Kaikki talviolympialaisista!

Professori: Eduskunnan asema jopa vahvistunut – valtaeliittiin kuuluu 1 400 henkilöä

valta
Ilkka Ruostetsaari
Kenellä on valtaa politiikassa? Tuoreesta kirjasta puhui tiistaina Ylen aamu-tv:ssä yksi kirjoittajista, professori Ilkka Ruostetsaari.

Demokratialle kuuluu Suomessa kohtuullisen hyvää laimeasta äänestysprosentista huolimatta, arvioi valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta.

Maanantaina julkaistun Poliittinen valta Suomessa -kirjan mukaan politiikan valtasuhteet ovat mullistuneet muutamassa vuosikymmenessä: toiset ovat vahvistuneet ja toiset heikentyneet.

Esimerkiksi Ruostetsaari nostaa eduskunnan: muualla maailmalla on uutisoitu, että parlamenttien asema on heikentynyt, mutta Suomessa kehitys on kulkenut päinvastaiseen suuntaan.

– Eli meillä eduskunnan valta on säilynyt vähintään ennallaan, ellei jopa vahvistunut. Maan sisäisesti voisi sanoa, että eduskunta on tavallaan siirtynyt politiikan marginaalista vallankäytön näyttämöksi yhä selvemmin, professori sanoi Ylen aamu-tv:ssä.

Samalla presidentin valta on heikentynyt.

– Suomi on siirtynyt puolipresidentiaalisesta järjestelmästä parlamentaariseen järjestelmään. Tämä tarkoittaa sitä, että tasavallan presidentillä ei enää sisäpolitiikassa ole juuri valtaoikeutta.

Professori kuitenkin huomauttaa, että samaan aikaan lainsäädäntövalta on siirtynyt eduskunnasta Euroopan unioniin.

Puolueiden asema vahvistunut, etäisyys kenttään kasvanut

Eduskunnan vahvistumisen myötä puolueiden valta on jopa vahvistunut – ovathan ne osa eduskuntaa. Professorin mukaan puolueiden sisällä on tapahtunut tietynlaista vallankäytön keskittymistä puoluejohtajille. Lisäksi puoluetoimistot ovat menettäneet valtaansa eduskuntaryhmille ja niiden kanslioille. Vastaavasti puoluejohto on etääntynyt puoluekentästä.

– EU-jäsenyys on vahvistanut hallituksen asemaa ja erityisesti pääministerin asemaa.

Eduskunnan vallan huomioon ottaen aamu-tv:ssä tuli puhetta eduskunnassa käyvistä vierailijoista ja lobbareista. Aiemmin on uutisoitu, että eduskunnassa vierailevien nimiä ei kerrota julkisesti, ja vierailijalistat tuhotaan päivittäin.

– Kuulostaa vähän hätävarjelun liioittelulta, professori tuumasi.

Hänen mukaansa vierailijarekisteri ei ole ratkaisu. Hän otti esiin, kuinka lobbari voi kuitenkin tavata kansanedustajan muuallakin kuin juuri eduskunnan tiloissa.

– Yksi ongelma meillä on lobbarirekisterin puuttuminen – EU:ssa on sellainen. Olisi tärkeää tietää, että mitkä tahot lobbaavat eduskunnassa.

Talouseliitin vaikutusvalta vahvistunut

– Valtaeliittihän tarkoittaa oikeastaan yhteiskuntapolitiikan eri sektoreilla keskeisimpien organisaatioiden ylimmissä johtotehtävissä olevia henkilöitä. Minun laskelmissani siihen kuuluu 1 400 henkilöä.

Poliittinen valta Suomessa -kirjassa Ruostetsaari erittelee, että seitsemästä eliittiryhmästä ja niiden alaryhmistä käytetään nimitystä valtaeliitti.Eliittiryhmiä ovat politiikka, hallinto, elinkeinoelämä, järjestöt, joukkotiedotus, tiede ja kulttuuri. Alaryhmissä on siis muun muassa puolueorganisaatiot, ministeriöt, yksityiset yritykset, kansalaisjärjestöt, lehdistö ja Suomen Akatemia.

Yhdeksi esimerkiksi aamu-tv:ssä nousi talouseliitti.

– Talouseliitti on yksi keskeinen ryhmä. Voisi sanoa, että pidemmällä aikavälillä talouseliitinkin vaikutusvalta on vahvistunut.

Äänestysprosentti on akilleen kantapää – vaaliväsymys uhkaa

Kansanvallan kompastuskivenä on äänestäminen – tarkemmin sanottuna sen puute.

– Suomessa äänestysprosentti on kohtuullisen matala kansainvälisessä vertailussa, ja se on aika nopeasti alentunut.

Ruostetsaari uskoo, että yksi keskeinen syy mataliin äänestysprosentteihin on Suomen monipuoluejärjestelmä.

– Meillä on ylileveät hallitukset, monipuoluehallitukset. Meillä ei ole blokkipolitiikkaa, eli vaaleissa äänestäjän kuluttajansuoja on vähän huono sillä hän ei voi tietää minkälaisen hallituspolitiikan taakse hänen äänensä menee.

Seuraavan kahden vuoden aikana Suomessa on neljät vaalit, eikä professori usko tämän tekevän ainakaan hyvää äänestysprosenteille.

– Vaaliväsymys tulee todennäköisesti koskemaan sekä äänestäjiä että puolueorganisaatiota. Puolueiden kenttäorganisaatiot ovat jo aika huonossa hapessa tänäkin päivänä.

Professorin mielestä joidenkin vaalien yhdistäminen olisi järkevää. Vaaliväsymyksen iskiessä vähempiosaiset ovat vaarassa.

– Yleisesti tiedetään, että vaaleissa äänestävät aina paremmassa asemassa olevat ihmiset. Vähempiosaiset, jotka tarvitsisivat sitä tukea valtiovallalta, eivät äänestä. Eli pahimmillaan tämä johtaa edustuksen vääristymiseen.

Tulevaisuutta pohtiessa professori näkee kansanvallan yhdeksi uhkatekijäksi uskon puutteen omaan vaikuttamiseen.

– Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten kansalaispätevyys on verraten heikko. Eli me emme usko voivamme vaikuttaa. Jos tällainen ajatus vallitsee, miksi äänestää?

Lue myös:

Vaalien yhdistämisestä ei löytynyt sopua: Kansalaisia uhkaa vaaliähky