Eroon lasten kuskausrumbasta – harrastukset tuodaan nyt koulujen tiloihin

Lapsia ei tarvitse kuljettaa erikseen harrastuksiin, jos ne ovat osa koulupäivää tai heti sen jälkeen. Harrastamisen tukemisella ehkäistään nuorten syrjäytymistä.

harrastukset
Ekko Pakkanen ja Niilo Käenmäki basson ja kitaran varressa.
Ekko Pakkanen ja Niilo Käenmäki basson ja kitaran varressa.Ulla Malminen / Yle

Hietakummun ala-asteen musiikkiluokassa Helsingin Malmilla koittaa koko kouluviikon odotetuin hetki, kun kuusi ykkösluokkalaista poikaa pääsee aloittamaan bänditreenit Rytmimajakkaryhmässä.

Lasten ilmeet ovat vakavia, koska he keskittyvät täysillä. Innokkaimmat eivät pysty pitämään sormiaan kurissa vaan alkavat jo näppäillä soittimia, kun Kallion musiikkikoulusta saapunut musiikinopettaja Ella Rosenlund vielä antaa ohjeita.

– Nyt on vielä hiljaisuus. Kaikki aloittavat yhtä aikaa, kun rumpali on laskenut neljään.

Rummut ovat Joona Rämön lempisoitin.
Rummut ovat Joona Rämön lempisoitin.Ronnie Holmberg / Yle

Suurin osa pojista haluaa soittaa rumpuja. Rosenlund laittaa soittovuorot kiertämään, niin kaikki lapset saavat vuorollaan soittaa rumpuja, koskettimia, kitaraa ja bassoa sekä laulaa.

Kolmen vartin pituinen soittosessio aloitetaan lasten itse toivomalla kappaleella. Se on Queenin "We Will Rock You". Kappale alkaa jalkojen iskuilla ja käsien taputuksilla, jotka ovat kuin luotuja lasten rytmiharjoitukseksi.

Pojilla ei ole aiempaa soittokokemusta, mutta kahden musiikinopettajan ohjauksessa he pystyvät soittamaan bändinä yhdessä. Onnistumisen salaisuus piilee siinä, että opettajat tekevät kappaleista lasten tasolle sopivan sovituksen.

– Biiseistä voi tehdä helppoja tai haastavia sovituksia. Pienryhmässä opettajan on helppo olla yhtä oppilasta varten ja vastata hänen taitotasoonsa, Rosenlund sanoo.

Musiikinopettaja Ella Rosenlund neuvoo Ekko Pakkasta koskettimissa. Taustalla laulaa Niilo Käenmäki.
Musiikinopettaja Ella Rosenlund neuvoo Ekko Pakkasta koskettimissa. Taustalla laulaa Niilo Käenmäki.Ronnie Holmberg / Yle

Rosenlundin opettajaparina työskentelee Irakista Suomeen muuttanut Ali Murad. Hän puhuu lasten kanssa englantia tai tarvittaessa arabiaa. Pojat näyttävät ymmärtävän Muradin ohjeita ja elekieltä vaivattomasti. Soittotunti on samalla kuin pieni kielikylpy, ja ovathan monet lasten toivomista kappaleistakin englanninkielisiä. Lopulta kyse on kuitenkin enemmän rytmistä kuin kielestä. Rytmimajakan yhtenä tavoitteena on yhdistää erilaisista kulttuuritaustoista tulevia lapsia soittoharrastuksen piiriin.

– Tässä on ennen kaikkea kyse siitä, että lapsilla on hauskaa, kun he tutustuvat soittimiin. Tämä ei ole mitään vakavamielistä musiikin opiskelua, Murad sanoo.

Ali Murad opastaa Eetu Päivistä basson saloihin.
Ali Murad opastaa Eetu Päivistä basson saloihin.Ronnie Holmberg / Yle

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen kouluterveyskyselyn (siirryt toiseen palveluun) mukaan ulkomailla syntyneet lapset harrastavat muita lapsia vähemmän. Kyselyn mukaan koko maan perusopetuksen 8.-9.-luokkalaisista 89,3 prosenttia harrastaa jotain vähintään kerran viikossa, kun vastaava luku ulkomailla syntyneiden nuorten keskuudessa on 76 prosenttia.

THL:n erikoistutkija Nina Halme sanoo, että asiaa pitäisi tutkia vielä tarkemmin, mutta hän uskoo, että ulkomailla syntyneillä on muita suurempi kynnys lähteä mukaan harrastustoimintaan.

– Etenkin poikien kohdalla harrastukset ovat usein ryhmämuotoisia. Jos kaveriporukkaa ei ole tai kiinnittyminen ryhmään on jollain tavalla heikompaa, on vaikeampaa lähteä mukaan. Toisaalta sillä on myös ruokkiva puoli, että jos harrastukseen lähtisi mukaan, se voisi auttaa ystävien saamista.

Halmeen mukaan harrastaminen on tärkeää lapsille ja nuorille juuri sen vuoksi, että he kokisivat kuuluvansa johonkin ryhmään.

Jonkun luokan opettaja ei omista luokkatilaa vaan sen tilan ja koko koulun omistavat helsinkiläiset veronmaksajat.

Helsingin kulttuuripalvelupäällikkö Stuba Nikula

Myös Helsingin kaupungin kulttuuripalvelupäällikkö Stuba Nikula painottaa, että perimmäinen syy harrastustoiminnan tukemiselle on se, että lapsilla olisi kavereita.

Siksi luonteva paikka alakoululaisten harrastamiselle on oma koulu. Vielä parempaa on, jos harrastus voi olla osana koulupäivää tai heti sen jälkeen, niin vanhempien ei tarvitse lähteä kuskaamaan väsyneitä lapsia harrastuksiin iltaisin.

