UM:n Venäjä-kyselyllä haluttiin kartoittaa myös muuttohaluja tänne

Venäjällä tehty maakuvatutkimus on osa hanketta, jossa ulkomaalaisten kiinnostusta tulla asumaan Suomeen yritetään lisätä. Tulos paljasti, että vain harva muuttaisi Suomeen.

Suomi-kuva
suomen ja venäjän liput
Maakuvatyön ykköstavoite on houkutella huippuosaajia maailmalta Suomeen. AOP

Vanhan vitsin mukaan amerikkalainen, saksalainen ja suomalainen näkivät kerran norsun – vain suomalainen halusi tietää, mitähän norsu meistä ajatteli.

Vitsissä on vain toinen puoli totta. Kyllä muitakin oma maakuva kiinnostaa, mutta meitä vain kenties hieman enemmän.

Tämä kävi selväksi, kun ulkoministeriö tänään tiistaina julkisti Venäjällä teettämänsä kyselytutkimuksen (siirryt toiseen palveluun), jossa haluttiin tietää venäläisten suhtautumisesta Suomeen.

Koska kyse oli ensimmäisestä Venäjällä teetetystä mielikuvakyselystä, aiheesta ymmärrettävästi innostuttiin jopa parin jutun voimalla: Tutkimus: Suurin osa venäläisistä suhtautuu Suomeen myönteisesti – erityisesti moskovalaiset pitävät meistä ja UM:n kysely: Venäläiset suhtautuvat myönteisesti Suomeen otsikoitiin Ylen verkkosivuilla. Kaksi juttua samasta aiheesta on tietenkin moka, mutta se kuvaa hyvin kiinnostuksen tasoa.

Tutkimuksia tasaisin välein

Ulkoministeriöstä kerrotaan, että maakuvatutkimuksissa ei ole sinänsä mitään ihmeellistä. Niitä teetetään silloin tällöin ja tunnetuin niistä on kansainvälinen vertailututkimus Nations Brand Index (siirryt toiseen palveluun), jossa vuosittain tutkaillaan 50 valtion itsestään antamia mielikuvia.

Tutkimusta varten haastatellaan 20 000 ihmistä ja siinä Suomi keikkuu aika tasaisesti tilalla 17. Ruotsi on 10:s, Yhdysvallat ykkönen (2016).

Suomi tilaa Nations Brand Index -tutkimuksen tulokset joka kolmas vuosi, koska se maksaa useamman kymppitonnin. Venäjä-kysely kustansi vain muutaman tonnin, kerrotaan UM:stä.

Taustalla huoli uutisoinnista

– Nyt haluttiin tarkempaa kuvaa Venäjältä, kertoo UM:n Eurooppa- ja lähialueviestinnän yksikön yksikönpäällikkö Ville Cantell.

Hän taustoittaa Venäjä-kyselyä osin sillä, että Suomi on viime aikoina esiintynyt Venäjällä myös negatiivisissa uutisissa.

– Yksi asia, jota kysyttiin, oli lapsikiista-aihe ja sitä koskeva uutisointi. Siinä selvitetään millä tavalla se on - vai onko - vaikuttanut venäläisten mielipiteisiin Suomesta, Cantell sanoo.

Suomi selvisi huonoista uutisista hyvin, sillä vain noin joka kymmenes venäläinen on havainnut mediasta paljon aineistoa lapsikiistoista. Yli puolet vastanneista ei ollut koskaan kuullutkaan asiasta.

Houkuttelevuus liian vähäistä

Se, mistä ei kenties niin hyvin selvittykään, onkin hieman yllättävää.

– Vain 12 prosenttia ilmoitti, että olisi kiinnostuneita muuttamaan Suomeen. Tätä yritetään muuttaa, ja se on seuraavien vuosien panostus, Cantell kertoo.

Ja totta, 79 prosenttia vastanneista venäläisistä ei innostanut muutto Suomeen. Tämän luvun UM haluaisi muuttaa. Cantell kuitenkin täsmentää, että tavoitteena ei ole yleisen maahanmuuton lisääminen Venäjältä. Mieluisia tulijoita olisivat eri alojen huippuosaajat.

Maakuvatyön ykköstavoite on houkutella huippuosaajia maailmalta Suomeen. Cantell puhuu "Talent Boostista", jota ajaa eri toimijoiden yhteenliittymä, Finland Promotion Board (siirryt toiseen palveluun). Se taas on osa entisen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerin Alexandre Stubbin (kok.) vuonna 2013 pystyyn polkaisemaa vienninedistämishanketta Team Finlandia (siirryt toiseen palveluun).

– Kansainvälisessä vertailussa meillä on haasteita: pieni kielialue ja maantiede. Emme etumatkasta kilpaile.

– Perusasiat Suomessa ovat kunnossa. Yhteiskunta toimii ja on hyvä koulujärjestelmä - mutta sitten pitää lisäksi olla houkuttelevuutta ammatillisesti, että täällä on hyviä työpaikkoja tarjolla, Cantell luettelee ja mainitsee yhtenä tämän suuntaisena hankkeena tänään tiistaina kerrottua taloustieteen huippuyksikön synnyttämistä Suomeen.

Juttua täsmennetty 21.9. klo 12:10 lisäämällä tarkennus, että yleistä maahanmuuttoa Venäjältä ei haluta lisätä sekä lisäämällä otsikkoon myös-sana, sillä tutkimuksella oli muitakin tavoitteita.