"Alle 9-vuotiasta ei voi päästää internetiin yksin" – Näin Ruotsissa, Kiinassa ja Belgiassa neuvotaan vanhempia lasten somen käytöstä

Oppiiko "ruutulapsi" kunnolla edes puhumaan? Vai syrjäytyykö lapsi, jos häneltä eristää somesta kokonaan?

Lapset ja nuoret
Kiina lapset.
Pekingiläinen koululainen Jiang Weilan käyttää paljon WeChat-viestipalvelua.Jenny Matikainen / Yle
Belgia lapset ja netti.
Belgiassa koululaiset saavat kännykän monesti vasta 12-vuotiaana.Juha Roininen

BELGIA: Koulu voi takavarikoida oppilaan puhelimen koko lukuvuodeksi

*BRYSSEL *Vanhemmille tiedoksi:

Alle 3-vuotiaita ei pitäisi altistaa älylaitteille tai televisiolle lainkaan.

Alle 6-vuotiaan ei pitäisi antaa pelata yksin.

Alle 9-vuotiasta ei pitäisi päästää internetiin yksin.

Alle 12-vuotiasta ei pitäisi päästää sosiaalisen median pariin.

Näin kuuluu ranskalaisen psykiatrin Serge Tisseronin niin kutsuttu 3-6-9-12-sääntö vanhemmille. Ohjeistusta kannatetaan ainakin osassa Belgiaa, muun muassa Vallonian ja Brysselin alueen ennaltaehkäisevä lastensuojelutoimisto suosittaa vanhemmille Tisseronin sääntöjä.

Internetin ja älypuhelimien hyödyistä ja haitoista käydäänkin Belgiassa keskustelua.

Esimerkiksi ranskankielisen Belgian mediassa (siirryt toiseen palveluun) pantiin kesällä merkille ranskalaisselvitys, jonka mukaan pikkulasten liiallinen ruutuaika voi aiheuttaa heille autismin kaltaisia oireita: "ruutulapsi" ei opi esimerkiksi kunnolla puhumaan tai osaa pitää kynää kädessä.

Liiallisen ruutuajan aiheuttamista vaurioista ei monenkaan vanhemman tarvitse huolestua, sillä Belgiassa lapset käyttävät esimerkiksi älypuhelimia keskimäärin huomattavasti vähemmän kuin monissa muissa maissa.

Näin on esimerkiksi kouluissa.

Belgialaislapsi kävelee normaaliasennossa pään pystyssä, siinä missä suomalaisen kulkee leuka rinnassa ja puhelin kädessä.

"Ohjesääntö kieltää matkapuhelimen tuomisen kouluun", määräävät muun muassa kunnallisen Ecole Prince Baudouin -peruskoulun säännöt ykskantaan Brysselissä.

Ainoa poikkeus ovat lapset, joilla on lupa kulkea koulusta kotiin ilman saattajaa. Heille matkapuhelimet sallitaan, mutta koulupäivän aikana kännykät on pidettävä visusti repussa.

Jos oppilas kuitenkin ottaa puhelimen repusta, se takavarikoidaan. Vain vanhemmat saavat hakea sen takaisin koulun kansliasta.

Ja jos sama oppilas tekee saman virheen uudelleen, puhelin pysyy koulun hallussa – koko lukuvuoden loppuun saakka.

Prince Baudouin -koulun säännöt ovat tyypilliset säännöt muissakin belgialaisissa peruskouluissa. Matkapuhelimet sallitaan yleensä vain lapsille, joilla on lupa kulkea koulusta kotiin ilman saattajaa. Tämä on suhteellisen harvinaista, sillä pienemmät lapset eivät kulje useinkaan yksin kodin ja koulun väliä niin kuin Suomessa.

Koska kouluissa ei suvaita puhelimia, niitä ei myöskään osteta lapsille yhtä hanakasti kuin suomalaislapsille.

Niinpä Belgiassa vain viidellä prosentilla ekaluokkalaisista on älypuhelin. 11-vuotiaillakin kännykkäprosentti on vain 46. Yleensä puhelin hankitaan vasta, kun lapsi aloittaa 12-vuotiaana yläasteen.

Toisaalta lapsilla on vähemmän käyttöä puhelimille myös siksi, että belgialainen kasvatuskulttuuri on keskimäärin holhoavampaa kuin suomalainen. Lapsia ei yleensä päästetä keskenään pyörimään ostoskeskuksiin, ja päivällinen syödään kotona.

