Katso, miten 10 Suomen suurinta kaupunkia hoitavat koulujen sisäilmaongelmia: "Kun pääsimme väistötiloihin, en ole ollut niin paljon kipeänä"

Suuria eroja on kaupunkien panostuksissa, mutta myös ongelmien määrässä.

sisäilma
Espoon Aarnivalkean koulun nelosluokan oppilaita väistötiloissa Pohjois-Tapiolassa
Espoossa opiskelee tällä hetkellä väistötiloissa lähes 3 500 koululaista. Aarnivalkean koulun oppilaat ovat saaneet väliaikaisen koulun Pohjois-Tapiolasta.Kari Ahotupa / Yle

– Minulla oli "Aarniksella" vähän nuhaa ja rupesi yskittämään, mutta sen jälkeen, kun pääsimme väistötiloihin, niin minä en ole ollut niin paljon kipeänä, sanoo Aarnivalkean koulun eli Aarniksen nelosluokkalainen Peppi Hallavo Espoosta.

Espoolaiskoulu joutui sisäilmaongelmien takia "hätäväistöön" ensin toiselle puolelle kaupunkia. Nyt väistötilat ovat löytyneet varsin läheltä omaa koulua, Pohjois-Tapiolan koulun päärakennuksesta ja koulun pihalle rakennetusta väliaikaisesta koulutilasta. Aarnivalkean koulun rehtori Stina Tonteri kertoo kuitenkin, että tietoa omaan kouluun paluusta ei ole eikä edes siitäkään, saako koulu jäädä nykyisiin väistötiloihin.

Espoon Aarnivalkean koulun nelosluokkalaiset Aaro Virkkunen ja Peppi Hallavo
Nelosluokkalaiset Aaro Virkkunen ja Peppi Hallavo ovat tyytyväisiä väliaikaisiin koulutiloihinsa. Hallavon nuhat loppuivat väistötiloissa.Kari Ahotupa / Yle

Opetuksen järjestäminen väistötiloissa vaatii Stina Tonterin mukaan hyvin monien eri asioiden huomioimista:

– Pohdimme sitä, että koko koulun toiminta tulee mahdollistua uusissa tiloissa. Joten pohdimme, minkä kokoisia tilat ovat ja miten ne soveltuvat eri-ikäisille. Myös sitä, miten oppilaat saavuttavat kyseiset tilat. Ja miten heidän vapaa-ajan harrastuksensa mahdollistuvat kouluajan jälkeen ja koulumatkat ylipäätään.

Espoon kaikista koululaisista tällä hetkellä 11 prosenttia käy koulua väistötiloissa pääasiassa koulun korjaustöiden ja osittain tilanpuutteen vuoksi. Päälukuna tämä tarkoittaa 3 485 oppilasta.

Espon Aarnivalkean koulun rehtori Stina Tonteri
Aarnivalkean koulun rehtori Stina Tonteri on junaillut koululleen jo kaksi väistöä. Ensi vuonna saattaa taas olla edessä muutto.Kari Ahotupa / Yle

Rakennusten sisäilmaongelman suuruutta on vaikeaa havainnollistaa. Arkkitehti, emeritusprofessori ja Talotohtorina tunnettu Panu Kaila kuvailee, että sisäilmaongelmista aiheutuviin haittoihin sairauspoissaoloina ja hoitokustannuksina käytetään enemmän rahaa kuin rakennusten lämmittämiseen.

– Ilmeisesti nämä ongelmat tulevat vielä lisääntymään. Niistä ei ole päästy eroon. Tilanne on selvästi huonontunut tällä vuosikymmenellä.

Suuruusluokkaa kuvastaa myös se, että kun Ylen verkkosivuilla tekee haun sanalla "sisäilma", löytyy pelkästään kuluneen kesän ajalta toista sataa sisäilmaongelmiin liittyvää uutista ympäri maata.

Tavoitteet samat, toimintatavoissa eroja

Nyt Suomen kuusi suurinta kaupunkia ovat päättäneet yhdistää voimansa ja ryhtyä yhdessä taistelemaan julkisten rakennusten sisäilmaongelmia vastaan. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kertoo, että Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun ja Turun kaupunginjohtajat ovat kokouksessaan päättäneet käynnistää yhteistyön valmistelut.

