yle.fi-etusivu

Mummonmökki omakotitalon takapihalle? 40 neliössä kaikki tarpeellinen

Liki satavuotiaiden omakotitalojen takapihoille Helsingissä saattaa lähivuosina nousta jopa 150 miniomakotitaloa.

asuntotuotanto
Esimerkki pientalosta Käpylässä.
Esimerkki pientalosta Käpylässä.Ronnie Holmberg / Yle

Länsi-Käpylä Helsingissä on 1920-luvulla rakennettujen puutalojen ainutlaatuinen kokonaisuus. Puutarhakaupunginosasta saattaa tulla vielä ainutlaatuisempi, jos alueen asemakaavaehdotus menee läpi. Kaavan toteutuessa vehreiden pihojen perukoille voisi lähivuosina nousta uusia, noin 40 kerrosneliön kokoisia miniomakotitaloja.

Aito Arkkitehtuuritoimisto on erikoistunut täydennysrakentamiseen, jota Käpylän minitalotkin edustavat. Arkkitehtitoimiston toimitusjohtaja, arkkitehti Maria Klemetz pitää hanketta erinomaisena.

– Se näyttää, että myös tällaiseen hyvin suojeltuun, arvokkaaseen, valmiiseen ympäristöön voidaan tehdä hyvä lisärakennuskaava.

Klemetz uskoo Käpylän kaavan läpimenoon. Sen seurauksena saattaa oikeastikin toteutua kauan puhuttu minitalobuumi. Vielä se ei ole kunnolla rantautunut Suomeen, vaikka pieniä laineita on näkynyt. Maailmalla Mini House Movemet on iso ilmiö. Ruotsissa Attefallshus-nimellä tunnettu minitalorakentaminen on vauhdittunut kun rakentamislupamenettelyä kevennettiin.

Ihmiset eivät uskalla lähteä hakemaan poikkeuslupaa, koska olettavat, ettei kaavasta voi poiketa.

maria klemetz, arkkitehti

Aito Arkkitehtuuritoimiston toimitusjohtaja nimeää Suomen synniksi kankeahkot kaava- ja rakennuslupamääräykset.

– Pientalotonttien kaavoissa voi olla määräys, että siellä saa olla vain yksi rakennus tai asunto. Ihmiset eivät uskalla lähteä hakemaan poikkeuslupaa, koska olettavat, ettei kaavasta voi poiketa. Ajatushan ei välttämättä pidä paikkaansa, sanoo Maria Klemetz.

Jotta minitaloja alkaisi oikeastikin nousta, pitäisi viranomaisten asenteiden muuttua Klemetzin mukaan myönteisemmäksi poikkeuslupien suhteen.

– Veikkaan, että kun Käpylän kaava nyt menee läpi ja minitaloja alkaa nousta, aiheuttaa se seuraavan 10 vuoden kuluessa aika paljon liikehdintää Helsingissä omakoti- ja taloyhtiötonteilla.

Hän maalailee kuvaa pienimittakaavaisesta ja tiiviistä kaupunkitilasta, vähän kuin Gotlannin Visbyssä: paljon ihmisiä pienellä alueella.

Miniomakotitalo kiinnostaa

Useat suuret talovalmistajat ovat laajentaneet mallistojaan minitaloihin.

Ne voivat olla niinkin pieniä kuin 30 neliötä, mutta silti niissä on kaikki tarvittava. Minitalo on moderni versio entisaikain tuvasta eli keittiö-olohuoneyhdistelmästä, makuuhuoneesta, kylpyhuoneesta ja kodinhoitonurkkauksesta. Siinä voi olla myös parvi ja joissakin jopa sauna.

Ulkoisesti jotkut minitaloista muistuttavat rakennuksia, jotka on tunnettu nimellä mummonmökki.

– Sama ajatus niissä on. Miniomakotitalotkin ovat pieniä ja kompakteja. Mutta mummoja niissä ei välttämättä asu, vaan esimerkiksi sinkku tai nuoripari. Kiintoisa ajatusleikki, tuumaa Jukkatalon toimitusjohtaja Mikko Tahkola.

