Miksi maa järisi taas Meksikossa? – Tunnetko Tulirenkaan ja Kookoslaatan?

Pieniä maanjäristyksiä sattuu Meksikossa päivittäin ja tuntuvia järistyksiäkin joka vuosi, kertoo seismologi Jari Kortström.

Meksiko
Uutisvideot: Pelastustyö on hidasta Meksikossa
Uutisvideot: Pelastustyö on hidasta Meksikossa

Jo kahdesti tässä kuussa meksikolaiset ovat joutuneet suremaan maanjäristyksen raunioihin hautautuneita läheisiään.

8. syyskuuta eteläistä Meksikoa vavisutti peräti 8,2 magnitudin järistys. 1,5 viikkoa myöhemmin, eilen tiistaina, voimaltaan vähäisempi mutta tuhoiltaan suurempi 7,1 magnitudin järistys sattui Pueblan osavaltiossa 120 kilometrin päässä pääkaupungista Méxicosta.

Seismologi Jari Kortström ei näe kahdessa peräkkäisessä suuressa järistyksessä kuitenkaan mitään sen kummallisempaa kuin sattuman.

Meksiko sijaitsee maanjäristysherkällä alueella, jossa kaksi mannerlaattaa törmäävät. Siellä sattuu pienempiä maanjäristyksiä päivittäin ja tuntuvia järistyksiäkin vuosittain.

– Isot järistykset ovat suhteellisen harvinaisia. Ei niitä joka vuosi tapahdu, vaan voi olla vuosikymmeniäkin välissä. Mitä pienempi magnitudi, sitä enemmän järistyksiä tapahtuu.

Nettisivusto Earthquake Track (siirryt toiseen palveluun) kertoi tiistaina, että Meksikon alueella oli vuorokauden sisällä sattunut neljä vähintään 1,5 magnitudin järistystä, viikon aikana 78, kuukauden aikana 293 ja vuoden aikana 1 707. Luvuissa ovat mukana rajan lähellä naapurimaissa sattuneet järistykset, mutta ne kertovat siitä, millaisessa liikkeessä maankamara alueella on.

Kookoslaatta saa Meksikon järisemään

Tiuhan maanjäristystahdin syy on se, että Meksiko sijaitsee aktiivisella mannerlaattojen reuna-alueella.

Väli-Amerikan edessä Tyynenmeren puolella on liikkeessä Kookoslaatta tai Kookossaaren mannerlaatta. Se törmää Meksikon kohdalla Pohjois-Amerikan laattaan. Törmäyksessä pienempi Kookoslaatta työntyy Pohjois-Amerikan laatan alle.

Meksikon alueen mannerlaatat-kartta
Yle Uutisgrafiikka

Liike tapahtuu vuosien kuluessa nykäyksittäin, mikä ilmenee maanjäristyksinä, kertoo Kortström, joka työskentelee Helsingin yliopiston seismologian instituutissa.

Kortströmin mukaan Meksikon syyskuiset voimakkaat maanjäristykset eivät liity toisiinsa muuten kuin siten, että molemmat ovat syntyneet kahden laatan välisessä liikkeessä.

Useat laatat törmäävät Amerikassa

Meksiko ei ole maanjäristyksineen yksin, vaan aktiivista aluetta on myös muu Amerikan Tyynenmeren-rannikko ja koko Väli-Amerikka.

Kalifornian suunnalla järistyksiä aiheuttaa Tyynenmeren mannerlaatan ja Pohjois-Amerikan laatan välinen liike. Karibian puolella Pohjois-Amerikan laattaan törmää Karibian laatta. Tämä törmäys synnytti muun muassa Haitissa vuonna 2010 suurta tuhoa aiheuttaneen maanjäristyksen.

Etelä-Amerikassa, muun muassa Perussa ja Chilessä, maanjäristyksiä aiheuttaa puolestaan Etelä-Amerikan laatan ja Nazcalaatan törmäys.

Tyyntämerta kiertää tulirengas

Amerikan Tyynenmeren-ranta kuuluu myös laajempaan maanjäristysalueeseen, jota kutsutaan Tyynenmeren tulirenkaaksi.

– Kun katsoo kartalta aluetta Uudesta-Seelannista Japaniin, Kuriileille, Aleuteille Alaskaan ja Amerikan rantoja pitkin Chilen eteläkärkeen, joka puolella tapahtuu paljon maanjäristyksiä. Tyyntämerta ympäröi myös tulivuorien ketju, Kortström kertoo.

Tyynenmeren tulirengaskartta
Oman aikamme esimerkki tulirenkaasta on Tyynenmeren rantoja kiertävä tuliperäinen alue, jossa sattuu 90 prosenttia maailman maanjäristyksistä.Yle Uutisgrafiikka

Tällä hevosenkengän muotoisella 40 000 kilometriä pitkällä alueella sattuu 90 prosenttia maailman maanjäristyksistä (siirryt toiseen palveluun) ja siellä myös sijaitsee 75 prosenttia aktiivisista tulivuorista.

Maanjäristysten ja tulivuorten esiintymisalueet ovat monesti samat, sillä molemmat liittyvät mannerlaattojen väliseen liikkeeseen.

Laattojen liike ihmisen mittakaavassa vakaata

Mannerlaatat ovat maapallon historian aikana muuttaneet paikkaa ja liikkuneet useita kertoja. Ihmisikään nähden liike on kuitenkin hidasta eivätkä laattarajat tule tuhansiin vuosiin muuttumaan.

Siinä mielessä tilanne on maanjäristysriskin kannalta stabiili.

Välillä tosin jokin alue aktivoituu, ja siellä voi paikallisesti olla jonkin aikaa paljon maanjäristyksiä, Kortström toteaa.

– Nykyaikanakin on kuitenkin vielä täysin mahdotonta ennustaa, koska maanjäristyksiä sattuu tai miten isoja ne ovat ja missä ne sattuvat.

Jos tilastoja katsoo 100 vuoden ajalta, koko maailmassa sattuu vuodessa yksi 8 magnitudin ja 16 yli 7:n magnitudin järistystä.

– Nämä ovat kuitenkin vain keskiarvoja, joista ei saa mitään, mihin turvata. Sitä paitsi pienempikin järistys voi aiheuttaa tuhoja, kun se sattuu sopivaan paikkaan.

Sen pystymme kuitenkin sanomaan, että maanjäristyksiä tulee Meksikon alueella olemaan tulevaisuudessakin, Kortström toteaa.

Lisää aiheesta:

Video: Talo romahti Meksikon maanjäristyksessä

Video: Talo romahti Meksikon maanjäristyksessä