– Koska ongelmat ovat selvästi kansallisia, pitäisi hakea ratkaisuja ongelmiin yhdessä suurten kaupunkien kanssa. Saisimme parhaat tutkijat ja kehittäjät miettimään, miten löydämme toimivat ratkaisut sisäilmaongelmiin. Kun suurissa kasvukaupungeissa koko ajan investoidaan uusiin kouluihin ja peruskorjauksiin, suurten kaupunkien pitäisi toimia edelläkävijöinä ja löytää kansallisia ratkaisuja, joita kaikki Suomen kaupungit ja kunnat voisivat käyttää.

Espoo on asettanut uudessa kaupunkistrategiassaan nollavision koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmille. Kuluvan valtuustokauden lopulla vajaan neljän vuoden päästä yhdenkään oppilaan ei saisi enää kärsiä huonosta sisäilmasta koulussa.

Espoon Aarnivalkean koulu suljettuna sisäilmaongelmien vuoksi
Aarnivalkean koulu on suljettuna ja verhottu umpeen muun muassa ilkivallan estämiseksi.Kari Ahotupa / Yle

Yle on kerännyt vertailun vuoksi tiedot kymmenen Suomen suurimman kaupungin panostuksista koulujen sisäilman parantamiseen.

Tavoitetaso on kaikkialla kutakuinkin sama: turvalliset ja terveelliset oppimisympäristöt. Kaupungin ovat myös yleisesti laatineet toimintamallin tai -ohjeet sisäilmaongelmien ennaltaehkäisemiseksi, ilmoittamiseksi ja parantamiseksi.

Sen sijaan eri kaupunkien taloudellisissa panostuksissa ilmenee suuria eroja. Jotkut kaupungit myös ilmoittavat, ettei suoria panostuksia sisäilmaongelmiin voida eritellä.

Niistä kaupungeista, jotka ilmoittivat vuosittaisen suoran panostuksensa akuutteihin sisäilmakorjauksiin kouluissa, Espoo nousee liigan kärkeen. Espoo investoi äkillisiin korjauksiin 15 miljoonaa euroa vuodessa. Helsingissä luku on 12 miljoonaa euroa, Tampereella 5 miljoonaa sekä Oulussa, Lahdessa ja Kuopiossa noin miljoonan euron verran.

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä uskoo, että Suomen kasvukaupungit yhdessä pystyvät luomaan mallin, jolla julkisten tilojen sisäilmaongelmat selätetään.Kari Ahotupa / Yle

Sisäilmaongelmien nujertamisessa paljon akuutteja korjauksia suuremmat kustannukset syntyvät kuitenkin peruskorjauksista ja uudisrakentamisesta. Kaikilla kaupungeilla vaikuttaa olevan periaatteena, että on parempi estää ongelmien syntyminen kiinteistöjen järkevällä käytöllä, systemaattisella kunnossapidolla, peruskorjauksilla ja varsinkin kasvukaupungeissa investoimalla uusiin, terveisiin kouluihin.

Myös kaupunkien sisätilaongelmien tasossa on eroja, mikä näkyy niihin käytettyjen varojen määrässä. Esimerkiksi Jyväskylä ilmoittaa, että tällä hetkellä yksikään kaupungin tiloissa opiskeleva tai työskentelevä ei ole väistössä sisäilmaongelmien takia. Espoo puolestaan ilmoittaa, että sisäilmaongelmia löytyy noin 15 prosentista kaupungin kouluista. Se on kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mukaan hieman "alakanttiin" suomalaisten kaupunkien joukossa.

Suuriakaan rahoja panostamalla kaupungit eivät voi olla varmoja siitä, että sisäilmakorjaukset onnistuvat. Emeritusprofessori Panu Kaila varoittelee, että kiinteistöjen korjauksissa tehdään yhä samoja virheitä, jotka alunperin ovat olleet syynä rakennuksen "sairastumiseen".

– Rakentamisessa pitäisi palata siihen tekniikkaan, joka oli käytössä 50-luvulla.

Espon Aarnivalkean koulun lemmikki Kalle-kilpikonna
Aarnivalkean koulun oppilaat ottivat omasta koulustaan mukaan väistökouluun lemmikkinsä Kalle-kilpikonnan.Kari Ahotupa / Yle

Näin kaupungit vastasivat:

Grafiikka

Helsinki käyttää seuraavan viiden vuoden aikana kaikkiaan 530 miljoonaa euroa koulujen peruskorjauksiin ja korvaavien uudiskoulujen rakentamiseen. Hankkeet on priorisoitu sisäilmaongelmien perusteella.

