Leffafriikin tiukka Rakkautta ja Anarkiaa -viikko: "Rankempaa kuin maraton"

Elokuvaintoilija Sonja Latva otti töistään lomaa nauttiakseen leffoista pimeissä teatterisaleissa. Rakkautta ja Anarkiaa -festivaaleilla vierailee noin 60 000 muutakin elokuvien ystävää.

kulttuuritapahtumat
Elovakuvateatteri
Mikko Koski / Yle
Olli-Pekka Kursi tapasi helsinkiläisen elokuvafanin Sonja Latvan.

Helsinkiläisen Sonja Latvan peppulihakset ovat puuduksissa viikonlopun jäljiltä. Elokuvien intohimoinen harrastaja katsoi kolmen päivän aikana kymmenen Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalin leffaa.

29-vuotias Latva tiesi etukäteen millainen urakka hänellä oli edessä. Viime vuonna hän katsoi 16 elokuvaa – ja heräsi öisin levottomiin jalkoihin!

– Liikunta tekisi hyvää, mutta ei tässä lenkille ehdi ennen kuin viikon päästä.

Valinnanvaraa Latvalla ja muilla elokuvafaneilla festivaalitarjonnassa riittää. Kymmenen päivän aikana Rakkautta ja Anarkiaa -festivaaleilla näytetään 175 pitkää elokuvaa ja 190 lyhytelokuvaa.

Latva on tänäkin vuonna säästänyt reilun viikon verran kesälomaa elokuvafestaria varten. Tapahtuma on hänelle vuoden kohokohta, mutta rutistus ei ole helppo.

– Tämä on tällainen urheilusuoritus joka vuosi. Olen muutaman maratonin vetänyt ja mun mielestä tää on pahempi!

Elokuvat opettavat Sonjalle empatiaa

Sonja Latva katsoo muutenkin paljon leffoja. Tarkkaa lukua hän ei enää osaa antaa, mutta arvioi sen olevan joka tapauksessa tuhansia.

Latva myöntää, että hän on elokuviin pahasti koukussa.

– En tiedä miksi jaksan katsoa niitä. En saa niistä tarpeekseni. Se vaan on mun juttu.

Kaksi naista istuvat leffateatterissa ja tutkivat elokuvafestivaalin ohjelmakarttaa.
Sonja Latva ja Marja Riihelä varmistavat seuraavan elokuvan alkamisajankohtaa. Olli-Pekka Kursi / Yle

Hän käy elokuvissa paljon festivaalin päätyttyäkin ja katsoo leffoja myös netin suoratoistopalveluista. Elokuvateattereissa on kuitenkin oma, ainutlaatuinen tunnelmansa.

– Jokainen ihminen elää ne samat tunteet yhdessä, nauretaan samoille asioille ja tirautetaankin yhdessä jos siltä tuntuu.

Aikaisemmin häntä kiinnostivat erityisesti fantasialeffat, mutta nykyään Latvaa puhuttelevat realistiset, synkätkin dokumenttielokuvat. Katsomalla tarinoita toisten ihmisten elämistä, oppii paljon uutta, Sonja Latva uskoo.

– Kaikkien pitäisi saada katsoa kuvia toisten elämästä eikä vaan omasta kuplastaan. Elokuvista oppii myös empatiaa toisia ihmisiä kohtaan.

Elokuvaharrastajaa harmittaa suomalaisten elokuvien tila

Tänä vuonna Sonja Latva katsoo Rakkautta ja Anarkiaa -festivaaleilla esimerkiksi dokumentit Syyrian sodasta, japanilaisesta idolikulttuurista ja komedian lapsena kidnapatusta amerikkalaispojasta.

Pellolla seisoo mies, jolla on päällään karhuasu ja karhunpää on hänen käsissään.
Rakkautta ja anarkiaa -festivaalilla nähdään Brigsby Bear -niminen komedia miehestä, joka kasvoi eristyksissä muissa ihmisistä. Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaali.

Suomalaisia elokuvia Latva ei mene katsomaan. Siitäkään huolimatta, että on joskus nähnyt ihan hyviäkin kotimaisia elokuvia. Suomi-elokuvien laatu ei puhuttele tätä leffafania.

– Tuntuu, että aina on ne samat naamat kaikissa elokuvissa.

Latvan mielestä kotimaisten elokuvantekijöiden pitäisikin palkata tuntemattomampia, kaikenikäisiä näyttelijöitä, jotka eivät ole vielä päässeet näyttämään kynsiään valkokankaalla.

Myös käsikirjoitukseen panostaminen olisi hänen mielestään tärkeää, jotta suomalainen elokuva ei näivettyisi.

– Ja kirjakieli leffoista pois! Se ei ole enää tätä päivää, ei kukaan enää sillä tavalla puhu.