Koe uusi yle.fi

Tanskalainen maajussi kävi Suomessa salaa faneiltaan – Frankin tv-ohjelmassa rakennetaan suomalainen haapavene

Tanskalainen maajussi -tv-sarjan Frank Erichsen oli haaveillut haapion eli haapaveneen valmistuksesta vuosia. Hänen unelmansa toteutui Halsualla Keski-Pohjanmaalla.

käsityöt (tuote)
Tanskalainen maajussi Frank Erichsen kuvaamassa tv-sarjaa Halsualla Keski-Pohjanmaalla työryhmänsä kanssa.
Tanskalainen maajussi Frank Erichsen oli syyskuussa kuvaamassa tv-sarjaa Halsualla Keski-Pohjanmaalla työryhmänsä kanssa. Vasemmalla on äänittäjä Mogens Elbaek ja keskellä kuvaaja Peter Wath.Juha Kemppainen / Yle

Halsualaisen Seppo Kalliokosken pihalta nousee sankka savu. Se on peräisin tervahaudasta, joita enää harvemmin Kalliokosken kylällä palaa. Savun keskeltä ilmestyy hymyilevä ja selvästi innostunut Frank Erichsen, Suomessakin suositun Tanskalainen maajussi -tv-ohjelman isäntä.

Frank ja hänen kuvausryhmänsä ovat Keski-Pohjanmaalla kuvaamassa maajussiohjelmaa. Kuvauksista ei etukäteen paljon hiiskuttu, sillä Frankilla on paljon suomalaisfaneja.

– Olin yllättynyt, kuinka suosituksi tv-sarja Suomessa nousi. Se on itse asiassa myös syy, miksi olemme kuvaamassa juuri Halsualla; jos sarjaa ei olisi näytetty Suomessa, en varmastikaan seisoisi tässä nyt.

Pari vuotta sitten eräs Lauri Kontula saapui Frankin kotitilalle Tanskassa. Lauri kertoi hiukan nolona, että hänen äitinsä oli pyytänyt häntä käymään Frankin luona, koska äiti oli tv-sarjan suuri fani.

– Kun kuulin, että Lauri on Suomesta, kysyin heti: "Tiedätkö jotain haapioista?", Frank kertoo. Frank oli vuosikausia haaveillut, että pääsisi oppimaan entisaikojen haapion eli haavasta koverretun veneen tekoa.

Seppo Kalliokoski tervahaudan päällä
Seppo Kalliokoski.Juha Kemppainen / Yle

Lauri Kontula sanoi, ettei ollut koskaan kuullutkaan haapioista, mutta lupasi ottaa asiasta selvää. Hän löysi Puunkuokkijat-ryhmän, joka on elvyttänyt Suomessa jo kuolleen haapioperinteen. Halsualainen Seppo Kalliokoski on yksi ryhmän jäsenistä. Siitä alkoi iso pyörä pyöriä.

Kun tuhansien vuosien aikana kehittynyt kädentaito katoaa

Tanskalainen maajussi Frank Erichsen elää perheensä kanssa mahdollisimman omavaraisesti: ruoka tulee pitkälti omasta maasta ja kotieläimistä. Frank tekee tilan töitä vanhoilla menetelmillä ja opiskelee ikivanhoja kädentaitoja. Näihin asioihin perustuu myös hänen tv-sarjansa.

– Minua kiehtoo se, kuinka voi oppia mitä tahansa kädentaitoja, tervanpolttoa, talonrakennusta tai ruuan kasvattamista, viettämällä aikaa taitavien ihmisten kanssa ja yhdessä tekemällä.

Telsokirveillä haapa koverretaan sisältä.
Telsokirveillä haapa koverretaan sisältä.Juha Kemppainen / Yle

Frank on huolissaan siitä, että tuhansien vuosien aikana kehittyneet kädentaidot ovat häviämässä. Niin kävi myös suomalaiselle haapioperinteelle, kun haapiomestarit kuolivat, eikä oppi enää periytynyt uusille sukupolville.

