Tähtiharrastaja kaavailee turistimatkoja avaruuteen – tutkija kauhistui: "En lähtisi suurin surminkaan"

Avaruusalaan vihkiytyneen tiedetoimittajan mukaan avaruusmatkailu saattaa olla jo 2030-luvulla arkipäivää.

Avaruusturistit
grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Mies seisoo rekan lattiaan kiinnitetyn suuren näytön päällä ja katselee alas. Ruudulla on kuva maapallosta avaruudesta nähtynä. Pilvet, maa-alueet ja meret erottuvat selvästi.

– Tätä on lumoavaa katsella, tähtiharrastaja ja tiedetoimittaja Jari Mäkinen toteaa.

Näyttö ei ole kiinni minkä tahansa rekan lattiassa. Muun muassa Aalto-yliopiston ja tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan toteuttama Avaruusrekka kiertää kuukauden ajan eri puolilla Suomea esittelemässä avaruusalaa. Kiertueen teemana on Avaruusmatka 2017. Mäkinen toimii Avaruusrekan tuottajana.

Mäkinen pitää mahdollisena, että tulevaisuudessa tavalliset ihmiset voivat katsella nyt rekan lattiaan heijastettua näkymää avaruudesta käsin. Suhtautuminen avaruuteen ja sinne pääsy saattaa Mäkisen mukaan muuttua radikaalisti 2030-lukuun mennessä.

Maapallo avaruudesta katsottuna.
Turistit saattavat pian katsella tätä näkymää lomamatkoillaan.Nasa / AOP

– Minulla on sellainen tunne, että olemme jonkin suuremman äärellä. Avaruustoiminta on laajenemassa nopeasti ja siitä on tulossa aika tavallista. Monet sellaiset ihmiset, jotka eivät ole aiemmin olleet kiinnostuneita avaruudesta, tulevat toimintaan mukaan. Tavalliset bisnesenkelit ja sijoittajat näkevät avaruudessa mahdollisuuksia.

Ilmiö perustuu Mäkisen mukaan esimerkiksi uuden sukupolven kantoraketteihin ja niiden myötä lisääntyvään ja helpottuvaan avaruusliikenteeseen. Mäkinen vertaa avaruutta historian Kaliforniaan.

– Aikoinaan sanottiin, että Kalifornia on kaukana oleva, kuiva osavaltio, josta ei ole mitään hyötyä kenellekään. 1800-luvulla sinne rakennettiin rautatie ja aluetta pystyttiin hyödyntämään. Nyt olemme rakentamassa rautatietä avaruuteen ja se on tulossa käyttöön.

Avaruusturismia on jo

Turisteja on jo lennätetty avaruuteen. Vuonna 1998 perustettu yhdysvaltalainen Space Adventures on toistaiseksi ainoa yritys, joka tarjoaa yksityishenkilöille mahdollisuuden matkustaa avaruuteen. Yritys lennättää halukkaita kansainväliselle ISS-avaruusasemalle. Toistaiseksi avaruusmatkojen hinnat ovat kuitenkin tähtitieteellisiä ja matkat ovat vain harvojen ulottuvilla.

Ensimmäinen avaruusturisti oli amerikkalaismiljardööri Dennis Tito, jonka Space Adventures lennätti Venäjän avaruusjärjestön miehitetyn Sojuz TM-32 -lennon mukana kansainväliselle ISS-avaruusasemalle huhtikuussa 2001. Tito vietti kiertoradalla seitsemän päivää. Matkan hintalappu oli 20 miljoonaa dollaria.

Venäläinen Sojuz-alus lähdössä maasta.
Space Adventures kuljettaa asiakkaansa avaruuteen venäläisillä Sojuz-aluksilla.EPA / Juri Kotšetkov

Jari Mäkinen uskoo, että tulevaisuudessa pääsy avaruuteen tulee edullisemmaksi ja siitä tulee arkinen asia.

– 2030-luvulla avaruusmatkailu alkaa varmaankin olla samalla tasolla, kuin Etelämantereelle tehtävät turistimatkat ovat nyt. Se on täysin saavutettavissa, jos se vain halutaan tehdä. Avaruusmatkailu ei vaadi mitään erikoiskoulutusta, lähinnä kohtuullisen hyvän terveyden ja pikkuisen rahaa. Jo 2020-luvulle on olemassa alustavia suunnitelmia turisteille suunnatuista avaruusasemista, mutta sinne pääseminen tulee olemaan vielä kallista ja asemat melko yksinkertaisia. Vaaditaan retkeilyhenkeä ja rahaa, että sinne voi lähteä.

Tekniikan nopean kehityksen myötä tavallisen lentomatkailun kustannustaso putoaa nykyään jatkuvasti. Kaikki eivät katso sitä hyvällä.

