Koe uusi yle.fi

Tutkimus: Sudet ymmärtävät syy-seuraussuhteen paremmin kuin koirat

Kesyttäminen on vaikuttanut koirien kognitiivisiin kykyihin, tutkijat arvelevat.

eläintiede
Susi tuijottaa verkkoaidan takaa tutkijaa, joka on tarttumassa muovipurkkiin.
Susi oivalsi kokeessa koiraa paremmin, missä ruoka piilee.Michelle Lampe / Wolf Science Center

Sudet ovat koiria taitavampia päättelemään, millaisen konkreettisen vinkin perusteella voi löytää ruokaa, kertoo itävaltalaisessa eläinlääketieteellisessä yliopistossa Vetmedunissa (siirryt toiseen palveluun) tehty kansainvälinen tutkimus.

Tutkittavina oli 14 kennelissä elävää koiraa, 12 kotikoiraa ja 12 kesytettyä sutta. Kokeessa ne saivat valita kahdesta muovipurkista. Toiseen oli kätketty ruokaa, toinen oli tyhjä.

Aluksi tutkijat viestivät ruoasta suoralla kommunikaatiolla eli katsomalla eläintä silmiin ja osoittamalla oikeaa purkkia. Toisessa kokeessa eläimen piti päätellä oikea purkki pelkästään tutkija käytöksestä, kuten siitä, kumpaa kohti tämä nyökytteli.

Ilman katsekontaktia ihmisen viesti jäi ymmärtämättä niin koirilta kuin susilta.

Kolmannessa kokeessa ongelma piti ratkaista ilman ihmistä. Vihjeenä oli ääni, joka puistellusta purkista lähti, jos sen sisällä oli ruokaa. Kokeet ovat katsottavissa videona (siirryt toiseen palveluun) tästä linkistä.

Sekä koirat että sudet löysivät ruokapalan, kun ihminen oli osoittamassa sen niille. Ilman katsekontaktia ihmisen eleet jäivät molemmilta ymmärtämättä. Jos ihminen sen sijaan oli piilossa, sudet päättelivät oikean purkin äänen perusteella. Koirilta se ei onnistunut lainkaan.

Kaikki koirat käyttäytyivät samoin siitä riippumatta, elävätkö ne laumana kennelissä vai yksittäin lemmikkeinä.

Koirat ovat ehdollistuneet ruokittaviksi

Tulosten perusteella tutkijat arvelevat, että koiran kesyttäminen on vaikuttanut lajin kognitiivisiin kykyihin. Kognitiivisuus liittyy siihen, miten ihminen tai muu eläin havaitsee, muistaa ja oppii asioita. Se on yksi pätevimmistä työkaluista sopeutumisessa elinympäristön muuttumiseen.

Toinen selvitys voi olla, että kesyyntyminen on syönyt koirilta etsimisen sitkeyttä, tutkijat sanovat.

– Koirat ovat ehdollistuneet saamaan ihmiseltä ruokaa, mutta susien on löydettävä ruokansa itse, perustelee hollantilaistutkija Michelle Lampe.

Oliko katsekontakti alku kesyyntymiselle?

Kokeeseen osallistuneet sudet saattoivat reagoida ihmisen katseeseen siksi, että ne ovat kesyjä.

Tutkijoiden mukaan voi kuitenkin olla toisinkin päin: kyky ymmärtää ihmisen kommunikaatioviestejä saattoi olla alku sille, että sudesta aikoinaan tuli koira.

Tutkimus on luettavissa Scientific Reports (siirryt toiseen palveluun) -lehdestä. Jatkossa tutkijat haluavat verrata kesyjen ja kesyttämättömien susien käytöstä erilaisissa olosuhteissa.