Laskettelurinne loi erinomaiset olosuhteet tälle huippuharvinaiselle sienelle – nyt se estää laskettelun Kuopiossa

1980-luvulla löydetyn viherhäiverusokkaan ainoa tunnettu kasvupaikka on Puijolla.

sienet
Viherhäiverusokas
Sienitutkija Jukka Vauraan vuonna 1983 kuvaama viherhäiverusokas, Entoloma olivaceotinctum.Jukka Vauras

Kuopiossa puhutaan taas Puijosta. Tällä kertaa Antikkalan laskettelurinteen lumettamisesta ja sienistä.

Itä-Suomen aluehallintovirasto torppasi viime viikolla kaupungin ja rinneyrittäjän hakemuksen laskettelurinteen lumettamisesta. AVI pelkää, että harvinaisten sienten kasvuolosuhteet kärsivät, jos rinnettä lumetetaan läheisen lammen vedellä.

Harvinaisten niittysienien olemassaolo on tiedetty jo 1980-luvulta lähtien. Viherhäiverusokkaan löysi vuonna 1983 Kuopion Lyseon biologian ja maantiedon lehtorina toiminut Jukka Vauras.

Vauras muistelee, kuinka hän kävi aina silloin tällöin etsimässä sieniä Puijon maastosta. Viherhäiverusokkaan kohdalla hän kiinnitti ensimmäisenä huomiota väriin. Samalla Vauras totesi, ettei ollut nähnyt sientä koskaan aikaisemmin, kuvasi sen ja otti näytteen. Näytteen hän lähetti hollantilaiselle rusokasasiantuntijalle.

Viherhäiverusokas löytyi rinteeltä myös seuraavana vuonna. Nykyisin Jukka Vauras työskentelee Turun yliopiston kasvimuseossa sienitutkijana.

Tämän jälkeen sekä Kuopion kaupunki että Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys KLYY ovat teettäneet paikalla kartoituksia harvinaisten kasvien ja sienien tilanteesta.

Tuoreimman dna-testillä varmistetun viherhäiverusokaslöydön teki valtimolainen sienitutkija Katri Korhonen vuonna 2010. Tässä tapauksessa sieni löytyi ylempää rinteeltä kuin ensimmäisellä kerralla. Kyseessä on sienen ainoa tunnettu kasvupaikka Suomessa.

Sienilöytöä ei ole piiloteltu

Tilanne on ollut vuosien aikana rinneyrittäjien tiedossa. Eikä sitä ole tarkoituksella piilotettu kaupunkilaisiltaan, Kuopion kaupungin ympäristönsuojelusuunnittelija Timo Perätie kertoo.

– Toki kaupunkilaisten tietoisuutta alueen arvosta luonnon monimuotoisuuden kannalta voisi lisätä.

Antikkalassa on lasketeltu jo 1960-luvun loppupuolelta saakka. Tuolloin Puijon lehtomaiseen helmaan raivattu alue muutti rinteen niityksi. Sen myötä niitylle tyypilliset sienet ja kasvit ilmestyivät alueelle. Maaperä on luontaisesti hyvin rehevää, joka edesauttaa harvinaisten ja uhanalaisten sienilajien esiintymistä.

Mies tutkailee maastoa.
Toni Pitkänen / Yle

Timo Perätie kertoo, että laskettelurinteet ovat samalla tavalla kuin ratapenkereet ja teiden varret uusioympäristöjä, jotka korvaavat kadonneita vanhoja perinteisiä maatalouden aikaansaamia laitumia, hakamaita ja niittyjä.

Laskettelurinteen lisäksi Antikkalassa sijaitsee frisbeegolfrata. Sen heittoväylät on suunniteltu niin, että harvinaisten sienten kasvupaikat on kierretty. Niittysieniä löytyy koko rinteen matkalta, mutta niiden paras kasvupaikka on alempana rinteessä.

Syksyinen niitty Antikkalassa on lakoon kasvanut, vetinen ruteikko, Timo Perätie kuvaa näkyä. Se niitetään vielä tänä syksynä traktoriniittona. Sen jälkeen kasvimassa kerätään pois, ettei se rehevöitä rinnettä. Kuopion kaupunki on niittänyt alueen jo yli kymmenen vuotta. Tällä tavalla on turvattu myös sienille otolliset kasvuolosuhteet.

Tilanteen takia viime vuonna Antikkalan kaupungilta vuokrannut rinneyhtiö Huippupaikat Oy päätti ettei laskettelurinnettä avata ollenkaan tulevana talvena.