Valtava uhka

Ilmatieteen laitoksen tutkija ja uusien havaintomenetelmien yksikön päällikkö Ari-Matti Harri ei ilahtuisi ilmiön leviämisestä avaruuslentoihin. Hän pitää Jari Mäkisen visiota avaruusmatkailun kehityksestä uskottavana, mutta huolestuttavana.

– Ilmatieteen laitoksen edustajana laitan ilmastonmuutoshatun päähän. En ole kovin innostunut siitä, että jokainen meistä alkaisi lennellä avaruuteen. Avaruuslennon hiilijalanjälki on järkyttävän korkea esimerkiksi Barcelonan lentoon verrattuna. Olisi suuri ongelma maapallon tulevaisuuden kannalta, jos avaruusmatkailu tulisi yhtä edulliseksi kuin tavallinen lentomatkailu.

Avaruuslennoilla käytettävä polttoaine koostuu hiilivedyistä kuten tavallinen bensiinikin. Kemiallinen ketju on kuitenkin pidempi.

Revontulia kuvattuna ISS-asemalta.
Revontulia kuvattuna kansainväliseltä ISS-avaruusasemalta.Scott Kelly / NASA / EPA

– Itse en suurin surminkaan lähtisi avaruuteen, vaikka olen ollut avaruustutkija lähes kolmekymmentä vuotta. Olen mielelläni tutkija ja jos avaruudessa tapahtuisi jotain, niin voisin joutua lopettamaan tutkimuksen. Se olisi tylsää, Harri toteaa.

Harrin mukaan avaruusmatkailuun liittyy merkittävä onnettomuusriski. Laukaisu- ja laskeutumisvaihe ovat erityisen riskialttiita. Avaruusaluksen hengissäpitojärjestelmä sisältää herkkiä laitteita, jotka saattavat pettää. Lisäksi riskinä on painehäviö.

– Kansainvälisellä ISS -avaruusasemalla on hyvin stabiili järjestelmä. Siihen on käytetty tähän mennessä yli 150 miljardia dollaria. Avaruusturismikäyttöön valmistetut laitteet eivät millään voi olla samaa tasoa.

Virtuaalimaailman mahdollisuudet

Harrin mielestä virtuaalitodellisuus tarjoaa hyvän vaihtoehdon fyysiselle avaruusmatkailulle. Täysin todentuntuisen läsnäolon mahdollistavia virtuaalilaitteita ei Harrin mukaan vielä ole.

– Jos olet oikeasti jossain, olet siinä sillä hetkellä mukana. Nykyiset virtuaalikokemukset perustuvat etukäteen tallennettuun materiaaliin.Virtuaaliläsnäolo kuitenkin kehittyy kokoajan ja todentuntuinen virtuaalikokemus on todennäköisesti mahdollinen jo ennen edullisia avaruuslentoja.

Yhdysvaltain itärannikko nähtynä Kansainväliseltä avaruusasemalta.
Yhdysvaltain itärannikko nähtynä kansainväliseltä ISS-avaruusasemalta kesäkuussa 2011.NASA

Harri uskoo, että virtuaaliläsnäolo voi riittää monille ihmisille avaruuskokemukseksi ja nousta kilpailijaksi fyysiselle avaruusmatkailulle. Osaa ihmisistä virtuaalikokemus voi puolestaan innostaa fyysiseen avaruusmatkailuun.

– Aina löytyy varmasti niitä, jotka haluavat itse lähteä avaruuteen. Mount Everestin huipullekin löytyy edelleen kiipeäjiä, joille tarkkojen kuvien, videoiden ja simulaatioiden näkeminen ei riitä.

Kesälomalle kiertoradalle

Jari Mäkinen uskoo, että tulevaisuudessa voi olla mahdollista lähteä kesälomalle avaruuteen katselemaan maapalloa.

– Henkilökohtaisesti olen varsin vakuuttunut siitä, että tulen käymään useammankin kerran avaruudessa ja nuoret vielä enemmän. Avaruusmatkailussa on nähtävissä täysin samantyylinen prosessi kuin lentoliikenteen historiassa. Alkuun päästyään se leviää varsin nopeasti, Jari Mäkinen toteaa.

Avaruushotelleja on suunniteltu jo vuosia. Vuonna 2007 perustettu espanjalainen Galactic Suite suunnitteli avaavansa ensimmäisen avaruushotellin jo vuonna 2012. (siirryt toiseen palveluun) Yrityksen mukaan kolmen päivän yöpyminen 450 kilometrin päässä Maasta leijailevassa hotellissa tulisi maksamaan kolme miljoonaa euroa henkeä kohden. Ennen avaruusalukseen nousemista asiakkaat osallistuisivat kahdeksan viikon valmennuskurssille Karibialla. Yrityksen julkaistua suunnitelmansa hotelliin tehtiin kymmeniä varauksia. Matkan varanneet joutuvat vielä odottelemaan, sillä toistaiseksi hanke ei ole toteutunut.

Olisi aivan mainiota, että olisi tyhjä tila, jossa olisi pehmeät seinät ja siellä voisi pomppia edestakaisin.

