1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. haikarat

Mitä linnuille tapahtuu? Harvinaisia lajeja rynnii Suomeen, mutta pikkulinnut ovat hätää kärsimässä

Ihmisen toiminta ja kolmen viime kesän säät rasittavat lintukantoja. Samaan aikaan maahamme on levittäytynyt uusia eteläisiä lajeja.

Jalohaikara tuli Suomeen kun laji runsastui ja lintu tarvitsi uusia pesimäalueita. Kuva: Ari Tervo

RIIHIMÄKI Yksi esimerkki uusista tulokkaista on jalohaikara. Vielä muutama vuosi sitten se oli superharvinaisuus. Nyt se löytyy jo sieltä täältä ja nähtiinpä tänä kesänä Etelä-Hämeessä Riihimäellä jopa 13 jalohaikaran parvi.

Jalohaikaran runsastumiseen on selvä syy.

– Roima kannan kasvu Euroopassa. Aikanaan harmaahaikara tuli ihan samalla tavalla Suomeen. Koska Euroopassa kanta kasvoi, kannan oli pakko siirtyä pohjoisemmaksi hakemaan lisää pesimäalueita, sanoo Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen varapuheenjohtaja Markku Hyvärinen.

– Samalla lailla näyttää tapahtuvan jalohaikaran kannalta. Vielä kolme–neljä vuotta sitten jalohaikara oli sellainen lintu, että jos kaveri ilmoitti, että oli nähnyt jalohaikaran, niin eihän sitä meinattu uskoa. Nyt se on ”ai kun kiva, joo joo”.

Kaiken kansan haikarabongausta

Riihimäkeläiset Heikki ja Raija Seuranen lähtivät bongaamaan Riihimäellä elelevää jalohaikaraa kävelylenkkinsä yhteydessä.

– Tämä on aivan upeaa. Me silloin tällöin käymme katselemassa täällä näitä outoja otuksia. On hienoa nähdä tällaisia lintuja. Täällä on jo aikaisemmin ollut harmaahaikaroita, mutta tämä jalohaikara on aivan poikkeavaa, sanoo Heikki Seuranen.

Heikki ja Raija Seuranen pysähtyivät kävelylenkillä bongaamaan Riihimäellä elelevän jalohaikaran. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Raija Seuranen on hänkin innoissaan uudesta lintulajista.

– Me kävelemme tänne aika usein katsomaan harmaahaikaroita, mutta nyt oli yllätys tämä jalohaikara. On tosi hienoa, jos tämä paikka säilyy.

Heikki Seuranen kertoo tarkkailleensa lintuja jo pikkupoikana. Käytössä oli silloin von Wrightin veljesten lintukirja, jossa oli hienot piirroskuvat.

– Siinä kirjassa ei ole kuvaa jalohaikarasta, eikä edes harmaahaikarasta, toteaa Heikki Seuranen. Hän katsoo ilmastonmuutoksen vaikuttaneen siihen, että nyt tavallinenkin lintuharrastaja pääsee näkemään eksoottisia lajeja.

Kattohaikaroita odotellessa

Vaikka lähivuosina ilmaantuvien uusien lajien ennustaminen on vaikeaa, Hyvärinen uskoo esimerkiksi pääkaupunkiseudulla runsastuneen valkoposkihanhen levittäytyvän Hämeeseen ja alkavan pesiä täällä.

– Samoin merimetsojen läpikulku tätä kautta runsastuu ja ehkä jossain vaiheessa ne jopa alkavat pesimään pieninä kolonioina.

Myös kattohaikaroiden leviämistä Suomeen odotetaan. Sitä varten Riihimäellä Sammalistonsuon alueelle rakennettiin jo muutama vuosi sitten pesimälavoja kattohaikaroille. Toistaiseksi lavat ovat olleet tyhjillään, vaikka kattohaikaroita alueella onkin nähty vuosittain.

Moni tavallinen laji harvinaistunut selvästi

Uusien lajien levittäytymisen kanssa samaan aikaan osa linnuista on harvinaistunut selvästi. Merkittävä osa harvinaistumisista selittyy ihmisen toimilla ja viime vuosien huonoilla säillä.

Uudet eteläiset lajit tuovat väriä suomalaiseen linnustoon, mutta lintukantojen yleiskehitys huolestuttaa Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen varapuheenjohtaja Markku Hyväristä. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

– Selkeää vähenemistä on havaittavissa varsinkin peltolajeissa ja suolinnuissa. Kanalinnut ovat kärsineet kylmistä kesistä ja viimeiset kolme vuotta ovat olleet myös pikkulinnuille kylmiä ja pesimätulokset tosi surkeita, sanoo Markku Hyvärinen.

Hyvärinen katsoo, että ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioiminen on hankalaa.

Viimeiset kolme vuotta ovat olleet myös pikkulinnuille kylmiä ja pesimätulokset tosi surkeita.

Markku Hyvärinen

– Lintulaskennoissa on havaittu, että linnut siirtyvät pikkuhiljaa pohjoiseen. Tämä havaitaan erityisesti Pohjois-Suomessa. Kun etelästä pyrkii uusia lajeja sinne, niin vakituinen lajisto siirtyy yhä pohjoisemmaksi. Ne joko viihtyvät kylmemmässä tai sitten siirtyminen tapahtuu ravintokilpailun takia.

– Hämeessä vähentyneitä lajeja ovat niittykirvinen ja pajusirkku. Niitä havaitaan kyllä edelleen, mutta määrät ovat tosi pieniä. Niinkin kaunis lintu kuin keltavästäräkki on pesimäaikana Hämeessä superharvinainen.

Yleiskehitys huolestuttaa

Lintujen elinmahdollisuuksia ovat kaventaneet myös maanviljelyksessä tapahtuneet muutokset. Ojat ovat vähentyneet ja siinä samalla lintujen suosimat suojapaikat.

Myönteistä kehitystä ovat tuoneet pönttöjen lisääminen ja vesistöjen suojelemiseksi rakennetut kosteikot.

– Ne ovat hyviä kerääntymäalueita. Linnut käyttävät niitä sekä keväällä että syksyllä, sekä pesivät niissä.

Markku Hyvärinen pitää linnustossa tapahtunut yleiskehitystä kuitenkin huolestuttavana.

– Ei yksistään Hämeen, vaan koko Suomen kannalta.