Koe uusi yle.fi

"Tuolle paskalle tarttis tehdä jotakin" – nyt siinä kasvavat tomaatit ja kurkut

Aiemmin ongelmajätteenä pidetty turkiseläinten lanta halutaan nyt parvekeviljelijöiden kasvimaaksi. Tuotteessa ja ravinteiden kierrätyksessä ollaan Kalajoella megatrendin äärellä, tutkija uskoo.

puutarhaviljely
Kasvihuoneessa kasvaa kirsikkatomaatteja
Tuorilan puutarhalla on kasvatettu kesällä tomaatteja turpeen sijasta turkiseläinten lannasta tehdyssä kasvualustassa. Ensimmäiset kokemukset ovat olleet rohkaisevia.Hanna Juopperi / Yle

Kalajoki

Kalajoen kaupungin yritysasiantuntija Mirja Mustonen sai reilut pari vuotta sitten tehtävän. Turkistarhoissa syntyvälle lannalle pitäisi keksiä jotakin käyttöä. Kaupunginjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja evästivät Mustosta, että "tuolle paskalle tarttis tehdä jotakin".

Lantaa syntyy Kalajoen lukuisissa turkistarhoissa satoja kuutioita vuodessa. Jatkokäyttöä vaikeuttaa, että turkiseläinten lanta on hyvin voimakasta. Siinä on paljon ravinteita, esimerkiksi typpeä ja fosforia.

Ongelman ympärille syntyi hanke. Bioarvolanta pyrkii saamaan turkistarhojen lannan hyötykäyttöön ja esimerkiksi parvekepuutarhojen kasvualustaksi.

Kun kasvi pääsi käyntiin, tömäkkyys kyllä loppui sitten hyvin äkkiä. Se oli yllätys.

Timo Tuorila

Tavoitteena on tehdä tuote, jossa voitaisiin sitoa ravinteet niin, että kasvi pystyisi hyödyntämään niitä koko kasvukauden ajan, Mustonen kertoo. Tähtäimessä ovat kilpaillut kuluttajamarkkinat.

Megatrendin äärellä

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kari Tiilikkala kertoo, että Kalajoella ollaan megatrendin äärellä. Parveke- ja kattoviljely ovat esillä ympäri maailmaa ja helppokäyttöiset, muovittomat vaihtoehdot herättävät kiinnostusta.

Yksi tärkeä osa turkistarhojen lannan muuttamisessa puutarhakäyttöön sopivaksi on biohiili. Se sitoo ravinteita ja sen lisäksi se parantaa myös vesitaloutta.

Tiilikkala naurahtaa, että vaikka ekologisuus tai maailmanparantaminen ei kiinnostaisi, harvemmat kasteluvälit ilahduttavat laiskempaa puutarhuria.

Tomaatti kasvaa turkiseläinten lannasta tehdyssä kasvualustassa
Tomaatti on kasvanut alkuvaikeuksien jälkeen hyvin uudenlaisessa pahvilaatikkoon pakatussa kasvualustassa, jossa on kompostoitua turkiseläinten lantaa ja biohiiltä. Hanna Juopperi / Yle

Jatkossa samankaltaisten, kierrätysravinteita hyödyntävien kasvualustojen määrä tulee lisääntymään, Tiilikkala uskoo. Kierrätysravinteita tarvitaan korvaamaan esimerkiksi vähiin käyvää louhittua fosforia. Myös lannoitteissa käytettävän typen hinta nousee.

Tiilikkalan mukaan esimerkiksi turkiseläinten lannasta on helpompi käsitellä eteenpäin ravinteita kuin vaikkapa yhdyskuntajätteistä, joissa esiin nousevat toiset ongelmat. Salaattia ei viljellä missä tahansa mullassa.

– Yhdyskuntajätteessä Euroopassa ongelmaksi tulevat raskasmetallit ja meillä lääke- ja hormonijäämät. Tärkeää on tietää, menevätkö kasvualustat viherrakentamiseen vai ravintokasveille.

Ongelmajätteestä raaka-aineeksi

Lasse Joensuu kierrättää tottuneesti turkistarhallaan Kalajoen Himangalla. Myöhemmin päivällä tarhalle on tulossa joukko ulkomaisia turkiksenostajia tutustumaan alkutuotantoon ennen suuren turkishuutokaupan alkua Helsingissä.

