäristön valinnasta.

luonto
Pannoitettava orava tutkijan sylissä.
Oravan pannoitus sujuu sukkelaan, kunhan pörröhännän saa ensin kiinni.Suvi Hämäläinen / Turun yliopisto

Kolmisenkymmentä radiopannan kaulaansa saanutta oravaa antoi tutkijoille paljon uutta tietoa Turun keskusta-alueen ”cityoravien” elämästä. Vastapainoksi maalaisserkkujen elämänmenosta kerättiin tietoja Kauhavalta.

Kaikkiaan turkulaistutkijat ovat keränneet tietoa oravien liikkumisesta viitisen vuotta, liito-oravista pidempäänkin.

Nisäkkäiden pannoittaminen on tutkimusryhmän vetäjän mukaan yleisestikin ottaen hieman haasteellista. Ne kun pitää ensin saada kiinni, ja oravilta löytyy temperamenttia.

– Eihän ne siitä tykkää, kyllä ne ärhäkästi pistävät vastaan. Mutta oravat ja liito-oravat ovat siitä mukavia pannoitettavia, että ne joskus asuvat pöntöissä tai koloissa, joista ne saadaan aika helpolla kiinni, kuvailee dosentti Vesa Selonen.

Kun nuori lähtee emon luota, se on tietysti kriittinen vaihe yksilön elämässä.

Vesa Selonen

Oravien ja liito-oravien liikkumisesta on kansainvälisestikin vähän tutkittua tietoa. Kuitenkin kotoa pois muuton hetki, tai tutkijatermein dispersaali on merkittävä populaation kannan kokoa määrittävä tekijä.

– Monilla nisäkkäillä se vaihe, kun nuori lähtee äitinsä luota, on tärkein liikkumisvaihe. Siksi olimme kiinnostuneita juuri tästä hetkestä ja pannoitimme teini-ikäisiä oravia.

Kriittinen vaihe oravan elämässä

Syksy on oravamaailmassakin omilleen muuton aikaa. Keväällä syntyneet poikaset ovat kesän aikana varttuneet teini-ikään, ja on tärkeiden ratkaisujen aika.

Pantaorava.
Pannoitetun oravan liikkeitä seuraamalla saadaan tietoa uusien elinalueiden etsinnästä.Suvi Hämäläinen / Turun yliopisto

– Kun nuori lähtee emon luota, se on tietysti kriittinen vaihe yksilön elämässä. Kuten varmaan jokainen ymmärtää, kotoa lähtöön liittyy kaikennäköistä komplikaatiota. Eläimillä se on vielä hankalampaa kuin ihmisellä. Jos et löydä sopivaa paikkaa, niin talven tullen kuolet pois.

Samoilta sijoilta olisi myös syytä löytyä keväällä lisääntymiskumppani, muistuttaa dosentti Vesa Selonen Turun yliopiston biologian laitokselta.

Myös eläimillä on erilaisia persoonia, mikä vaikuttaa niiden käyttäytymiseen.

Vesa Selonen

Teinioravat voivat muuttaa yllättävänkin pitkiä matkoja. Liito-oravat voivat muuttaa jopa yhdeksän kilometrin päähän.

Maaseutuoloissa oravista saatiin havaintoja yli 16 kilometrin muuttomatkoista. Turun keskustan cityoravat vaivautuvat vain keskimäärin kilometrin päähän ruutukaavalla.

Dispersaalivaihe määrittää paitsi lajin leviämispotentiaalia, myös geenivirtoja populaation sisällä.

– Nuorten liikkuminen on pääliikkumisvaihe, ja meidänkin tutkimustemme mukaan se määrittää täysin geenivirtaa populaatiossa. Esimerkiksi liito-oravanuori etsii oman elinalueen, ja jää sinne loppuelämäkseen, sanoo Selonen.

Lapsuusmuistot vaikuttavat elinpaikan etsinnässä

Tutkijoiden ensimmäisiä havaintoja oli, että syntymäpaikasta saadut kokemukset vaikuttavat siihen, millaista paikkaa oravanuoriso etsii aikuisuuden kynnyksellä. Parhaista asuinsijoista saattaa myös syntyä kilpailua, jossa vahvimmilla ovat varhain keväällä syntyneet, isokokoisemmiksi varttuneet yksilöt.

Uuden kotimetsikön etsintä ei ole lainkaan yksinkertainen asia. Perusedellytysten, kuten sopivien asuinkolojen ja riittävän ravinnon löytymisen ohella paikanvalintaan saattavat vaikuttaa oravan yksilölliset ominaisuudet.

On vielä vähän työn alla, kuinka pystyisimme ennustamaan, miten lajit reagoivat ilmastonmuutokseen.

Vesa Selonen

– Nykyään ekologiassa on muotia tutkia eläinten persoonallisuutta. Kuten ihmisillä, myös eläimillä on erilaisia persoonia, mikä vaikuttaa niiden käyttäytymiseen. Se voi vaikuttaa myös nuorten levittäytymiseen, mutta kokonaisuus on persoonallisuutta monimutkaisempi, muistuttaa Vesa Selonen.

Pedoilla ei Selosen ryhmän tutkimusten mukaan ole kovin suurta vaikutusta kannan koon vaihteluihin. Kuitenkin esimerkiksi liito-oravat ja viirupöllöt eivät juuri asuta samoja naapurustoja.

Tulevaisuudessa tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista?

Vesa Selosen työryhmällä on ollut onni voida käyttää pitkäaikaista seuranta-aineistoa lajien levinnäisyydestä. Oravista ja liito-oravista on kerätty kattavaa tietoa 20–30 vuoden ajalta.

– On havaittu, että ilmastolla on vaikutusta esimerkiksi lajien lisääntymiseen. Mutta on vielä vähän työn alla, kuinka pystyisimme ennustamaan, miten lajit reagoivat ilmastonmuutokseen. Toisaalta pitää muistaa, että oravan ja liito-oravan kannan kehittymiseen vaikuttaa merkittävästi metsätalous.

Dosentti Vesa Selonen, Turun yliopiston biologian laitos.
Dosentti Vesa Selonen, Turun yliopiston biologian laitos.Jouni Koutonen / Yle

Oravanuorison edesottamuksia seuraamalla saadaan tietoa laajemminkin nisäkkäiden levittäytymisen taustalla vaikuttavista mekanismeista. Lyhyt, mutta loppuelämän, ja ehkä koko lajin selviämisen kannalta merkittävä dispersaalivaihe on yleinen muillakin nisäkkäillä.

– Tietenkään suoraan ei pysty soveltamaan yksittäisellä lajilla tehtyjä havaintoja toiseen lajiin. Mutta kun ymmärtää, miksi jokin laji käyttäytyy jollain tietyllä tavalla, se auttaa ymmärtämään muidenkin lajien käyttäytymistä, sanoo dosentti Vesa Selonen.