Professorit uudesta taloustieteen huippuyksiköstä: Tervetullut, jos rahoitus ei ole pois muilta

Professoriliittoa huolettaa, viekö uusi taloustieteen 15 professorin huippuyksikkö rahoitusta muilta tieteenaloilta.

taloustieteet
Aalto Yliopiston taloustieteen professori Juuso Välimäki (vasemmalla), MIT:n professori, talouden nobelisti Bengt Holmström, pääministeri Juha Sipilä ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen tiedotustilaisuudessa, jossa kerrottiin talousalan huippuhankkeesta
Aalto Yliopiston taloustieteen professori Juuso Välimäki, MIT:n professori, talouden nobelisti Bengt Holmström, pääministeri Juha Sipilä ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen tiedotustilaisuudessa, jossa kerrottiin talousalan huippuhankkeesta.

1. Mikä on Professoriliiton kanta Helsinki Graduate School of Economicsin perustamiseen?

– Kaikilla professoreilla ja tutkimusryhmillä on tavoitteena korkeatasoisen tieteen ja opetuksen tekeminen. Kaikki lisäpanostukset hyvään tieteeseen ovat tervetulleita, sanoo Professoriliiton varapuheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto.

2. Mitä hyötyä taloustieteen huippuyksiköstä on?

– Näkyvyyttä, yhteistyötä tutkijoiden kesken sekä toivottavasti myös eri tieteenalojen välillä. Taloustieteen asiantuntijoiden mukaan alan jatkokoulutetuille on tarvetta.

3. Olisiko jokin muu tieteenala kaivannut huippuyksikköä kipeämmin?

– Tarpeita on toki laajemmin, mutta on hyvä, että taloustietieteen merkitys yhteiskunnalle on tunnustettu, ja siihen tehdään lisäpanostuksia. Tutkittua tietoa tarvitaan yhä enemmän päätöksenteon pohjaksi.

Jouni Kivistö-Rahnasto
Jouni Kivistö-RahnastoVeikko Somerpuro / Professoriliitto

4. Mitä kritiikkiä hanke herättää ?

– Näyttää siltä, että uutta rahaa ei olisi merkittävästi tulossa. Uhkana on, että jotkut muut tutkimusalat voivat jäädä ilman rahoitusta, jos rahoitus tapahtuu nykyisessä budjettikehyksessä.

Ensi vuoden budjettiesityksen mukaan tutkimuksen lippulaiva-hankkeet ovat saamassa 25 miljoonaa euroa. Ne on määrä rahoittaa Suomen Akatemian kautta.

– Jos taloustieteen yksikkö saisi rahoituksen tätä kautta, se ei uhkaisi tutkimuksen perusrahoitusta ja vaikutus nykyiseen toimintaan ei olisi niin voimakas.

– Toisaalta silloin taloustieteen yksikkö pääsisi kuin ohituskaistalta suoraan lippulaivahankkeeksi eli ilman laajempaa kilpailua muiden tieteenalojen kanssa.

Professoriliiton mukaan paras vaihtoehto olisi saada yksikölle merkittävästi uutta rahoitusta eli kunnon siivut niin valtiovarainministeriöstä kuin Suomen Pankistakin.

5. Paljonko yhden professuurin perustaminen vaatii pääomia?

– Vaikea sanoa, koska professuurien luonne ja tutkimusala vaihtelevat. Jos tutkimus vaatii kehittyneet laboratoriot, ja siihen liittyvän avustavan henkilöstön, on summa paljonkin suurempi kuin jollain pienemmän infrastruktuurin aloilla.

– Professori tarvitsee usein ympärilleen tutkimusryhmän eli muita tutkijoita, jolloin kokonaisbudjetti voi olla jopa miljoonia vuositasolla.

6. Miten paljon rahaa tarvitaan kaavaillun yksikön pyörittämiseen?

– Tähän ei voi valitettavasti vastata, koska kokonaisuus ei ole vielä täysin selkeytynyt.

7. Kuka tällaista yksikköä tulisi vetämään? 

– Nimeä on vaikea sanoa. Toivottavasti hän on joku alallaan tunnustettu professori, jolla on erinomaiset johtamiskyvyt.