Muinaismeren supersaalistaja sai nimen ovelalta germaanipäälliköltä

Peto uiskenteli nykyistä Saksaa peittäneessä meressä.

paleontologia
Pitkäkaulainen täplikäs saurus makaa merenpohjassa evämäiset raajat sivuille ojennettuina.
Taitelijan näkemys Arminisaurus schubert -plesiosauruksesta saalistamassa.Joschua Knüppe

Saksasta löytynyt muinaisotus on saksalais-ruotsalaisessa tutkimuksessa osoittautunut aiemmin tuntemattomaksi meripedoksi varhaiselta jurakaudelta eli noin 190 miljoonan vuoden takaa.

Kivettyneet luut löytyivät 1980-luvulla savenottamosta Luoteis-Saksasta läheltä Bielefeldiä. Tutkijat arvelevat, että otus todennäköisesti saalisti kaloja, kalmareita ja muuta riistaa meressä, joka jurakaudella peitti nykyisen Saksan.

Savenkaivuussa käytetyt koneet olivat pilkkoneet fossiilin, mutta siitä oli säästynyt kylliksi, jotta Bielefeldin luonnontieteellisen museon (siirryt toiseen palveluun) ja Uppsalan yliopiston (siirryt toiseen palveluun) tutkijat pystyivät toteamaan sen plesiosaurusten suvun varhaiseksi edeltäjäksi.

Sellaisia lajeja tunnettiin vanhastaan vain kaksi, joten uusi löytö antaa olennaista lisätietoa suvun kehityksestä.

Fossiili saa kunniapaikan museossa

Luurangosta säästyneiden noin 40 prosentin perusteella otus oli 3–4 metrin mittainen. Tallessa on muun muassa osa kallosta, nikamia ja raajojen luita. Bielefeldissä luita on kutsuttu museon vanhimmaksi palapeliksi.

Löydölle annettiin nimeksi Arminisaurus schuberti. Nimen loppuosalla kunnioitetaan harrastajapaleontologi Siegfried Schubertia, jonka ansiosta fossiili päätyi tutkimuspöydälle.

Arminius oli germaanien sotapäällikkö, jonka joukot päihittivät Rooman suuren legioonalaisjoukon metsäsodassa vuonna 9. Hän oli palvellut Rooman armeijaa ja osasi kääntää tietämyksensä sen taktiikoista germaanijoukkojen eduksi.

Hän nujersi roomalaiset uudelleen seitsemän vuotta myöhemmin. Etenkin 1800-luvulla häntä ihailtiin Saksassa suurena kansallissankarina.

Arminisaurus schubertin tutkimuksen tulokset on julkaistu paleontologisessa Alcheringa-lehdessä (siirryt toiseen palveluun). Luuranko pannaan näyttävästi esille Bielefeldin luonnontieteelliseen museoon.

Viime kuussa julkistettiin "Loch Nessin hirviö"

Sama tutkijaryhmä nimesi vain joitakin viikkoja sitten toisenkin plesiosauruksen, joka eli samoissa vesissä liitukaudella, noin 58 miljoonaa vuotta myöhemmin kuin Arminisaurus. Otuksen tavattoman pitkä kaula sai tutkijat vertaamaan sitä myyttiseen skotlantilaiseen Loch Nessin järvihirviöön.

Kahdeksanmetrinen eläin sai nimen Lagenanectes richterae. (siirryt toiseen palveluun) Nimi viittaa löytöpaikalla virtaavan Leinejoen vanhaan nimeen Lagenaan ja Hannoverin osavaltiomuseon intendenttiin Annette Richteriin.

Silhuettikuva ylhäältäpäin. Mittakaavan vuoksi edessä on piirros ihmisestä.
Lagenanectes richteraella arvioidaan olleen 40–50 niskanikamaa. Kuvaan on merkitty löytyneet luut. Joschua Knüppe

Fossiileja kerännyt harrastaja pelasti Lagenanectesin luut 1960-luvulla savenottamon koneiden alta Sarstedtissa lähellä Hannoveria. Löytö jäi piiloon osavaltiomuseoon, kunnes sitä tarjottiin saksalais-ruotsalaisen tutkijaryhmän tarkasteltavaksi.

Tutkijat tulivat siihen tulokseen, että kyseessä oli yksi varhaisimmista elasmosauruksista. Ne olivat plesiosaurusten suku, joka levittäytyi ympäri maailmaa. Juuret kuitenkin näyttävät olleen nykyisen Länsi-Euroopan tuolloisissa merivesissä.

Tutkijat löysivät fossiilista jopa mahdollisen kuolinsyyn: luissa on merkkejä kroonistuneesta bakteeritulehduksesta. Tutkimus on julkaistu Journal of Vertebrate Paleontology (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä.