Turun puukotuksista kuukausi – ruotsalaisturisti onnistui pelastamaan puolisonsa, mutta vammautui itse ehkä pysyvästi

Ruotsalaisen Hassan Zubierin elämä muuttui peruuttamattomasti Turun puukotuksissa 18. elokuuta. Yrittäessään pelastaa suomalaisnaisen hengen hän joutui itse puukotetuksi. Pelkona on, että hän on pyörätuolin varassa loppuelämänsä.

Turun puukotukset 2017
Turun puukotusiskussa loukkaantunut Hassan Zubier vieraili tapahtumapaikalla Turun kauppatorilla sunnuntaina 20. elokuuta 2017.
Turun puukotusiskussa loukkaantunut Hassan Zubier vieraili tapahtumapaikalla Turun kauppatorilla sunnuntaina 20. elokuuta 2017.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Hassan Zubier saapui avovaimonsa, tämän äidin ja kahdeksanviikkoisen poikansa kanssa Suomeen viettämään lomaa. Elokuun 18. päivän aamuna he saapuivat läheiseltä leirintäalueelta Turkuun asuntoautolla.

Aamupäivällä ruotsalaisturistit kävivät kahvilla ja kävelivät Aurajoen rannalla. Lounaan jälkeen heillä oli tarkoituksena tutustua Turkuun tarkemmin, erityisesti kaupungin vanhoihin osiin. Yle Femman haastattelussa mies kertoo kohtalokkaan päivän kulusta.

– Emme tienneet, miten kaupungin vanhaan osaan pääsee, joten päätimme oikaista Kauppatorin poikki, Hassan Zubier selittää.

Vaimo pelastui

Sitten tapahtui jotain, jonka vuoksi Hassan Zubier on noussut yhdeksi Turun puukotusten sankareista.

Kauppatorin laidalla nainen kaatui maahan, ja Hassan Zubier huomasi tämän kurkussa suuren haavan. Toinen nainen pakeni kirkuen paikalta.

Hassan Zubier, jolla on sairaanhoitajan koulutus, ryntäsi apuun. Hän yritti tyrehdyttää verenvuodon ja antaa ensiapua. Pian myös hän sai puukosta. Mies tunsi viiltävän kivun niskassaan.

Tämän jälkeen hän huomasi kauhukseen, että puukkomies oli menossa hänen avovaimonsa kimppuun. Vammoistaan huolimatta hän onnistui nousemaan ylös ja varoittamaan vaimoaan. Mies sai uudestaan puukosta.

– Jos en olisi toiminut, avovaimoni olisi nyt kuollut. Sitä toista naista en pystynyt pelastamaan. Hän kuoli käsivarsilleni, Hassan Zubier sanoo.

Elämä muuttui totaalisesti

Ambulanssimiesten tullessa paikalle Hassan Zubier tunsi, että jotain oli pielessä. Hänen vartalonsa vasemmasta puolesta oli tunto kadonnut. Koko kroppa nytkähteli kuin olisi saanut sähköiskuja. Hän oli menettänyt niin paljon verta, että oli vajoamassa tajuttomaksi.

Zubier autettiin ambulanssiin, joka lähti kohti Turun yliopistollista keskussairaalaa. Samassa kyydissä oli nainen kriittisessä tilassa. Häntä yritettiin elvyttää koko matka, mutta hän kuoli Zubierin silmien alla. Hän oli Turun puukotuksien toinen kuolonuhri.

Hassan Zubier parantelee nyt vammojaan kotonaan Ruotsissa. Hän käy kuntoutuksessa joka arkipäivä kahdeksasta neljään. Pelkona on, että hän ei enää koskaan selviä elämässään ilman pyörätuolia.

Puukonisku niskassa osui selkäytimeen ja hermoihin. Hänen toinen jalkansa on jatkuvasti kylmä ja toinen lämmin. Hänellä on kouristuksia ja hermosärkyä.

– Putosin korkealta aivan pohjalle. On ollut aika vaikeaa, Hassan Zubier sanoo.

Jos näen jonkun hädässä, en voi vain kääntää päätäni pois.

Hassan Zubier

Puukotuksen jälkeen Hassan Zubier on saanut lukuisia yhteydenottoja ihmisiltä, jotka ovat halunneet kiittää häntä. Myös media on ollut kiinnostunut. Hänestä on tehty puukotuksien sankari niin kotimaassa kuin ulkomailla.

Mieheltä on kysytty, kuinka hän uskalsi riskeerata oman henkensä auttaessaan muita.

– Kyse on humaanisuudesta. Jos näen jonkun hädässä, en voi vain kääntää päätäni pois. Minulla on myös sairaanhoitajan koulutus, joten tiedän, miten pitää toimia tällaisissa tilanteissa.

Osa ihmisistä vain kuvasi

Hassan Zubierin mielestä yhteiskunnassa on jotain pielessä, kun osa ihmisistä mieluummin kuvaa terrori-iskua kuin auttaa hädässä olevia. Hän ei voi ymmärtää, mitä tällaisten ihmisten päässä liikkuu.

– Turun Kauppatorilla osa ihmisistä vain kuvasi tapahtumia puhelimillaan. Eivät he olleet edes peloissaan, eivätkä juosseet karkuun. He vain kuvasivat, kun toiset taistelivat henkensä edestä.

Osa syystä Hassan Zubierin mielestä kuuluu medialle. Kun media maksaa katsojien kuvista, niin osa ihmisistä keskittyy kuvaamiseen, sen sijaan että menisi auttamaan.

En löydä sanoja tälle asialle. Ihmisiltä puuttuu kunnioitus ja välittäminen toisia kohtaan.

Hassan Zubier

– Kun yritin pelastaa torilla sitä naista, minuakin kuvasi moni ihminen. Kukaan ei tullut tarjoamaan apua. Jos joku olisi tullut tyrehdyttämään verenvuodon, olisin voinut aloittaa tekohengityksen antamisen.

Hassan Zubier työskenteli aiemmin ambulanssikuskina. Hän kertoo törmänneensä vastaavaan myös Ruotsissa. Onnettomuuspaikan ohiajaneista autoista kuvataan usein kolaria.

– En löydä sanoja tälle asialle. Ihmisiltä puuttuu kunnioitus ja välittäminen toisia kohtaan.

Kaikki ihmiset ovat samanlaisia

Hassan Zubierin vasen käsi on alkanut toimia, mutta tunto on yhä poissa. Hän on oppinut myös seisomaan ja pystyy ottamaan muutaman askeleen.

Toipumisensa aikana hän on ajatellut Turun puukotuksia monelta kannalta. Hän on ihmetellyt sitä, että sekä puukottajaa että niitä, jotka yrittivät estää tätä, on kutsuttu "ulkomaalaisen näköisiksi".

– Jos minä viillän ranteeni auki ja sinä omasi, niin meidän veremme on saman väristä. Me olemme samanlaisia – sinä ja minä ja he, jotka kuolivat Turussa.