Jakamattomat perikunnat tonttikaupan esteenä Pelkosenniemellä – Yhdellä talolla lähes parisataa omistajaa

Esi-isien perinnöstä ei hennota luopua

rakennemuutos
Vuostimon maisemia
Vuostimon maisemia, taustalla Pyhätunturi. Pelkosenniemi.Risto Ilmonen

PelkosenniemiRakennemuutosten tyhjentämät pikkukunnat ovat yllättävän ongelman edessä. Tulijoita olisi mutta kymmeniä vuosia tyhjinä olleita tontteja ja peltoja ei saada myyntiin.

Syynä autioitumiseen ovat jakamattomat perikunnat. Muuttoliikkeen vuoksi vuosikymmeniä sitten hylätyillä tiloilla voi olla jopa parisataa omistajaa ja omistajuus on pahasti pirstoutunut.

Lappia 1960-luvulla koetellut rakennemuutos jätti jälkeensä muun muassa Pelkosenniemelle paljon tyhjiä tiloja, kun kunnan väkiluku laski lyhyessä ajassa alle puoleen entisestä.

– Yhdelläkin talolla on parisataa omistajaa, ja ihan meidän lähettyvillä on lähemmäs sata omistajaa, Pelkosenniemen kunnanhallituksen puheenjohtaja Annika Kostamo sanoo.

Pelkosenniemi
Pelkosenniemen raitti.YLE / Sauli Antikainen

Kostamo seisoo haastateltavana keskellä Pelkosenniemen kyläraittia, josta on näkymä Kemijokivarteen. Maisemassa on vanhojen tilojen lisäksi yksi uusi omakotitalo ja useita rakentamattomia tontteja.

– Tuttavaperhe yritti etsiä kahdeksan vuotta sitten tästä jokivarresta tonttia, ei löytynyt. Kukaan ei ollut valmis myymään, Kostamo sanoo.

Omistajia myös ulkomailla

Omistajuuden pirstoutuminen vaikeuttaa tonttien saamista myyntiin, koska yksittäisen omistajan saama rahallinen hyöty jää pienemmäksi kuin nostalginen tunne omistaa edelleen palanen kotikuntaansa.

Lisäksi perikunnista on vaikea löytää vapaaehtoisia järjestelemään yhteisten maiden ja tonttien myyntiä.

– Se on hirveä episodi ottaa kaikki ne osakkaat kiinni. Monet asuu Ruotsissa ja voi olla, että kaikki tilalliset eivät edes tiedä, missä heidän palstat sijaitsevat. Silloin ollaan hyvin varovaisia antamaan mitään lupia. Siinä on enemmän työtä kuin rahallista hyötyä, Annika Kostamo sanoo.

Omistajuuden pirstoutuminen toi yllättäviä ongelmia myös Pelkoseniemen tavoitteeseen siistiä kylän maisemaa. Tyhjät maa-alueet ovat pusikoituneet ja kasvavat sekä puuta että pensaikkoa. Vakituisia asukkaita häiritsee kylän kasvaminen umpeen mutta maanraivaaminen vaatii maanomistajien luvan.

– Me haluttais tietenkin tuo Kemijoki näkyviin tuohon vitostielle. Viimeksi eilen soittelin maanomistajien perään ja kaukaisin olisi Brysselissä. Heitä en ole vielä tavoittanut.

Pelkosenniemen kunta on päättänyt tarjota maanomistajille ilmaista metsuria raivaamaan joitakin kunnan keskustan avainpaikkoja pusikoilta ja avartaa maisemaa.

Andy McCoyn patsas on Pelkosenniemen torin laidalla.
Andy McCoyn patsas houkuttelee turisteja Pelkosenniemelle. Torilla käy päivittäin matkalaisia, jotka haluavat kuvautta itsensä Andyn kanssa.Yle

Yhteismetsistä esimerkkiä?

Annika Kostamo toivoo jopa lakimuutosta, jolla voitaisiin puuttua liian suuriin omistajaryhmiin.

– Henkilökohtaisesti tiedän, kiinteistöyhtymän osakkaana, että kuinka vaikea siitä esi-isien perinnöstä on luopua. Mieluummin sitä omistaa kuin ottaisi sen rahan, mutta jossakin sen pitäisi sen rajan mennä, että kuinka monta omistajaa yhdellä palstalla voi olla.

Kostamo innostuu haastattelijan esittämästä ajatuksesta, että pirstoutuvalle maanomistajuudelle luotaisiin, yhteismetsien tapaan, mahdollisuus liittyä yhtymään, jossa omistajuus muuttuisi osakkuudeksi.

– Tuosta pitää vinkata eduskuntaan, että alkaisivat edistämään tällaista ratkaisua.

Kostamon käsitys on, että jakamattomat perikunnat ovat iso ongelma koko Lapissa. Uusia asukkaita ei saada houkuteltua kun tontteja ei saada myyntiin ja kylät pusikoituvat.

Kairalan kylä Pelkosenniemellä
Pelkosenniemen Kairala. Edessä virtaa Kitinen.Jorma Talvensaari