1. yle.fi
  2. Uutiset

Lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien määrä jäänyt kauas tavoitteesta – koulutus on vaikea ja kallis

Hinnasta huolimatta reseptihoitajia halutaan koko ajan lisää

terveys
Astmalääkkeitä hyllyssä
Pyry Sarkiola / Yle

Koulutuksen hinta on suurin yksittäinen syy reseptihoitajien hitaaseen yleistymiseen. Niin kutsutut reseptihoitajat ovat sairaanhoitajia, jotka ovat saaneet ammattikorkeakoulutasoisen lisäkoulutuksen, joka mahdollistaa reseptilääkkeiden määräämisen. Lisäkoulutus kestää runsaan vuoden.

Koulutus maksaa noin viisi tuhatta euroa. Sen päälle työnantajalle voi tulla myös muita kuluja esimerkiksi sijaisjärjestelyistä. Jos koulutus ei järjesty hoitajan kotipaikkakunnalla, kustannuksia tulee myös majoituksesta ja matkoista. Useissa tapauksissa työnantaja vastaa kaikista koulutuskustannuksista.

Opiskelu ei ole mikään läpihuutojuttu.

Hannele Tyrväinen

– Se on hirveän kallis koulutus. Kulut voivat olla kymmenen tuhatta euroa sairaanhoitajaa kohden, sanoo Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuoltopiirin Eksoten hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen (sd.)

Vesterinen kuitenkin korostaa koulutuksen tärkeyttä.

– Meille tämä on ollut investointi henkilöstön osaamiseen ja asiakkaiden palvelun parantamiseen.

Vesterinen on perehtynyt reseptihoitajien työhön ja koulutukseen paitsi työnantajan edustajana, myös tutkijana. Hän selvitti reseptihoitajien tilannetta (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2014 Kunnallisalan kehittämissäätiön toimeksiannosta.

Ei sovi kaikille

Jos kaikki olisi mennyt kuten koulutuksen alussa kaavailtiin, Suomessa voisi toimia tällä hetkellä noin viisisataa rajoitettuun lääkkeenmääräämiseen oikeutettua sairaanhoitajaa.

Heitä on kuitenkin vain noin kolmesataa.

Reseptihoitajien määrässä ollaan pitkällä muun muassa Keski-Suomessa ja Etelä-Karjalassa, joissa lääkkeitä määrääviä sairaanhoitajia on yhteensä noin kolmannes kaikista Suomen reseptihoitajista.

Toisessa ääripäässä on esimerkiksi Kymenlaakso, jossa lisäkoulutettuja on vasta neljä. Muutama hoitaja valmistuu vielä syksyn ja talven aikana. Samaan aikaan halukkuutta koulutukseen kuitenkin on.

– Olemme myötämielisiä. Meillä on tarve kouluttaa lääkkeenmääräämisoikeuden omaavia sairaanhoitajia, kertoo Kotkan terveysjohtaja Kati Homanen.

Verikokeen ottoa sormenpäästä
Reseptihoitajan koulutuksen saaneet sairaanhoitajat tekevät normaalia sairaanhoitajan työtä lääkkeiden määräämisen lisäksi.Pyry Sarkiola / Yle

Rahan lisäksi yksi jarruttavista tekijöistä saattaa olla koulutuksen vaativuus.

– Se ei ole mikään läpihuutojuttu. Kyseessä ovat yli vuoden mittaiset työn ohessa hoidettavat opiskelut (siirryt toiseen palveluun), luonnehtii lehtori Hannele Tyrväinen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Valmistuneista reseptihoitajista Jyväskylässä on koulutettu 122 eli useampi kuin joka kolmas. Opintoja voi suorittaa kahdeksassa eri ammattikorkeakoulussa.

Koulutuksen vaativuudesta kertoo myös se, että esimerkiksi lääketietouden osio on pääsykokeet läpäisseille ja koulutukseen hyväksytyille sairaanhoitajille täsmälleen sama kuin lääketieteen opiskelijoille eli tuleville lääkäreille.