Jos ostetaan kallis tontti, halutaan myöskin käyttää rakennusoikeus täysimääräisesti.

mikko tahkola, toimitusjohtaja, Jukkatalo

Hänen edustamansa yritys lanseerasi miniomakotitalot Seinäjoen asuntomessuilla 2015, kuten moni muukin isoista talovalmistajista.

– Kysyntä on ollut yllättävän hyvää. Minitaloja on myyty lähinnä pohjoiseen ja keskiseen Suomeen, kertoo Tahkola. Tarkkoja myyntimääriä hän ei kerro.

Ruuhka-Suomesta ei Tahkolan mukaan ole minitaloja kyselty. Todennäköisin syy löytyy Tahkolan mukaan kaavoituksesta: minitaloille sopivia tontteja on melko vähän.

– Jos ostetaan kallis tontti, halutaan myöskin käyttää rakennusoikeus täysimääräisesti.

Kysyntä luo tarjontaa. Jos useat talotehtaat ovat parin vuoden kuluessa lanseeranneet minitalomallistoja, vastataan sillä olemassaolevaan kysyntään.

– Ihmiset haluavat edelleenkin asua omakotitaloissa hyvien kulkuyhteyksien päässä. Oma, pienikin talo on ihan eri juttu kuin asua kerrostalokaksiossa tai -yksiössä. Vaikka talon pinta-ala olisi noin 40 neliötä, oma pieni piha ja terassi luovat tilan tuntua, arvioi Jukkatalon toimitusjohtaja Mikko Tahkola.

Suomen pisimpään puserrettu asemakaava?

Marjaana Yläjääski on kolmas Länsi-Käpylän asemakaavaehdotusta työstänyt arkkitehti. Projekti käynnistyi yli kymmenen vuotta sitten, vuonna 2005. 12 vuotta saattaa olla historiallisen pitkä aika tehdä asemakaavaa.

Kuten sanottua, kaavaehdotuksessa olisi paikka noin 150 minitalolle, jotka olisivat kooltaan 40 kerrosneliötä. Vaihtoehtoisesti tilaa olisi talousrakennukselle. Osalla tonteista talousrakennus jo on. Ne voisi kaavamuutoksen myötä remontoida asuinkäyttöön.

Uudisrakennusten paikat on tarkoin säädelty ryppäisiin tonttien rajoille. Myös rakennusten muodon pitää sopia olemassa olevaan. Tontteja ei ole tarkoitus lohkoa.

– Nämähän ovat kaupungin vuokratontteja. Tonttivuokraoikeuden haltijat olisivat niitä, jotka pystyvät hakemaan lupaa uudisrakentamiselle, Yläjääski kertoo.

Marjaana Yläjääski, arkkitehti, Helsingin kaupunki.
Marjaana Yläjääski, arkkitehti, Helsingin kaupunki.Ronnie Holmberg / Yle

Mutta nyt olemme jo kirineet tapahtumien edelle – rakennuslupien hakuvaiheeseen on vielä matkaa, ainakin vuosi. Tämän ja ensi syksyn välissä on kaupungin päätöksentekoprosessi.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi tarkistetun asemakaavaehdotuksen syyskuun alussa. Seuraavaksi Länsi-Käpylän kaavaehdotusta käsittelee kaupunginhallitus ja sen jälkeen kaupunginvaltuusto.

Päätös valtuustosta saadaan aikaisintaan puolen vuoden kuluttua. Helsingin kaupungin nettisivuilla kuvataan kaavoituksen prosessi seikkaperäisesti. (siirryt toiseen palveluun) Ehkä vuoden kuluttua ensimmäiset minitalot Käpylässä voisivat olla totta.

Asukkaiden muuntuvat tarpeet

Harvinaisen pitkään vireillä ollut asemakaavaehdotus toteuttaa Helsingin uutta yleiskaavaa. Siinä varaudutaan lisärakentamiseen jo olemassa oleviin kerrostaloihin ja omakotitonteille. Helsingin väkimäärä kasvaa kaiken aikaa. Joidenkin ennusteiden mukaan (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2030 hätyyteltäisiin 700 000 asukkaan rajaa, ehkä jopa yli sen. Toukokuussa 2017 Helsingissä oli 639 222 asukasta.

Asemakaavoja valmistelevan arkkitehti Marjaana Yläjääskin mukaan miniomakotitalojen rakentamispaine tuli Länsi-Käpylän suojelukaavan kylkiäisenä.