– Seppo (Kalliokoski) ja hänen kaksi ystäväänsä onnistuivat kuitenkin herättämään taidon eloon. He ovat päässeet aika lähelle alkuperäistä haapioperinnettä. Minusta meidän on pidettävä kiinni taidoista, joita olemme menettämässä. Tarvitsemme niitä. Ei siksi, että selviytyisimme maailmanlopun jälkeisessä maailmassa, vaan pikemminkin, että ymmärtäisimme, mistä olemme tulleet.

Puunkuokkijat-ryhmään kuuluvat Kalliokosken lisäksi Matti Kurkela ja Kari Kärkkäinen. Heillä kaikilla on taustaa kuvanveistäjinä tai puutaiteilijoina. Miehet opettelivat haapion teon Kustaa Vilkunan Isien työ -kirjan (1943) kuvista. Siinä tuore haapa koverretaan sisältä ja täytetään tervalla. Ulkopuolelta veneen laitoja lämmitetään nuotiolla, ja kun terva kiehuu sisällä, puusta tulee muotoiltavaa.

Kari Kärkkäinen kovertaa haapaa.
Kuvanveistäjä Kari Kärkkäinen kovertaa haapaa. Ruuhen laidat avataan lämmittämällä tervaa haavan sisällä.Juha Kemppainen / Yle

– Kuvista heräsi kiinnostus, että voiko puu, haapa käyttäytyä todellakin noin, että sen voi aukaista. Mietin, pystyisiköhän tuolla tekniikalla tekemään veistoksia, ja se onnistui. Nyt olen tehnyt näitä veistoksia ja useampia haapioita, Kari Kärkkäinen kertoo innoissaan.

Haapioita on käytetty Suomessa jo esihistoriallisella ajalla. Haapio on ollut erityisesti matalien vesien kulkuväline keveytensä ansiosta. Jos haapiolla haluttiin kulkea vaikeammissa ja runsasvetisissä paikoissa, siihen lisättiin laidat.

Haapio kulkee keveästi vedessä.
Kun haapioon lisätään laidat, voi sillä soutaa vaativimmissakin olosuhteissa.Juha Kemppainen / Yle

Halsuan haapio menee Frankin perheelle

Tanskalainen maajussi Frank Erichsen uskoo, että kiinnostus perinnerakentamiseen, käsityötaitoihin ja vaihtoehtoisiin elämäntapoihin on kasvussa. Sen puolesta todistaa myös Frankin tv-sarjan suosio. Mies näkee kuitenkin, että muutos oli käynnissä jo silloin, kun ohjelmaa alettiin tehdä kymmenen vuotta sitten.

– Me emme todellakaan aloittaneet tätä aaltoa, vaan aloimme tehdä tv-ohjelmaamme silloin, kun muutos oli jo käynnissä. Entistä useampi ihminen on nykyään kiinnostunut perinteistä ja toisenlaisesta tavasta elää. Se on tietenkin hieno asia, Frank sanoo.

Halsualla rakennettava haapio saa kodin Frankin perheen luota. He haaveilevat muun muassa käyvänsä sillä ruokaostoksilla kaupassa. Halsualta on tulossa oma maajussijaksonsa, joka näytetään Tanskan televisiossa ensi vuonna ja vajaan vuoden viiveellä Suomessa.

Frank aikoo vierailla perinnevenerakentajien luona myös muissa Pohjoismaissa, mutta kuvausten välissä on löydettävä aikaa myös ihan tavalliseen elämään. Frank oikeasti asuu televisiossa nähtävällä tilalla.

– Tanskassa kulkee tarinoita siitä, että en oikeasti tee tilan töitä. Tarinan mukaan kuvaan siellä vain ohjelmaani ja muun ajan lepään tuolissa, kun muut tekevät oikeat työt puolestani. Oikeastihan me asumme tilalla ja elämme kuten saarnaamme, Frank nauraa.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Alkoholijuomat

Nelosolut tulossa ruokakauppoihin: Eduskunta äänesti prosenttirajan nostosta

Uusnatsismi

Yle seuraa asema-aukion hyppypotkun hovioikeudenkäyntiä

Syyttäjä: Jesse Torniainen ylpeili teollaan Twitterissä

Onnettomuudet

Ruotsin poliisi tutkii epäiltyä ampumista Tukholman-laivalla

Perheet

Jaana Koponen kertoi hädästään, tuntemattomat pelastivat kylmältä talvelta: "En ole kokenut mitään tällaista"