Jari Mäkinen

Amerikkalaisyritys Bigelow Aerospace lunasti vuonna 2003 Nasalta patentin auki laajenevalle avaruusasemalle. Yhtiö kehitti Genesis I ja Genesis II -prototyypit, joiden toimivuutta testattiin onnistuneesti Maan kiertoradalla vuosina 2006 ja 2007. Prototyyppien perusteella suunnitellun B330-avaruusaseman (siirryt toiseen palveluun) tekniikkaa testaava koelaite BEAM kiinnitettiin huhtikuussa 2016 kansainväliseen avaruusasemaan. Yhtiö toimii yhteistyössä Nasan kanssa ja majoituskäyttöön soveltuva, kaupallinen B330-avaruusasema on tarkoitus kiinnittää kansainväliseen ISS-avaruusasemaan vuonna 2020.

Myös venäläinen Orbital Technologies on suunnitellut lähettävänsä Maan kiertoradalle hotellikäyttöön tarkoitetun kaupallisen Commercial Space Station -avaruusaseman. Avaruushotellissa olisi tilaa seitsemälle hengelle ja se sijoitettaisiin kansainvälisen ISS-avaruusaseman lähelle, jolloin myös avaruusaseman miehistö voisi hyödyntää sitä.

Jari Mäkinen
Tähtiharrastaja ja tiedetoimittaja Jari Mäkinen uskoo avaruusmatkailun yleistyvän.Juulia Tillaeus / Yle

Mäkinen näkee avaruusturismissa paljon mahdollisuuksia.

– Esimerkiksi tennis olisi painottomassa tilassa erittäin hauskaa, koska painovoima ei kääntäisi palloa ja se menisi joka puolelle. Olisi aivan mainiota, että olisi tyhjä tila, jossa olisi pehmeät seinät ja siellä voisi pomppia edestakaisin. Ja se, että voisi katsella maapalloa allaan. Pelkästään sen takia kannattaisi mennä avaruuteen, että näkisi maapallon, ohuen ilmakehän ja neljätoista auringonlaskua ja -nousua vuorokaudessa. Se olisi uskomattoman hienoa.

Mäkisen mukaan on olemassa myös hyvin konkreettisia ideoita ja suunnitelmia siitä, kuinka avaruudesta voitaisiin käydä hakemassa esimerkiksi harvinaisia metalleja ja muita hyödyllisiä aineita.

Pala avaruutta

Avaruusrekan auki olevasta ovesta pujahtelee toinen toisensa jälkeen sisään kiinnostuneita katselijoita. Rekassa on esillä kopiot kaikista suomalaisista jo avaruuteen laukaistuista tai suunnitteilla olevista satelliiteista. Kiertueen tarkoituksena on kasvattaa tavallisten ihmisten avaruustietoa.

– Haluamme kertoa ihmisille satelliiteista ja myös näyttää ne. Ihmiset eivät oikeastaan usko, että satelliitit voivat olla näin pieniä. Valtaosa vierailijoista olettaa, että näyttelyssä on esillä pienoismalleja. Ne eivät ole pienoismalleja, vaan kopioita oikeista satelliiteista, Mäkinen valottaa.

Avaruusrekassa rakennetaan kiertueen aikana pikkusatelliitti. Jokaisella paikkakunnalla tehdään yksi työvaihe, jonka tekijä valitaan kävijöiden joukosta. Kiertueen lopuksi pikkusatelliitti lähetetään ilmapallolla stratosfääriin.

saturnus
Jari Mäkisen haave olisi matkustaa Saturnukseen.AOP

– Haluamme näyttää ihmisille, ettei satelliittien rakennus ole nykyisin enää kovin vaikeaa. Pikkusatelliittien hinta on niin edullinen, että lähes kuka tahansa voi sellaisen rakentaa. Toki kiertoradalle laukaistavista satelliiteista täytyy tehdä avaruudenkestäviä, mutta uusien satelliittien perustekniikka on edullista.

Avaruusrekka on osa Suomi 100 -hanketta. Yksi esillä olevista satelliiteista on Aalto-yliopistossa rakennettava Suomi 100, joka on määrä laukaista avaruuteen joulukuussa. Noin kilon painoisella pikkusatelliitilla on tarkoitus tutkia avaruussäätä ja revontulia.

– Ihmisillä on luontainen kiinnostus tutkia ympäristöään. Paras tapa tutkia avaruutta on lähteä itse avaruuteen ja kun sinne ei vielä voi lähteä itse, niin sinne lähetetään luotaimia.

Tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen. Mäkinen on miettinyt unelmien avaruusmatkalleen kohteen valmiiksi.

– Saturnus olisi niin kaunis paikka, että jos minulle tarjottaisiin menolippu sinne, niin lähtisin kyllä mielelläni. Tai en menolipusta tiedä, mutta matkalippu ainakin, Mäkinen hymähtää.