Nainen voi olla kirvesmies, mutta mies ei suostu bingoemännäksi – tutkijoiden mielestä sukupuolineutraaliin suomeen on vielä matkaa

Aamulehden avaus ammattinimikkeistä kerää kiitosta ja kiroilua.

sukupuolten tasa-arvo
Lentoemäntä esittelee turvaohjetta.
Sekä lentoemännät että stuertit muuttuvat esimiehinä pursereiksi.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Aamulehden päätös (siirryt toiseen palveluun) siirtyä käyttämään sukupuolineutraaleja tehtävänimikkeitä on nostattanut kiivasta keskustelua.

Eduskunnan puhemies Maria Lohela esimerkiksi kiirehti linjaamaan Helsingin Sanomille (siirryt toiseen palveluun), että ei aio kelpuuttaa Aamulehden ehdottamaa puheenjohtaja-titteliä. Ylen Sanna Ukkola puolestaan arveli blogissaan, että Aamulehti kieltää toimittajiaan raportoimasta asioista niiden oikeilla nimillä ja alkaa keksiä epäsanoja.

Kielentutkija Mila Engelbergin mukaan sellaista pelkoa tuskin on.

– En usko, että Aamulehti olisi keksimässä mitään omituisia uudissanoja. Lehtimies on nykyisin toimittaja, lakimies juristi ja monet esimiehet ovat päälliköitä.

Engelberg ei kuitenkaan ole yllättynyt polemiikista. Sosiaalinen media on täyttynyt sekä Aamulehteä pilkkaavista että puolustavista meemeistä ja kommenteista. Tasa-arvon edistämiseen liittyvät avaukset nostattavat aina vahvoja reaktioita.

– Osa ihmisistä kokee sellaiset asiat turhina tai jopa omaa asemaansa uhkaavina. Kieleen liittyvät kysymykset herättävät paljon tunteita myös siksi, että kieli on niin keskeinen osa ihmisten identiteettiä.

Virkamies ja salkku.
Virkamies on mies, oli virkamiehistä miten suuri osa tahansa naisia.Matthew Horwood / AOP

Älkää tulko neuvomaan!

Nettikeskusteluissa moni on julistanut keskustelun ammattinimikkeistä järjettömäksi. Mediatutkija, tohtori Anu Koivusen mielestä suhtautuminen näyttäytyy kovin ristiriitaisena.

– Moni julistaa ensin koko kysymyksen naurettavaksi ja vastustettavaksi. Ihmiset sanovat, että kenenkään ei sovi todellakaan tulla neuvomaan heille, mitä sanoja minä saan käyttää. Eli ensin todistetaan, että asia ei ole tärkeä, ja sitten, että se onkin itselle kauhean tärkeä.

Koivusen mielestä on tavallaan hassua, että iät ajat sitten esiin nostettu asia roihahti liekkeihin juuri nyt. Tutkijat ja kielenhuoltajat ovat puhuneet aiheesta kymmeniä vuosia.

– Jos asian olisi nyt tuonut keskusteluun vaikka Tasa-arvoasioiden neuvottelukunta tai jokin tutkimusryhmä, se olisi ollut korkeintaan pikku-uutinen. Vähän jopa naurattaa, että Aamulehti näyttäytyy nyt feminismin airuena.

Anu Koivusen mukaan suhtautuminen kielenkäyttöön paljastaa toimitusten omia arvoja. Aamulehden voimakas ulostulo pistää muutkin miettimään, pitäisikö asiaan ottaa kantaa. Ylessä asiaa käsitellään ensi viikolla.

– Tätä kysymystä on pitkään puitu toimittajankoulutuksessa ja toimitusten ohjeissa, eli ei se uusi asia ole. Nyt on kiinnostavaa nähdä, miten päätoimittajat reagoivat.

Koivunen sanoo olevansa varovainen ottamaan kantaa siihen, mitkä ilmiöt liittyvät toisiinsa. Hän kuitenkin näkee merkkejä siitä, että nyt käytävä debatti ei ole täysin erillään oikeistopopulistisesta sananvapausargumentoinnista.

– On tällainen populistinen kertomus, jossa kansamiehet tietävät, mitä kansa ajattelee. Siinä kertomuksessa on kahdenlaisia ihmisiä: miehiä ja naisia ja heillä miesten ja naisten töitä. Sitten nipot feministit elämälle vieraalla tavalla tulevat kertomaan, mitä kansa saisi ajatella.