Helsingin rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö Sari Hildén laskee, että Helsingillä menee noin 12 miljoonaa euroa vuodessa koulujen äkillisiin sisäilmakorjauksiin tai ongelmien ennaltaehkäiseviin korjauksiin.

Helsinki haluaa panostaa aktiiviseen sisäilmahankkeiden viestintään ja kytkeä tiiviimmin mukaan terveydenhuollon asiantuntijat. Helsinki osallistuu myös eri tutkimuslaitosten ja yliopistojen tutkimus- ja kehityshankkeisiin, jotta käytössä olisi alan viimeisin tieto parhaista korjauskäytännöistä.

Grafiikka

Espoo on vastikään hyväksynyt uuden kaupunkistrategiansa, jonka sisäilmatavoite on korkealla: Neljän vuoden päästä Espoon koululaiset työskentelevät vain terveissä tiloissa.

Espoon Tilapalvelujen toimitusjohtaja Maija Lehtinen kertoo, että Espoo aikoo investoida kouluihin varojaan kaikkiaan 700 miljoonan euron edestä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hän laskee, että vuosittain noin 50 miljoonaa euroa käytetään eri tavoilla koulujen sisäilman parantamiseen. Noin 15 miljoonaa euroa kuluu äkillisiin koulujen sisäilmakorjauksiin.

Espoon Tilapalvelujen toimitusjohtaja Maija Lehtinen
Espoon Tilapalvelujen toimitusjohtaja Maija Lehtinen uskoo, että sisätilaongelmat voidaan nujertaa.Espoon kaupunki

Espoon korkea investointitaso koulujen sisäilmaan johtuu Lehtisen mukaan siitä, että ongelman kanssa on jo vuosia Espoossa "kovasti taisteltu" ja että nyt määrärahoja on haluttu suunnata juuri sisäilman laatuun. Lehtinen pitää Espoon koulujen sisäilmaongelmien nollavisiota kovana tavoitteena, mutta mahdollisena saavuttaa.

Grafiikka

Tampere on laatinut yhteisen toimintatavan sisäilmaongelmien varalta. Toimintaohjeista on luotu myös tilojen käyttäjille oma selkokielinen oppaansa.

Tampereen koulujen perusparannus- ja uudisrakennusohjelma yltää seuraavalle vuodelle ja siitä kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Pitkän aikavälin suunnitelma on valmistelussa.

Koulujen kuntoa kartoitetaan säännöllisillä kuntoarvioilla ja -tutkimuksilla. Viestintäsuunnittelija Anna Valtonen Tampereen Tilakeskuksesta kertoo, että ensi vuoden budjetissa Tampere investoi kouluihin kaikkiaan 23 miljoonaa euroa. Tästä suoraan sisäilmainvestointeja on noin 5 miljoonaa euroa.

Tampereella pyrkimyksenä on, että korjausten aikana oppilaat siirretään väistötiloihin tai että korjaukset tehdään kesätauon aikana.

Espoon Aarnivalkean koulun nelosluokkalaisia väistötiloissa Pohjois-Tapiolassa
Väistötiloissa on rehtori Stina Tonterin mukaan pohdittava myös, miten koululaiset pystyvät harrastamaan vapaa-ajallaan.Kari Ahotupa / Yle
Grafiikka

Vantaa ilmoittaa sisäilmaongelmien poistamiseen varatuksi vuosittaiseksi määrärahaksi 2,3 miljoonaa euroa. Vantaa tilakeskusjohtaja Pekka Wallenius sanoo kuitenkin, että korjauksiin ja tutkimuksiin käytetty summa on todellisuudessa kuitenkin huomattavasti suurempi.

Vantaan valtuustoryhmät ovat keväällä sopineet, että kaupunkiin laaditaan sisäilmaongelmien hoitamiseksi erillinen toimenpideohjelma, johon kuuluu muun muassa asiantuntijoiden lisääminen, laadunvalvonnan resurssien nosto, sisäilmakorjausten laajentaminen ja digitaalisten järjestelmien hankinta kiinteistöjen kuntoseurantaan.