GS Fursin toimitusjohtaja Lasse Joensuu
Turkistuottaja Lasse Joensuun tarhalla syntyvää lantaa käytetään kasvualustan valmistuksessa.Hanna Juopperi / Yle

Hänen tarhallaan syntyvään lantaan sekoitetaan biohiiltä. Sen on tarkoitus sitoa tarhalla kasvihuonekaasuja ja ravinteita. Samalla se vähentää hajuhaittoja. Tarhalta lanta matkaa läheiselle kompostointilaitokselle jatkokäsiteltäväksi.

– Lanta on jollain lailla luokiteltu ongelmajätteeksi, vaikka me tarhurit olemme tienneet, että siinä on paljon hyvää raaka-ainetta, jota voidaan käyttää eteenpäin, Joensuu sanoo.

Tutkimusprofessori Kari Tiilikkalan mukaan sen lisäksi, että biohiili sitoo ravinteita, se myös nopeuttaa kompostoitumisprosessia, kuohkeuttaa ja parantaa lopputuotteen laatua.

Tomaatit ja kurkut kasvavat hyvin

Kompostoidusta turkiseläinten lannasta on saatu myös jo käyttökokemuksia. Kasvualusta on ollut ensimmäistä kesää kokeilussa Tuorilan puutarhalla Kalajoella. Toimitusjohtaja Timo Tuorila kertoo, että pahvilaatikoihin pakatussa sekoituksessa on kasvatettu pääasiassa erilaisia tomaatteja ja kurkkuja.

Aluksi oli ongelmia. Kasvualusta oli liian väkevää. Kasvien ja eri vaiheessa olevien taimien vaatimuksissa on selkeitä eroja.

– Ensimmäiset kokemukset olivat, että aine oli vähän liian tehokasta. Juuristo ei lähtenyt oikein käyntiin, ja juuret paloivat siinä. Kun laitettiin turvetta pinnalle, niin kylvökin onnistui paremmin ja istutus siihen laatikkoon.

Sen jälkeen ravinteita kuluikin kasvihuoneolosuhteissa nopeasti, ja kasvualustaa jouduttiin lisälannoittamaan.

– Se on aika tömäkkää tavaraa, mutta kun kasvi pääsi käyntiin, tömäkkyys kyllä loppui sitten hyvin äkkiä. Se oli yllätys.

Mirja Mustonen ja Timo Tuorila keskustelevat kasvihuoneella
Mirja Mustonen ja Timo Tuorila keskustelevat kasvihuoneella ensimmäisen kesän kokeilun tuloksista. Hanna Juopperi / Yle

Kasvihuoneviljelijä on kuitenkin tyytyväinen ensimmäisen kesän kokemuksiin uudenlaisen kasvualustan kanssa.

Jos sekoitusta saataisiin vielä kehitettyä niin, että kasvualusta luovuttaisi ravinteita pidempään ja muuta lannoitusta voitaisiin vähentää ja siten säästää kustannuksissa, olisi läheltä saatava tuote varteenotettava kilpailija esimerkiksi perinteisesti kasvihuoneilla käytetylle turpeelle tai kivivillalle, Timo Tuorila pohtii.

– Juuristo on kummassakin ollut ihan hyvä eikä päällepäin näytä olevan mitään eroja. Ja maku on hyvä.

Turkistarhauksen imago voi olla ongelma

Kalajoella tehtävän kasvualustan ympärillä on kuitenkin yksi suuri kysymys: turkistarhaus ja sen imago. Tutkimusprofessori Kari Tiilikkala tietää, että se sulkee joitakin ovia.

– Siinä on ongelma. Vaikka tuote on huippuluokkaa, joissakin maissa sanan "turkis" esiintyminen aiheuttaa ongelman. Esimerkiksi Saksassa se pysäyttää markkinat. Siksi yrittäjien täytyy korostaa "kierrätysravinne"-sanaa ja hiilen sitomista.

Supikoiria häkeissään turkistarhalla
Lasse Joensuun turkistarhalla käytetään biohiiltä eläinten ulosteiden hajujen ja ravinteiden sitomiseen.Hanna Juopperi / Yle

Euroopan ulkopuolella turkistarhausta ei Tiilikkalan mukaan koeta yhtä suurena ongelmana. Kalajoen kaupungin yritysasiantuntija Mirja Mustonen korostaa erityisesti alueella tehtyä työtä ongelmanratkaisussa.

– Se on monelle kiistanalainen toimiala, mutta Suomessa on myös muita kiisteltyjä tuotannonaloja, kuten turve tai metsätalous. Me olemme keskittyneet siihen, miten tältä toimialalta syntynyt aiemmin tullut ongelmajäte muutetaan raaka-aineeksi. Se on suuri kehitystyö.