Väitös: Maahanmuuttajalapset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan siinä missä kantasuomalaisetkin

Tapasimme syyrialaisperheen, joka harjoittelee suomea niin arjessa kuin koulunpenkillä.

Luku- ja kirjoitustaito
Syyrialaisperhe.
Vanhemmat Salah Bitar ja Marwa Bsis sekä lapset Muhammed Bitar ja Zamzam Bitar. Janne Ahjopalo / Yle

Joensuussa puolitoista vuotta asunut syyrialaisperhe on malliesimerkki siitä, miten monipuolisesti uutta kieltä on mahdollista opetella.

Äiti Marwa Bsis opiskelee suomea yliopiston Aducate-yksikössä ja isä Salah Bitar Niittylahden opistossa. Ensimmäistä luokkaa käyvä tytär Zamzam Bitar, 7, ja kolmasluokkalainen poika Muhammed Bitar, 10, opettelevat suomea Rantakylän koulussa.

Lukemisen ja kirjoittamisen opettelu ei jää vain oppilaitosten varaan, vaan vanhemmat osallistuvat lastensa läksyjen tekoon kannustaen ja samalla itse oppien.

– On hauskaa huomata, että opettelemme samoja asioita. Suomessa vaikeinta ovat pitkät sanat. Usein kyllä käy niin, että me vanhemmat teemme virheitä ja lapset sitten korjaavat, hymyilee kotiäiti Marwa Bsis.

Suomen osaaminen on avainasia yhteiskunnassa elämiseen ja osallistumiseen.

Salah Bitar

Lasten osalta lukemisen ja kirjoittamisen oppimista ovat vauhdittaneet koulusta saadut kaverit. Rantakylän alakoulussa Joensuussa maahanmuuttajia on viidennes oppilaista.

Maahanmuuttajien valmistavan luokan opettaja Sanna Kaari on iloinen eri maista tulevien lasten ystävystymisestä.

– Pienet lapset ottavat avoimesti vastaan erilaisuuden, elleivät sitten ole saaneet negatiivista signaalia kotoaan.

Syyllistäminen haittaa oppimista

Maahanmuuttajalapset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan siinä missä kantasuomalaisetkin, havaitaan Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa tarkastetussa väitöskirjassa Reading and spelling skill development in elementary school: Effects of minority languages and parental home involvement (siirryt toiseen palveluun).

Parikkalalaisen kasvatustieteen maisteri Riitta Sikiön tutkimuksessa selvisi, että maahanmuuttajataustaisten lasten lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen oppiminen eteni lähes samalla tasolla kuin heidän suomalaisilla ikätovereillaan. Ja itse asiassa selvästi paremmin kuin lukemisen riskiryhmään kuuluvilla lapsilla.

Pohjana väitöskirjalle on yli 2 000 Suomessa asuvaa lasta, joiden kielellistä kehitystä ja oppimista seurattiin esikouluiästä neljänteen luokkaan asti. Yhtenä väitöskirjatyön huomiona on, että vanhempien myönteinen ja kannustava, mutta rajoista kiinni pitävä kasvatustyyli vaikuttaa lukemisen ja kirjoitustaitoihin myönteisesti.

Kasvatustieteen maisteri Riitta Sikiön väitöskirja tarkastettiin Joensuun kampuksella 22. syyskuuta 2017.
Kasvatustieteen maisteri Riitta Sikiön väitöskirja tarkastettiin Joensuun kampuksella 22. syyskuuta 2017.Janne Ahjopalo / Yle

Syyllistäminen ei toimi.

–Pelon kautta toimiminen ja painostus heikentävät oppimistulosta. Tutkimuksen mukaan äidin usko kykyihin sai lapset pärjäämään lukemisen ja kirjoittamisen testeissä paremmin, sanoo Riitta Sikiö.

Vanhempien asenteissa lapsen oppimisprosessiin voi olla kulttuurikohtaisia eroja. Tutkimuksessa selvisi, että maahanmuuttajataustaiset äidit käyttivät kasvatustyylinään suomalaisia verrokkiäitejä enemmän psykologista kontrollia, kuten syyllistämistä, ehdollista hyväksyntää tai persoonaan kohdistuvaa kritiikkiä.

– Syyllistäminen tarkoittaa esimerkiksi lausahduksia "Jos ei tule kymppiä, et saa lelua" tai "Etkö sinä tätäkään osaa", havainnollistaa Sikiö.

Joskus myös lähtömaan kieli saattaa ohjata vanhemman suomen osaamista esimerkiksi äänteissä ja jopa haitata lapsen oppimista.

Pänttäämisestä aitoon syventymiseen

Erityisopettaja Sanna Kaari on huomannut opetustyössään, että vain koetuloksiin tähtäävä ajattelu voi olla haitallista lapsen oppimiselle.

– Jos kotona halutaan vain hyvää koetulosta, lapsi opiskelee vain testiä varten. Silloin opiskelu menee pänttäämiseksi "hauki on kala" -tyyliin, sanoo Kaari.

Erityisopetttaja Sanna Kaari Rantakylän alakoulusta.
Erityisopettaja Sanna Kaari on maahanmuuttajien kotoutumista edistävässä Mahdollisuuksien matkalaukku -hankkeessa työntekijänä.Janne Ahjopalo / Yle

Syyrialaisperhe on hyvä esimerkki siitä, kuinka kotoutumista voi edistää omaehtoisesti. He haluavat yhdessä perheenä pärjätä suomen kielellä. Tässä vaiheessa sujuvimmin perhe kommunikoi arabiaksi.

– Suomen osaaminen on avainasia yhteiskunnassa elämiseen ja osallistumiseen, toteaa perheenisä ja kalustemaalari Salah Bitar.