Suomen luonnossa on tuhansia pyhiä paikkoja – "On uskottu, että niiden kautta saadaan yhteys vainajiin tai jumaliin"

Pyhillä paikoilla saatettin ennen vanhaan myös rukoilla apua luonnon hengiltä.

pyhät paikat
Yle Uutiset Lounais-Suomi: Pyhä Pyytinvuori ja sen käärmeluolat
Yle Uutiset Lounais-Suomi: Pyhä Pyytinvuori ja sen käärmeluolat

NaantaliAurinko siivilöityy puiden lomasta ja täplittää sammaleisiin lohkareisiin kirkkaana hehkuvia läiskiä. Tuuli havisuttaa hiljaa puiden oksia ja saa keltaiset koivunlehdet leijailemaan hitaasti maahan.

Pyytinvuori Palvan saaressa on nyt hiljainen käärmeistä, mutta joskus paikalla on kuhissut. Naantalin saaristossa Velkualla sijaitsevalla Pyytinvuorella on nimittäin järjestetty käärmekäräjiä.

– Kun käärmeet heräävät horroksesta, ne jäävät pesäpaikan ympärille parveilemaan, kunnes ilmat kunnolla lämpenevät. Samassa paikassa saattaa olla kymmeniä tai satoja käärmeitä, kertoo tietokirjailija Tuomo Kesäläinen.

Vanha kansa on ajatellut, että käärmeet pitävät käräjiä keskenään ja sopivat tulevan vuoden asioista. Tarinoissa mainitaan usein kruunupäinen käärmeiden kuningas, joka on ollut johtamassa käräjiä.

– Tänä päivänä tiedetään, että kuningas on todennäköisesti ollut rantakäärme. Se on ollut kyitä suurempi ja erottunut niistä keltaiset laikut päässään, Kesäläinen sanoo.

Pyhät paikat erottuvat maisemasta

Pyytinvuori on yksi niistä sadasta kohteesta, jotka esitellään Tuomo Kesäläisen ja Aimo Kejosen teoksessa Suomen luonnon pyhät paikat. Kirjassa pyhiksi paikoiksi on valittu paikkoja, joissa on jollain tapaa ollut yliluonnollinen läsnä.

– Paikassa on uskottu olevan joko haltija tai jumaluus, tai on uskottu, että paikan kautta saadaan yhteys vainajiin tai tuonpuoleisiin voimiin, Kesäläinen kertoo.

Hänen mukaansa pyhän paikan määritelmä on laaja. Pyhien paikkojen merkitys on ollut erilainen kivikaudella kuin 1800-luvulla. Paikoissa on kuitenkin pidetty arkielämästä poikkeavia menoja.

On ajateltu, että rakojen tai lähteiden kautta saadaan yhteys Tuonelan puolelle.

Tuomo Kesäläinen

Pyhinä pidettyjä luontokohteita yhdistää myös se, että ne eroavat muusta maisemasta. Kesäläisen mukaan paikoissa toistuvat tietyt ilmiöt, esimerkiksi syvät raot.

– Pyhänä pidetty kivi on usein haljennut jostain. Samoin lähteet: on ajateltu, että rakojen tai lähteiden kautta saadaan yhteys Tuonelan puolelle, Kesäläinen sanoo.

Vanhimpia pyhiä paikkoja ovat kivikauden kalliomaalaustemppelit, kuten Ristiinan Astuvansalmi ja Laukaan Saraakallio. Tuomo Kesäläinen kertoo, että näitä on pidetty pyyntikulttuurin pyhinä paikkoina. Vanhimmat maalaukset on tehty 7000 vuotta sitten.

– Mutta emme me voi todellisuudessa tietää, mitä kivikauden mies on ajatellut. Aika vahva käsitys on kuitenkin tällä hetkellä siitä, että nämä olisivat olleet pyhiä paikkoja.

Tuomo Kesäläinen
Tuomo Kesäläinen on yhdessä Aimo Kejosen kanssa kirjoittanut kirjan Suomen luonnon pyhistä paikoista. Tässä ollaan Pyytinvuoren käärmeluolassa Naantalissa. Paula Koskinen / Yle

Tieto paikoista kulkee eteenpäin kansanperinteenä

Satojen ja tuhansien vuosien aikana monia pyhiä paikkoja on tuhoutunut ja unohdettu. Tuomo Kesäläisen mukaan Suomen luonnossa on kuitenkin edelleen tuhansia pyhäksi luokiteltavia paikkoja.

Paikkojen ja niiden sisältämien tarinoiden säilymisessä kansanperinne on tärkeässä roolissa.

– Usein tietäjät ovat olleet kylän merkkihenkilöitä. Tarinat ovat jääneet elämään, ja niitä kerrotaan sukupolvelta toiselle, Tuomo Kesäläinen kertoo.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistosta löytyy satoja tuhansia tarinoita. Sieltä myös Tuomo Kesäläinen ja Aimo Kejonen ovat etsineet tietoa pyhistä paikoista.

Pyhät paikat herättävät tunteita

Harvaa paikkaa luonnossa pidetään nykypäivänä pyhänä. Tuomo Kesäläinen pohtii, että ehkä kulttuuri on muuttunut niin paljon, että pyhille paikoille ei ole enää samalla tavalla tarvetta.

– Meidän ei tarvitse käydä jauhamassa jyviä kuppikiven kuppiin ja rukoilla satoa. Ennen sai katsoa vierestä, että tulee huono sato ja kylän väki nääntyy nälkään. Silloin otettiin kaikki keinot käyttöön ja rukoiltiin luonnon hengiltä apua.

Palvan saaren Pyytinvuorella ei ole varsinaisesti yliluonnollinen tunnelma, mutta ei paikka aivan tavallinenkaan ole. Tuomo Kesäläinen kertoo, että pyhät paikat herättävät aina tunteita.

On näissä selittämättömiäkin asioita tapahtunut.

Tuomo Kesäläinen

– Tänä päivänä voidaan ajatella, että se, mikä esi-isissä on herättänyt pyhyyden tunteen, onkin vaikuttava luontoelämys. On näissä toisaalta selittämättömiäkin asioita tapahtunut.

Kesäläinen kertoo Salon Perttelissä sijaitsevasta Hiidenkirkosta, jonka tiedettiin olleen 1800-luvulla tietäjän käyttämä voimapaikka. Kun Kesäläinen oli kerran tutkimassa luolaa, ja oli parhaillaan aivan luolan perällä, lensi sisälle valkoinen lehtopöllö.

– Shamanistisena voimaeläimenä pidetty pöllö lentää keskellä kirkasta päivää luolaan, joka on tietäjän käyttämä voimapaikka. Kyllä siinä herää ajatuksia siitä, että onko vanha tietäjä ottanut pöllön muodon, ja tulee katsomaan, kuka hänen vanhassa kirkossaan rymyää.