Tiedätkö tätä hirmumyrskyistä? Maailmanennätyshurrikaani puhalsi lähes sadan metrin sekuntivauhdilla

Hurrikaanit tasaavat ilmakehän lämpötilaeroja, mutta eivät ratkaise ilmastonmuutosta. Karibialla riehuva Maria on jo kauden toinen viitosluokan hurrikaani.

hirmumyrskyt
Kuvassa vasemmalta Katia-, Irma- ja Jose -hurrikaanit.
Kuvassa vasemmalta Katia-, Irma- ja Jose-hurrikaanit.NASA

Kuluvan hurrikaanikauden aikana jo toistakymmentä Pohjois-Atlantilla syntynyttä hurrikaania on saanut oman nimen. Niistä tuhoisimpaan eli viidenteen luokkaan ovat kehittyneet Irma sekä Maria, joka riehuu parhaillaan Karibianmeren saarivaltioissa.

Yhdysvaltain kansallinen hurrikaanikeskus NHC on jo julistanut Marian "todennäköisesti katastrofaaliseksi" hirmumyrskyksi. Huomenna sen odotetaan saapuvan Puerto Ricoon, josta se jatkanee Yhdysvaltain Floridan niemimaan itäpuolelle.

Mitä ovat hurrikaanit?

Hurrikaaneiksi kutsutaan Atlantilla ja osissa Tyyntämerta liikkuvia trooppisia hirmumyrskyjä. Tyynenmeren luoteisosissa samaa ilmiötä kutsutaan taifuuniksi. Intian valtamerellä ja Tyynenmeren lounaisosissa hirmumyrskyt tunnetaan trooppisina sykloneina.

Hurrikaanit ovat trooppisia matalapaineita, joihin liittyy erittäin voimakkaita tuulia. Ne syntyvät ukkospilviryppäistä, jotka imevät voimaa lämpimästä merivedestä. Kun kaikki olosuhteet ovat kohdallaan, voivat myrskyt kehittyä hurrikaaneiksI.

Maapallon pyörimissuunnan takia päiväntasaajan pohjoispuolella liikkuvat trooppiset hirmumyrskyt pyörivät vastapäivään ja päiväntasaajan eteläpuolella myötäpäivään.

Levityskuva maapallon mantereista, jossa esitetään missä ilmenee troopisten myrskyjen alueita
Yle Uutisgrafiikka

Hurrikaanit eivät yleensä ylitä mannerta, mutta niinkin voi käydä. Vuoden 1851 jälkeen yhteensä 17 hurrikaanin tiedetään siirtyneen Atlantilta Tyynellemerelle. Sen sijaan yhdenkään trooppisen hirmumyrskyn ei tiedetä ylittaneen päiväntasaajaa.

Hurrikaanien määrä vaihtelee vuodesta toiseen, mutta trooppisia myrskyjä on viime vuosina kehittynyt noin 80–100 vuodessa, ja niistä noin joka toinen kehittyy hirmumyrskyksi.

Miten hurrikaanit syntyvät?

Useimmat Atlantin hurrikaanit saavat alkunsa Länsi-Afrikan länsirannikolla. Siellä kohtaavat idästä, Afrikan yltä, saapuva kuuma ja kuiva ilma sekä etelästä puhaltava kylmä ja kostea ilma.

Ilmamassan noustessa sen alle muodostuu matalapaine, jota kosteus ja lämmin merivesi ruokkivat. Lämmin vesi höyrystyy ja nousee ylös, jossa se tiivistyy pilviksi. Samalla matalapaine syvenee.

Maapallon pyörimisestä johtuva Coriolis-ilmiö saa myrskyn pyörimään ja vallitsevat ylätuulet vievät sitä länteen.

Havainnekuva kuinka myrskypilvi rakentuu
Yle Uutisgrafiikka

Jotta hurrikaani pääsee syntymään, on pintaveden oltava vähintään 26-asteista. Lämmin merivesi on hurrikaanin moottori, joka pitää myrskyn käynnissä ja voimistaa sitä.