Piirustus ihmisen mittasuhteista
Da Vincin Vitruviuksen mies kuvaa ihmisen mittasuhteita.Leonardo da Vincin piirustus

Mies on ihminen, nainen naisihminen

Ammattinimikkeissä nainen esiintyy ani harvoin. Mies-päätteisiä titteleitä on sen sijaan satoja.

Kymmenen vuotta sitten Mila Engelberg laati kollegansa Kaisa Karppisen kanssa suomen kielen lautakunnalle aloitteen (siirryt toiseen palveluun) seksistisen kielen karsimiseksi. Aloite poiki kannanoton (siirryt toiseen palveluun) sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämisestä.

Sen vaikutukset eivät vielä ole olleet mullistavia ainakaan tehtävänimikkeiden osalta. Sanomalehti Keskisuomalainen uutisoi (siirryt toiseen palveluun) muutama vuosi sitten, että sukupuoleen viittaavat tittelit ovat vain lisääntyneet.

– Toisaalta oma näppituntumani on, että mies-loppuisiin ammattinimikkeisiin suhtaudutaan yhä kriittisemmin ja niistä pyritään eroon. Vaikuttaisi, että neutraalit ilmaisut ovat lisääntyneet vaikkapa työpaikkailmoituksissa, pohtii Engelberg.

Lautakunta ei aikoinaan kommentoinut mitenkään esimerkiksi sukupuolivähemmistöjen asemaa työmarkkinoilla. Engelberg huomauttaa, että kielikeskustelu ei silti koske vain miehiä ja naisia. Siitä hyötyvät myös muunsukupuoliset.

– Suomessa on tasa-arvolaki ja työpaikoille pitää tehdä tasa-arvosuunnitelma (siirryt toiseen palveluun). Kielenkäyttö pitää ottaa osaksi määrätietoista tasa-arvotyötä.

Keskustelussa suomen kielestä nostetaan usein esiin hän-pronominin sukupuolettomuus ylpeyden aiheena. Mila Engelbergin tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan sana ei kuitenkaan ole niin neutraali, kuin äkkiä luulisi. Sekä sanat ihminen että hän mielletään keskimäärin useammin miestä kuin naista tarkoittavaksi – etenkin pojat ja miehet mieltävät.

– Vastaajien ikä ja sukupuoli näkyvät mielikuvissa. Tutkimuksessani kävi ilmi, että vain kahdeksanvuotiaat tytöt ajattelevat ihmisen tai hänen tarkoittavan naista. Mies on ihmisen prototyyppi ajattelussa ja ihmiskuvassa. Naiset ovat naisia, naisihmisiä, rouvasihmisiä; ihmisen poikkeusmuotoja.

Bingoemäntä.
Bingoemäntiä Ruisrockissa.Esa Fills / Yle

Emäntien määrä on kymmenkertaistunut

Sairaanhoitajattaret ja opettajattaret ovat pudonneet vanhahtavina käytöstä, mutta tilalle on astunut emäntä.

1950-luvulla emäntä-päätteisiä tehtäviä löytyi suomen kielestä Tilastokeskuksen mukaan vain puolisen tusinaa, vaikka sana on agraaritalouden peruja. 1990-luvulle tultaessa emäntien määrä oli kymmenkertaistunut. Sana on helpompi sulattaa tehtävänimikkeissä kuin sana nainen, summaa Engelberg.

– Emäntä-sanan käyttö ei ole mitään sattumaa. Se johtuu mielestäni siitä, että nainen-sanassa nähdään jokin negatiivinen piilomerkitys, jota sanalla mies ei ole.

Karjatilan emännän rinnalle oli ilmestynyt bingoemäntiä ja aulaemäntiä, vakiintuneita ammattinimikkeitä, jotka eivät kuitenkaan yleensä kelpaa miehille. Miespuolinen lentoemäntä on stuertti.

– Feminiinisiä nimikkeitä käytetään yleensä vain naisista, mies harvoin joutuu emännäksi. Kuulin juttua, että jossain seurakunnassa mies melkein päätyi keittiön emännäksi, mutta tehtävänimike muutettiin valinnan yhteydessä.

Jos nainen-loppuiset tehtävänimikkeet lisääntyisivät roimasti, alkaisivat mies-päätteiset näyttää selkeämmin biologiseen maskuliiniin viittaavilta.

– Silloin olisi entistä vaikeampi väittää, että mies-päätteiset sanat ovat neutraaleja. Se olisi ongelma seksistisen ajattelun kannalta.