– Lasten päivärytmin ja elämänkaaren kautta on järkevintä, että harrastaminen tapahtuu siinä ympäristössä ja niiden kavereiden kanssa, joiden kanssa aikaa muutenkin vietetään, Nikula sanoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä julkaiseman raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan harrastukset voivat ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä. Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta maakuntien vastuulle vuonna 2019, sivistyksestä ja ennaltaehkäisevästä hyvinvoinnin edistämisestä tulee kuntien tärkeimpiä tehtäviä. Myös hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu lisätä lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua taide- ja kulttuuriharrastuksiin.

Grafiikka
Viikottainen harrastus voi tarkoittaa myös sellaista tekemistä, joka ei ole ohjattua, kuten kirjojen lukemista kotona. Kouluterveyskyselyyn vastasi 8.-9.-luokkien oppilaita 723 koulusta maalis-toukokuussa 2017.Yle Uutisgrafiikka

Kun kouluja sekä muita julkisia tiloja avataan harrastustoimintaa tarjoavien tahojen käyttöön, lapset ja nuoret tavoitetaan entistä helpommin.

Tähän pyrkii myös Helsingin kaupunki, jonka uuteen strategiaan (siirryt toiseen palveluun) on kirjattu tavoitteeksi, että jokaisella lapsella ja nuorella on harrastus.

Helsingin kulttuuripalvelupäällikön Stuba Nikulan mukaan järjestöjen palaute antaa ymmärtää, että kaupungin toimintamallit ovat liian kirjavia. Yhdessä koulussa rehtori suhtautuu myönteisesti siihen, että ulkopuoliset haluavat käyttää koulun tiloja, toisessa taas ei.

– Jonkun luokan opettaja ei omista luokkatilaa vaan sen tilan ja koko koulun omistavat helsinkiläiset veronmaksajat. Koko ajattelu pitää kääntää siihen, että miten tämä valtava resurssi eli Helsingin koulutilat palvelevat kaupunkilaisten tarpeita mahdollisimman monipuolisesti.

Väinö Sipola soittaa mieluiten koskettimia.
Väinö Sipola soittaa mieluiten koskettimia.Ronnie Holmberg / Yle

Nikula kertoo, että Kaupunki suunnittelee yhtenäistä toimintamallia julkisten tilojen varaamiselle ja hinnoittelulle. Tavoitteena on laajentaa Varaamo-palvelua (siirryt toiseen palveluun) siten, että vuoden 2018 alusta lähtien niin nuorisotalojen, koulujen, kulttuurikeskusten kuin kirjastojenkin tilat ovat saatavilla sen kautta.

Hän haluaa, että systeemin läpinäkyvyys toimii molempiin suuntiin. Kun tilojen käyttöä pystytään seuraamaan digitaalisen alustan kautta, saadaan selville, missä käyttöä on vähän ja missä sitä on paljon.

– Sitä kautta pääsemme käsiksi mahdollisiin ongelmiin ja korjaamaan niitä.

Tulevaisuudessa koulutilojen käyttö helpottuu harrastustoiminnassa myös sen vuoksi, että uudet koulut rakennetaan siten, että vain osia niistä voidaan avata iltaisin. Näin tiloja on turvallisempaa pitää avoimena, eikä henkilökunnan tarvitse välttämättä olla paikalla valvomassa.

Tämä sopii hyvin Rytmimajakan kaltaisille harrastusryhmille, jotka haluavat kasvattaa toimintaansa eri puolille Helsinkiä. Kun Rytmimajakka aloitti viime syksynä, mukana oli 15 koulua ja 120 oppilasta. Nyt bändikoulu toimii 32 koulussa ja sen piirissä on noin 250 lasta, mutta Kallion musiikkikoulun opettajan Ella Rosenlundin mukaan tavoitteena on saada mukaan jopa 700 oppilasta.

Rahoituksen kriteerinä on läheisyysperiaate eli lähellä kotia ja koulupäivää.

Helsingin kulttuuripalvelupäällikkö Stuba Nikula

Kasvua on vauhdittanut Helsingin Rytmimajakalle keväällä myöntämä satojen tuhansien eurojen lisärahoitus. Sen avulla kaupunki pyrkii korjaamaan sitä, että sen tuki taiteen perusopetukselle on vuosien saatossa jakautunut epätasa-arvoisesti eri alueiden kesken.

Kaupungin oman selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Kulosaaressa, Munkkiniemessä, Kalliossa ja Ullanlinnassa asuvilla lapsilla on hyvät mahdollisuudet saada taiteen perusopetusta. Näiden alueiden kouluikäisistä 37-48 prosenttia osallistui taiteen perusopetukseen vuonna 2014.

Sen sijaan Jakomäessä, Mellunkylässä ja Suutarilassa taiteen perusopetus tavoitti vain 5-7 prosenttia kouluikäisistä.

Helsinki tukee taiteen perusopetusta kuudella miljoonalla eurolla vuosittain. Nikula lupaa, että avustuksissa kiinnitetään yhä enemmän huomiota siihen, että lapset saavat harrastaa lähellä kotiaan asuinalueesta riippumatta.

– Tällä hetkellä rahoituksen kriteerinä on läheisyysperiaate eli lähellä kotia ja koulupäivää, ja sitten ovat nämä alueelliset katveet, joita pitää tasapainottaa.

Joel Runne saa Ali Muradilta oppia kitaran käsittelyyn.
Joel Runne saa Ali Muradilta oppia kitaran käsittelyyn.Ulla Malminen / Yle