Vantaalaisena erikoisuutena voitaneen pitää myös sitä, että kaupunki on nimennyt poliitikoista koostuvan sisäilma-asioiden neuvottelukunnan, jossa ovat edustettuina kaikki valtuustoryhmät Vantaan Sinistä valtuustoryhmää lukuun ottamatta. Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata ja edistää Vantaan sisäilma-asiaa yli puoluerajojen.

Vantaalla on myös mitattu asiakastyytyväisyyttä aiheen ympärillä. Viimeisin mittaus tehtiin viime vuonna. Sisäympäristöasiantuntija Ulla Lignellin mukaan 70 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä Vantaan toimenpiteisiin korjauskohteissa. Lähes kaikki vastaajat arvioivat sisäilmaolosuhteiden parantuneen.

Grafiikka

Myös Oululla on yhteinen toimintamalli sisäilmaongelmien hallintaan ja ehkäisyyn.

Talousluvuista Oulu ilmoittaa, että kaupungilla on yli sata miljoonaa euroa rakennusten korjausvelkaa ja 200 miljoonan euron perusparannustarve, mitkä vaikuttavat myös sisäilmaongelmiin.

Tällä haavaa perusparannuskohteisiin käytetään Oulussa vuosittain noin 15 miljoonaa euroa. Suoraan sisäilmakorjauksiin kuluu 1–1,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä sanoo, että Oulu pyrkii kiinteistöjen ennakoivalla kunnossapidolla tilanteeseen, jossa korjausvelkaa ei pääse syntymään.

Grafiikka

Turun kaupungin tilajohtaja Tuomas Koskiniemi kertoo, että sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi Turku peruskorjaa kouluja koko ajan ja korvaa vanhoja kouluja uusilla. Tällä hetkellä meneillään olevien hankkeiden yhteissumma on 80 miljoonaa euroa.

Turun tarkat tilainvestointisuunnitelmat yltävät muutaman vuoden päähän samalla kun myös tulevia tarpeita ennakoidaan.

Turku ei halua ilmoittaa, kuinka suuri osuus investoinneista kohdistuu sisäilmaongelmien ratkaisemiseen, koska "peruskorjauksen yhteydessä aina myös mahdolliset sisäilmaan liittyvät puutteet tulevat korjatuiksi". Kaupungin kouluinvestointien taso vuosittain on noin 30 miljoonaa euroa, ja taso pyritään pitämään "riittävän" korkealla, jotta myös sisäilmaongelmiin voidaan vastata.

Espoon Aarnivalkean koulu suljettuna sisäilmaongelmien vuoksi
Kaupunkien sisäilmakorjausten ja -investointien rahallinen mittaaminen on yhteismitallisesti hyvin vaikeaa.Kari Ahotupa / Yle
Grafiikka

Jyväskylässä on ollut käytössään jo toistakymmentä vuotta ns. "sisäilmamenettelytapaohjeet" kiinteistöjen käyttäjille. Jyväskylän kiinteistöpäällikkö Petteri Kontro kertoo, että kaupungissa on myös oma, moniammatillinen sisäilmastoryhmänsä.

Jyväskylän investointiohjelma on laadittu viideksi vuodeksi kerrallaan, ja sen vuositaso on 25 miljoonaa euroa. Vuosikorjauksiin käytetään Jyväskylässä ensi vuonna 3,4 miljoonaa euroa. Jyväskylä laskee kaikki nämä toimenpiteet sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyksi.

Petteri Kontro lisääkin, että Jyväskylä on onnistunut tavoitteessaan terveellisistä ja turvallisista tiloista. Mistään kiinteistöstä ei ole tällä haavaa ketään väistössä sisäilmaongelmien takia. Joissakin kiinteistöissä oleskelevat saavat kuitenkin ärsytysoireita.

Grafiikka

Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Lahden Tilakeskuksesta suhteuttaa, että suunnitelmat elävät jatkuvasti, kun esimerkiksi juuri sisäilmaongelmista saadaan lisää tietoa. Tällä hetkellä Arolan mukaan korjauskohteita on paljon, koska asiaa on myös tutkittu paljon. Sisäilmatutkimuksia tehdään myös sellaisissa kohteissa, joissa ei ole ilmennyt mitään ongelmia.

