1. yle.fi
  2. Uutiset

Toimittajalta: Neiti-sana kiellettiin, mutta Ranskassa presidentti tarkoittaa yhä miestä

Myös Ranskassa on keskusteltu viime vuosina kielen miehisyydestä. Uusi presidentti Emmanuel Macron on pyrkinyt edeltäjiään tasa-arvoisempaan kielenkäyttöön, mutta mistään kovin suuresta muutoksesta ei voi silti vielä puhua.

Ranska
Annastiina Heikkilä.
Annastiina Heikkilä.Juha Nurminen

PARIISI Poliittinen korrektius ei ole mikään ranskalaisten ykköshyve. Ihmisoikeuksien, anteeksi, miesten oikeuksien puolesta liputtava maa ei ole myöskään erityisen kunnostautunut sukupuolineutraalin kielenkäytön edistäjänä.

Asianlaita selviää nopeasti vilkaisemalla vaikkapa ammattia tarkoittavia sanoja. Sana presidentti, le président, viittaa ranskaksi mieheen. Samoin tekevät esimerkiksi sanat kansanedustaja, puhemies, ministeri tai tuomari. Jos näiden ammattien edustajat sattuisivat olemaan naisia, lisättäisiin ammattinimikkeen eteen sana rouva: Madame le Président.

Ranskalaiset lehdet ovat pyrkineet herättämään asiasta silloin tällöin Aamulehti-henkistä keskustelua (siirryt toiseen palveluun). Sanomalehti Le Monde esimerkiksi kyseli lukijoiltaan, minkälaisella sanalla voisi kuvata naispuolista lääkäriä (le docteur). Olisiko hän la docteur, la docteure vai kenties la docteresse? Lukijoita aihe sekä kiinnosti että ärsytti.

Ranskalainen yhteiskunta on muuttunut viime vuosina vauhdilla ja kieli sen mukana. Samalla osa kaikkein seksistisimpinä pidetyistä ilmaisuista on vähitellen kadonnut ja jotkut niistä on tykkänään kielletty.

Neitiä tarkoittava mademoiselle-sana on tästä hyvä esimerkki. Joskus muinoin avioliitto määritti naisen olemista siinä määrin, että hänen siviilisäätynsä kyseleminen oli elämän arkisissa käänteissä perusteltua.

Nykyään näin ei (onneksi) enää ole ja niinpä naisten neidittely on virallisissa asiakirjoissa kielletty. Vuonna 2012 hyväksytyn määräyksen mukaan nainen on madame ja mies on monsieur, eikä kumpikaan sanoista ilmaise kantajansa aviosäätyä.

Arkikieli on sitten asia erikseen.

Nuoria tai naimattomaksi oletettuja naisia kutsutaan Ranskassa yhä helposti neideiksi, vaikka moni nainen pitää mademoiselle-sanaa tarpeettomana tai jopa alentavana. Itse neuvoisin pitäytymään aikuisten kohdalla aina madame-sanassa ja kutsumaan lapsia esimerkiksi heidän etunimillään.

"Tämä on Ranska, ei mikään girl power-maa."

Oppia voi halutessaan ottaa myös uudelta presidentiltä Emmanuel Macronilta, jonka molemmat sukupuolet huomioiva kielenkäyttö herätti jo vaalikampanjan aikana keskustelua.

Presidentti Macron aloittaa puheensa sanomalla aina ”celles et ceux” tai ”tous et toutes”. Hän käyttää siis heistä ja kaikista myös feminiinimuotoa, joka pudotetaan ranskan kielessä yleensä pois – tai siis silloin, jos naiskuulijoita täynnä olevassa salissa seisoo yksikin mies.

Kaikkia tämä ei miellytä, vaan Macronia on syytetty myös turhasta koukeroisuudesta ja kosiskelusta.

Presidentin vaikuttimista voi olla toki montaa mieltä, mutta poliittiseen korrektiuteen pyrkivän puhetavan herättämä ärtymys ei sen sijaan yllätä. Ranskalainen keskustelu muistuttaa Suomessa viime päivinä käytyä vääntöä: hölynpölyä riittää, eikö maassa olisi suurempiakin ongelmia ja niin edelleen.

Joukossa on kuitenkin yhä enemmän heitä, joiden mielestä kielestä kannattaa ainakin yrittää puhua. Luutunut puhetapa kun pitää yllä yhtä pinttyneitä tapoja ajatella. Hyvässä tapauksessa se on hassua ja harmitonta, huonossa tapauksessa tehotonta ja syrjivää.

Itse muistan yhä parin vuoden takaisen asioinnin ranskalaisessa virastossa ja sopimuksen, johon sukunimekseni oli kirjattu mieheni nimi. ”Sopimus muuten ok, mutta nimeni on kirjoitettu väärin”, huomautin virkailijalle. ”Tämä on Ranska, ei mikään girl power-maa”, murahti virkanainen vastaukseksi ja mapitti paperin ilman korjauksia.

Tuo tarina naurattaa yhä, muttei mistään Ranskan kannalta erityisen ylevistä syistä.

Lue myös: Nainen voi olla kirvesmies, mutta mies ei suostu bingoemännäksi – tutkijoiden mielestä sukupuolineutraaliin suomeen on vielä matkaa

Lue seuraavaksi