Lisäksi myrskyn yllä täytyy vallita korkeapaine ja ilman on oltava ylhäällä kylmempää kuin alhaalla. Jos ylhäällä ilmakehässä tuulee liikaa, voi tuuli hajottaa pilvet – ja hurrikaanin. Maan yllä hurrikaani heikkenee nopeasti, mutta jos se palaa, voi se voimistua uudelleen.

Lisäksi hurrikaanin syntymiseen tarvitaan jokin liikkeellepaneva ”häiriö” ilmakehässä. Sellainen voi olla esimerkiksi niin sanottu heikko matalapaineen sola, jollainen voi muodostua tropiikissa vallitsevaan pasaatituulten virtaukseen.

Miksi juuri nyt?

Koska merivesi on nyt lämpimimmillään.

Pohjois-Atlantin hurrikaanikausi käynnistyy yleisimmin kesäkuussa ja päättyy marraskuun lopussa. Kausi voi olla lyhyempi tai pidempi. Kaikkein epätodennäköisin ajankohta hurrikaanin syntymiselle on toukokuu.

Huipussaan hurrikaanikausi on yleensä elo-syyskuussa. Yhdysvaltain kansallinen hurrikaanikeskus on laskenut, että vuoden todennäköisin hurrikaanipäivä on 10. syyskuuta.

Myös muualla maailmassa trooppisia hirmumyrskyjä syntyy todennäköisimmin loppukesästä.

El Niño -vuosina hurrikaaneja ei juuri synny Atlantilla, koska tuolloin ylätuulet ovat epäsuotuisia niiden synnylle.

Onko hurrikaaneista mitään hyötyä?

Hurrikaanit tunnetaan tuhoistaan, eikä niistä ole juuri mitään iloa luonnolle saati ihmiselle.

Hurrikaanit ja muut trooppiset hirmumyrskyt tasapainottavat lämpötilaeroja ilmakehän kerrosten välillä. Ilmastonmuutos lämmittää merivettä, joten hurrikaanit tulevat helpottaneeksi – tosin vain pieneltä osin – tätä ongelmaa.

Ihmisiä evakuoitiin kodeistaan Harveyn aiheuttamien tulvien jäljiltä Houstonissa Texasissa 28. elokuuta.
Ihmisiä evakuoitiin kodeistaan Harveyn aiheuttamien tulvien jäljiltä Houstonissa Texasissa 28. elokuuta. Scott Olson / AFP

Tutkijoiden käsitys on, että ilmastonmuutos ei kasvata hirmumyrskyjen määrää, mutta voi voimistaa niitä.

Kuinka hurjiksi hurrikaanit voivat kehittyä?

Syyskuun alussa Karibialla tuhojaan tehnyt hurrikaani Irma oli voimakkaimmillaan viitoskategorian hirmumyrsky. Irma olikin yksi hurjimmista tunnetuista myrskyistä.

Pohjois-Atlantilla riehuneista hurrikaaneista hurjimmat tuulennopeudet mitattiin Allen-myrskystä vuonna 1980. Se ylsi 305 kilometrin tuntinopeuteen. Tuuli puhalsi siis 85 m/s. Irmalla nopeutta oli ”vain” 298 km/h eli 83m/s.

Tyynellämerellä on päästy vielä hurjempiin lukuihin: Patricia puhalsi kaksi vuotta sitten Meksikon edustalla peräti 346 km/h eli 96 m/s. Samaan ylsi taifuuni Nancy lähellä Japania vuonna 1961.

Eniten sadetta Yhdysvaltoihin on puolestaan tuonut mukanaan hurrikaani Hiki. Se laski Havaijille peräti 132 senttiä vettä. Tämänvuotinen Harvey ylsi lähes samaan: 131,5 senttiin.

Yle seuraa: Hurrikaani Maria iski Dominican saarivaltioon – katso kuinka myrsky etenee

Rockport sai Harvey-hurrikaanista täyden osuman: Puita, poneja ja matkailuautoja lensi ilmassa

Toista sataa ämpärillistä vettä neliömetrille – Harvey-myrskyn sademäärä on hämmästyttävä

Irma riehui Kuubassa ja etenee Floridaan – Katso kuvagalleria

Irma riehuu Floridan länsirannikkoa pohjoiseen ja tuhot alkavat paljastua – Tämän tiedämme hurrikaanista nyt