Ampumaharjoituksia, valmiuskursseja ja koulutusta – "Suomessa vapaaehtoisia enemmän kuin yhdessäkään Euroopan maassa"

Kansalaiset haluavat varautua kyberuhkiin, sähkökatkoksiin, väkivaltaan - ja sotaan.

maanpuolustus
harjoitus
Naisten Valmiusliiton Minnatar 2017 -harjoitusHanna Honkavuo

Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Kaarina Suhonen on kahden tulen välissä. Toisessa rintamassa ovat kansalaiset, jotka haluat varautua pahimpaan, toisella puolella tilasto, joka vakuuttaa, ettei välttämättä tarvitsisi.

– Naiset kokevat turvattomuutta, vaikka tilastot näyttävät, että meillä on vähemmän tiettyjä onnettomuuksia ja väkivaltatilanteita. Mutta tunne siitä, että ympäristö ei ole turvallinen, on olemassa.

Uhkakuvat ovat täyttäneet median ja sitä kautta maanpuolustusjärjestöjen valmiuskurssit.

Naisten Valmiusliitto järjestää valmius- ja turvallisuuskoulutusta. Suurimmat koulutukset ovat Nasta-harjoitukset keväällä ja syksyllä. Nasta-harjoituksiin kuuluu useita eri kursseja, kuten palontorjuntaa, ensiapua ja maastotaitoja. Viime aikoina Nasta-kursseille on ollut niin paljon tulijoita, että suurten harjoitusten rinnalle on perustettu alueellisia pikku Nastoja.

Varsinkin uusiin uhkiin keskittyvät kurssit ovat niin suosittuja, että ne täyttyvät saman tien.

– Esimerkiksi keväällä informaatiovaikuttamisen kurssi meni kahdessa minuutissa täyteen, Kaarina Suhonen sanoo.

Kurssit järjestetään yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja Puolustusvoimien kanssa. Koulutusta päivitetään myös parhaillaan. Suhonen arvelee, että jatkossa tulee lisää kursseja, joissa koulutetaan vapaaehtoisia viranomaisten tueksi.

Myös vapaaehtoinen asepalvelu on yhä suositumpaa.

harjoittelija
Haddy NjieTimo Keränen / Yle

Naiset haluavat kokeilla aseita

Helsingin Santahaminassa toistakymmentä nuorta naista tähtää 7,62 kaliiperin reserviläiskiväärillä viidenkymmenen metrin päässä olevaan tauluun. Aseet on kohdistettu viidellä laukauksella, jonka jälkeen on ammuttu kymmenen harjoituslaukausta.

On aika ampua kymmenen kilpalaukausta. Yksikään naisista ei ole käynyt inttiä, mutta monet harkitsevat lähtemistä. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Intti tutuksi naisille –kurssilta saa esimakua.

– Lataa ja varmista, käskee harjoituksen johtaja.

– Kymmenen laukausta omaan tauluun, saa ampua.

Helsinkiläinen Haddy Njien ampuu epäröimättä. Yksikään laukaus ei osu suojavalliin, jokainen läpäisee pahvitaulun.

Harjoituksen jälkeen Haddy kehuu kokemusta, joka vain vahvistaa päätöstä lähteä tammikuussa palvelukseen.

– Pienestä asti olen päättänyt, että menen armeijaan. Se on aina ollut haaveena.

Haddy Njien mielestä maailma on muuttunut turvattomaksi. Myös suomalaisten tulisi varautua siihen.

– Jokaisen pitäisi varautua, ei sitä ikinä tiedä. Maailman meno on aika hullua tällä hetkellä.

Haddy Njien tulos on 65 sadasta.

harjoittelija
Haddy NjieTimo Keränen / Yle

Suomi on Euroopan suurin

Naisten Valmiusliittoon kuuluu Marttaliiton, Sotilaskotiliiton ja muiden jäsenjärjestöjen kautta yli 140 000 naista.

Vapaehtoinen maanpuolustus on Suomessa muutenkin aivan omaa luokkaansa. Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg laskee, että Suomi on ylivoimaisesti Euroopan ykkönen, kun lasketaan kaikkien maanpuolustusjärjestöjen jäsenmäärät yhteen.

– Syy on historiassa. Toisen maailmansodan pääkaupungeista vain Helsinki, Lontoo ja Moskova jäivät valtaamatta. Suomalaiset luottavat omaan kykyynsä.

Nybergin luotsaama Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Siihen kuuluu noin 37 000 jäsentä. Ukrainan sota ja aseiden kalistelu lähialueilla on kiihdyttänyt kasvua.

– Tänä vuonna liittyneitä on kymmenen prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Reserviläisliiton toiminta kiinnostaa erityisesti miehiä, varsinkin jos tarjolla on ampumaharjoituksia. Kuvaavaa on, että viime vuonna liiton harjoituksissa ammuttiin 2,2 miljoonaa laukausta. Se on lähes puolet siitä, mitä puolustusvoimissa ammutaan.