– Haluttiin vastata asukkaiden muuntuviin tarpeisiin ja mahdollistaa lisärakentamisen alueella. Mietimme, miten saisimme ne asemakaavaan mukaan tällaisella arvokkaalla alueella. Talousrakennuksien asuinrakentaminen oli ratkaisu, johon päädyimme. Tällaisesta voisi sitten sen miniomakotitaloksi nimetyn rakentaa.

Marjaana Yläjääski, arkkitehti, Helsingin kaupunki.
Marjaana Yläjääski, arkkitehti, Helsingin kaupunki.Ronnie Holmberg / Yle

Jukkatalon toimitusjohtajan Mikko Tahkolan mukaan taloteollisuus seuraa aktiivisesti kaavoitusta eri kaupungeissa. Hänen mukaansa esimerkiksi Vantaan kaupunki on ollut aktiivinen myös teollisuuden suuntaan.

– Kun asiat lähtevät rullaamaan kaavoittajan näkökulmasta, tapahtuu yleensä myös käytännön tasolla. Jos pelkästään teollisuus on tuomassa ratkaisuja, eivät ne välttämättä mene käytäntöön.

Yläjääski ei ole ollut yhteydessä talovalmistajiin, taikka päinvastoin.

– Joidenkin suunnittelijoiden ja arkkitehtien kanssa kyllä. He ovat olleet aktiivisesti minuun yhteydessä. Olemme läpikäyneet sitä, millaisia tälle alueelle sopivat talot voisivat olla. Uuden rakentaminen suojellulla alueella ei ole ihan yksinkertaista. On niin paljon huomioonotettavia ympäristön ominaispiirteitä ja kaavastakin tulevia määräyksiä, hän sanoo.

Länsi-Käpylässä yksikään tontti ei ole toisensa kopio. Osa taloista sijaitsee kallion päällä ja toiset taasen notkelmassa katutason alapuolella. Ei ole olemassa yhtä minitalomallia, joka sopisi kaikille tonteille samanlaisena.

Aito Arkkitehtuuritoimisto on saanut runsaasti kyselyitä Käpylän tontinomistajilta, jokunen tonttiselvityskin on menossa.

– Teemme luultavasti mallistoomme pienen virityksen, oman omaperäisen mallin Käpylään, kertoo toimitusjohtaja Klemetz.

Vuokratontin haltija päättää rakentamisesta

Vaikka Länsi-Käpylän puutaloalue sijaitsee kaupungin vuokramaalla, ei kaupunki sääntele sitä, kuka talousrakennusta, mummonmökkiä tai miniomakotitaloa voisi käyttää.

– Vuokraoikeuden haltija saa itse päättää, antaako rakennuksen oman nuorison tarpeisiin, vuokraako ulos tai vaikkapa isovanhempien käyttöön. Isona tavoitteena kaavaa laatiessa on ollut rakennuksen muunneltavuus.

Minitalon kustannukset vaihtelevat talotoimittajan mukaan. Kaikki eivät välttämättä ole laskeneet mukaan ns. paperityön osuutta, joka koostuu erilaisista lupahakemuksista. Talomalleja voi räätälöidä, mikä yleensä lisää kustannuksia. Esimerkiksi Aito Arkkitehtuuritoimiston avaimet käteen -periaatteella tuottama perusmallinen, yksikerroksinen talo alveineen maksaa yhteensä noin 100 000 euroa.

Alueen tonttien vuokrasopimukset ovat katkolla vuonna 2020. Onko kaavoituksen ja vuokrasopimuksien uudistamisen välillä kytkös?

– Noin emme ole ajatelleet. Kaavaprosessin pitkittyminen on ollut olosuhteiden summaa. Nythän nämä kaksi asiaa ajoittuvat parin vuoden sisään toisistansa. Tietysti tonttivuokrien korottaminen on näkynyt myös kaavaprosessissa. Päätökset ovat kuitenkin toisistaan erillisiä. Näen tämän mahdollisuutena saada tonttivuokraa jakautumaan useammalle taloudelle, jos tonttivuokralainen rakentaa yhden ulosvuokrattavan tilan pihallensa, pohtii Yläjääski.