Lahti suunnittelee investointinsa viiden vuoden tähtäimellä. Kaikkiaan Lahti käyttää vuositasolla 50–70 miljoonaa euroa vuosittain korjauksiin ja uudisrakentamiseen.

Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola arvioi, että pelkästään sisäilmanongelmien korjaustoimista koituu Lahdelle noin miljoonan euron kulut.

Väistötilojen vuokrauskulut nousevat myös miljooniin euroihin vuosittain. Kaupunki harkitsee, voidaanko joitain rakennushankkeita lykätä tai karsia kokonaan pois.

Espoon Aarnivalkean koulun väistötilat Pohjois-Tapiolan koulun pihalla
Espoon Aarnivalkean koulun väistötilana toimii Pohjois-Tapiolan koulun pihalle rakennettu väliaikainen koulurakennus. Osa oppilaista työskentelee väistössä koulun päärakennuksessa.Kari Ahotupa / Yle
Grafiikka

Kuopion, kuten muidenkin kaupunkien, tavoitteena on korjata koulut ennen kuin niissä ilmenee sisäilmaongelmia.

Kuopion Tilakeskuksen asiakkuuspäällikkö Heikki Kekäläinen kertoo, että akuutteihin sisäilmaongelmien korjauksiin kuluu Kuopiossa noin miljoona euroa vuodessa. Tähän lukuun sisältyvät muutkin kaupungin kiinteistöt kuin koulut.

Korjausvelkaa on Kuopiossa ehtinyt kertyä 60 miljoonaa euroa, mikä Kekäläisen mukaan "näkyy väistämättä rakennusten sisäilmaolosuhteissa".

Kuopion toimintamallissa sisäilmaongelmaepäilyjen herätessä esimies tekee sisäilmailmoituksen. Usein puutteet saadaan korjattua kiinteistöhuollon toimenpiteillä. Toisinaan taas oireiden aiheuttajaksi osoittautuu kiinteistön rakenteissa tai materiaaleissa oleva vaurio, joka vaatii korjausta.

Grafiikka

Sisäilma-asioiden selvittäminen ja poistaminen on Porin sisäilmatyöryhmän puheenjohtaja Jouni Lehtisen mukaan vaativaa ja erityisosaamista edellyttävää. Sen vuoksi Pori on panostanut merkittävästi henkilökunnan kouluttamiseen. Porin kaupungissa on tällä hetkellä yhdeksän työntekijää, jotka on koulutettu erityisiksi rakennusterveysasiantuntijoiksi.

Porissa on aloitettu tekemään julkisten rakennusten kattavia kuntoarvioita ja korjaussuunnitelmia.

Porin kaupungin tilajohtamisen yksikön esimies Marko Levola kertoo, että kaupungin investointibudjetissa seuraaville kolmelle vuodelle on varattu runsaat viisi miljoonaa euroa vuosittaisiin kouluhankkeisiin. Hankkeet ovat pääasiassa peruskorjauksia, joilla rakennukset on tarkoitus päivittää vastaamaan nykypäivän vaatimuksia.

Espoon Aarnivalkean koulu suljettuna sisäilmaongelmien vuoksi
Aarnivalkean suljetun koulun kohtalo on vielä auki. Museovirasto antaa syksyllä lausuntonsa rakennuksen suojelutarpeista.Kari Ahotupa / Yle

Takaisin Pohjois-Tapiolan koululle, jossa Aarnivalkean väistössä olevat nelosluokkalaiset kertovat pitävänsä nykyisistä väistötiloistaan. Omalle koululle ne eivät kuitenkaan vedä vertoja.

– Täällä on kiva olla, mutta Aarnivalkean koulussa olemme olleet jo kolme vuotta ja omaa koulua kohtaan on syntynyt sellaista tunnearvo, sanoo nelosluokkalainen Siiri Tapionlinna.

Lue lisää aiheesta:

Koulu, joka päätti vihdoin ottaa homeongelman ja sairastuneet tosissaan

Äänekosken lukion sisäilmaongelmat ratkaistiin 10 miljoonalla eurolla

Sadat vanhemmat syyttävät kuntia sisäilmasta sairastuneiden lasten syrjinnästä ja lain rikkomisesta: "Lapsi laitettiin yksin varastoon"