Tutkimus selvittää: Miksi suomalaisten sperman laatu laskee jatkuvasti?

Siittiöiden määrä ja laatu määräytyvät jo hyvin varhaisessa iässä, toteaa miesten lisääntymisterveyttä pitkään tutkinut fysiologian professori Jorma Toppari Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

lapsettomuus
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

TurkuTahaton lapsettomuus johtuu yhä useammin miehen lisääntymisvaikeuksista. Mies on osallinen lapsettomuuteen noin joka toisessa tapauksessa, toteaa fysiologian professori Jorma Toppari Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Toppari on tutkinut miesten lisääntymisterveyttä jo vuosikymmenien ajan. Hän kertoo, että siittiöiden määrä ja laatu laskevat sukupolvesta toiseen.

– Monet tutkimukset osoittavat, että noin kolmannessa osassa syy on miehessä, kolmannessa osassa syy on naisessa ja kolmanneksessa ongelmia löytyy sekä miehestä että naisesta.

Joka koululuokassa on yksi lapsi, joka on syntynyt teknologian ansiosta. Se kertoo siitä, että ongelmia on. Avusteisesta lisääntymisestä huolimatta monet jäävät lapsettomiksi.

Jorma Toppari

Väestöliiton mukaan Suomessa syntyy vuosittain noin 60 000 lasta. Topparin mukaan noin 3 000 lasta syntyy hedelmöityshoitojen kautta.

– Se tarkoittaa sitä, että joka koululuokassa on yksi lapsi, joka on syntynyt teknologian ansiosta. Se kertoo siitä, että ongelmia on. Avusteisesta lisääntymisestä huolimatta monet jäävät lapsettomiksi.

Ympäristön kemikaalien merkitys suurennuslasin alla

Miehen siittiöntuotanto on huipussaan 19 vuoden iässä ja se pysyy ennallaan 29-vuotiaaksi asti. Siittiöiden määrä ja laatu kuitenkin määräytyvät jo sikiövaiheessa ja vauvaiässä.

– Mutta mikä siellä on tärkeintä, se tarkentuu tutkimuksessamme. Meitä kiinnostaa erityisesti altistuminen ympäristön kemikaaleille ja se, mikä merkitys niillä on siittiötuotantoon, Jorma Toppari kertoo.

Toppari viittaa työryhmänsä tutkimukseen, johon on tänä syksynä kutsuttu 19-vuotiaita turkulaismiehiä. Heitä on tutkittu jo raskauden aikana ja vauvoina.

– Olemme silloin 20 vuotta sitten tutkineet paljon kemikaalialtistusta raskausaikana ja varhaisvaiheessa. Jos esimerkiksi löydämme vaikka yhden kemikaalin, jolle altistuminen aiheuttaisi suuren vahingon, niin todennäköisesti olisi aika helppoa luopua sen kemikaalin käytöstä kokonaan.

Siittiöitä suurennettuna ruudulle.
Tutkimuksessa käydään läpi muun muassa nuorten aikuisten siemennestenäytteitä.Kalle Mäkelä / Yle

Tutkimukseen osallistuvilta nuorilta aikuisilta otetaan monenlaisia näytteitä. Tutkimus alkaa tavallisella lääkärintarkastuksella.

– Sitten otetaan veri-, virtsa- ja siemennestenäytteet. Tutkimme myös heidän verisuoniterveyttään ja kivesten rakenne tutkitaan ultraäänellä. Saamme hyvin monipuolisen kuvan tutkittavan terveydestä.

Tutkittavat saavat vaivanpalkaksi tietoa omasta terveydestään sekä 70 euron kulukorvauksen. Verottaja tosin vie summasta omansa pois, ja se harmittaa tutkijayhteisöä, Toppari sanoo.

– Veron pidättäminen aiheuttaa meille paljon vaivaa ja byrokratiaa. Olisi paljon helpompaa, jos kulukorvaus olisi verovapaata. On mahdollista, että luovuttajiakin olisi siten enemmän.

Tutkimus kestää vielä vuosia

Jorma Topparin työryhmän lopullisia tutkimustuloksia saadaan vielä odottaa. Seuraavien kolmen vuoden aikana työryhmä yrittää saada vuosina 1997–2001 syntyneitä miehiä tutkimuksiin. Tulosten analysointi kestää vielä vuosia sen jälkeen.

Kaikkiaan tutkimuksiin on kutsuttu noin 1 500 miestä. Toppari myöntää, että tutkimuksiin ei ole ollut varsinaista osallistujaryntäystä. Monet ovat olleet hieman hämmentyneitä saamastaan kutsusta.

– Monet näistä miehistä kuulee vasta kutsun saadessaan, että heidät tutkittu jo vauvana. Toivomme, että mahdollisimman moni osallistuisi, jolloin saisimme varmempia tutkimustuloksia, Toppari toteaa.

Lapsen käsi kurkottaa kohti katsojaa.
Tutkimukseen kutsuttuja turkulaismiehiä on tutkittu jo raskausvaiheessa 20 vuotta sitten.Henrietta Hassinen / Yle

Tutkimustuloksista Toppari odottaa innolla ympäristön kemikaalien vaikutusten lisäksi muun muassa sitä, miten geneettiset muutokset periytyvät isältä pojalle. Eli käytännössä sitä, miten jo isoäidin raskausaika on mahdollisesti vaikuttanut pojanpojan elämään.

Siksi tutkimuksiin on kutsuttu mukaan myös nuortenmiesten isiä.

– Tämä on kokonaan uusi asia, jota ei ole aiemmin tutkittu lainkaan. Kannamme sukupolvien kuormaa. Ei voi katsoa pelkästään omaan raskausaikaan, vaan pitää katsoa sukupolvien yli.