Opiskellaan vapaa-ajalla ja tehdään potilastyötä. Se vaatii sitoutumista.

Viivi Pihlajaniemi

Kolme vuotta sitten reseptihoitajaksi valmistunut Viivi Pihlajaniemi allekirjoittaa koulutuksen vaativuuden. Kotkansaaren terveysasemalla Kotkassa työskentelevä Pihlajaniemi hankki lisäkoulutuksensa pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla toimivasta Laurea-ammattikorkeakoulusta vuonna 2014.

Viivi Pihlajaniemi työkoneen ääressä
Kotkassa terveysasemalla työskentelevä sairaanhoitaja Viivi Pihlajaniemi sai vuonna 2014 rajoitetut oikeudet määrätä lääkkeitä.Pyry Sarkiola / Yle

– Opiskellaan vapaa-ajalla ja tehdään potilastyötä. Se vaatii sitoutumista.

Pihlajaniemen mielestä reseptihoitajan koulutus ei välttämättä edes sovi kaikkiin elämäntilanteisiin.

– Esimerkiksi pienten lasten vanhemmilta koulutus voi vaatia opiskelua öisin kun perhe ja työt vaativat aikaa päivällä.

Ennen reseptihoitajan koulutusta Viivi Pihlajaniemelle oli ehtinyt kertyä uraa yli kaksikymmentä vuotta hoitoalalla, ensin perushoitajana ja vuodesta 1993 lähtien sairaanhoitajana. Hänellä on myös astmahoitajan pätevyys.

Koulutuksen jälkeen työhön on sitouduttava

Reseptihoitajakoulutukseen päätyvältä sairaanhoitajalta vaaditaan myös sitoutumista työpaikkaan kahden vuoden ajaksi koulutuksen jälkeen. Toisaalta reseptihoitajan pätevyys näkyy myös palkassa; korotusta tulee 400-500 euroa kuukaudessa.

– Näistä asioista on sovittu työpaikoilla käsityksemme mukaan hyvin. Olemme tyytyväisiä, sanoo kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöstä Tehystä.

Markkanen sanoo Tehyn olevan tyytyväinen myös siihen, että sairaanhoitajilla on mahdollisus kouluttautua määräämään lääkkeitä.

– Lisäkoulutus tarkoittaa lisää osaamista. Se nopeuttaa asiakkaan hoitoon pääsyä, kiteyttää Markkanen monen muunkin alalla toimivan käsityksen reseptihoitajakoulutuksen hyödyistä.

Uusia tuulia ilmassa

Reseptihoitajien oikeudet saattavat laajentua lähitulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan rajatusta lääkkeenmääräämisestä muutosehdotuksia, jotka on tarkoitus saada lausunnoille tämän vuoden aikana.

Reseptin kirjoitusohjelma
Terveydenhoitoalalla toivotaan, että lisäkoulutetuilla sairaanhoitajilla olisi mahdollisuus määrätä nykyistä useampaa lääkettä. Pyry Sarkiola / Yle

Yksi muutos, jota muun muassa Tehyssä ja esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa toivotaan liittyy lääkelistan laajentamiseen. Toisin sanoen määrättävien lääkkeiden lukumäärä voisi olla jatkossa nykyistä suurempi.

Toiveeseen yhtyy omien kokemustensa perusteella myös Viivi Pihlajaniemi. Hänen mukaansa lääketeollisuus kehittää uusia lääkkeitä, mutta lääkkeenmäärämisoikeudet eivät ole pysyneet kehityksen perässä.

– Lääkelista on jälkijunassa. Kolmen vuoden aikana esimerkiksi ihan normaaleja kortisonipohjaisia astmalääkkeitä on tullut monta uutta. Näitä reseptejä en saa uusia, mutta vanhoja saan.

Lue seuraavaksi