Koulupäivät ovat myös varsin pitkiä, eikä iltapäiville joudu keksimään moneksi tunniksi tekemistä.

Ero näkyy katukuvassa.

Belgialaislapsi kävelee normaaliasennossa pään pystyssä, siinä missä suomalaisen kulkee leuka rinnassa ja puhelin kädessä.

Kiina lapset.
Jiang Weilanin äiti Hao Yan ei rajoita mitenkään tyttärensä kännykän käyttöä.Jenny Matikainen / Yle

KIINA: Nettiriippuvainen lapsi lähetetään hoitoleirille

*PEKING *Jiang Weilan saa tsättiviestejä kännykkäänsä joskus aamukolmelta. Hän ei olekaan ihan tavallisesta kiinalaisperheestä, sillä Jiangin äiti ei ole asettanut mitään rajoja hänen kännykän käytölleen.

– Osa kavereistani ei saa koskea puhelimeensa ennen kuin kokeet ovat ohi, Jiang sanoo.

Äiti Hao Yan nyökkäilee vieressä. Hän kertoo, että monella Jiangin koulukaverilla puhelin on vain sitä varten, että sillä voi pitää yhteyttä vanhempiin. Kotona se otetaan pois. Myös koulussa puhelin on pidettävä taskussa tai laukussa.

Jiagin äiti sanoo luottavansa, ettei tytär tee netissä mitään tyhmää eikä vietä siellä liikaa aikaa. Jos huoli nousee, he puhuvat yhdessä asiat läpi: käyttääkö Jiang liikaa aikaa juoruiluun, mitä pelejä hän netissä pelaa.

Monet kiinalaisvanhemmat eivät ole yhtä luottavaisia, sillä nettiriippuvuus on kuuma aihe Kiinassa. Maassa on yli 700 miljoonaa netinkäyttäjää ja myös yhä useampia addikteja.

Kiina oli ensimmäinen maa, joka totesi nettiriippuvuuden kliiniseksi sairaudeksi vuonna 2008.

Moni vanhempi pelkääkin, että heidän jälkikasvunsa on vaarassa jäädä nettikoukkuun. He myös uskovat, että tiukat rajat ovat lapselle hyväksi.

Toisaalta usein huoli lasten netinkäytöstä liittyy aivan toiseen seikkaan: näköön. Vanhemmat pelkäävät, että näyttöjen tuijottelu pilaa lapsen silmät.

Kiinassa Wechat on paljon isompi asia kuin viestipalvelu: ilman sitä ei oikeastaan ole olemassa.

Jos puhelin tai kone muuttuu ongelmaksi, hoitoa halutaan nopeasti. Nettiriippuvaisia lapsia hoitavien leirien määrä onkin kasvanut nopeasti.

Moni nuori ei lähde leirille innoissaan, sillä kaikilla hoitopaikoilla ei ole järin houkutteleva maine. Elokuussa 18-vuotias poika kuoli vietettyään kaksi vuorokautta yhdellä näistä leireistä.

Pikaisen ratkaisun etsiminen ei välttämättä toimikaan kovin hyvin, asiantuntijat muistuttavat. Osa vanhemmista kannustaakin nettiaddiktien vanhempia Hao Yanin linjalle: olemaan läsnä vanhempana.

Suositulta keskustelupalstalta löytyy paljon tällaisia äitejä ja isiä. He uskovat, että lapsi voi oppia netissä vaikka mitä, siksi puhelimen tai padin käyttöä ei haluta kieltää. Lapsi voi jopa syrjäytyä, jos hän ei tiedä mitä somessa on meneillään.

Ohjeita netinkäyttöön haetaan muun muassa amerikkalaisen tutkimuslaitoksen suosituksista: 2–5 -vuotiaille ruudun tuijottelua maksimissaan tunti päivässä, sen jälkeen vanhemmat voivat käyttää omaa harkintaansa. Osa vanhemmista uskoo, että tärkeintä on huolehtia, että lapset tekevät netissä kehittäviä juttuja.

Kuten piirtävät niin kuin Jiang Weilan tekee.

Toki Jiang myös viettää paljon aikaa Wechatissa, joka on Kiinan vastine WhatsAppille. Tosin Kiinassa Wechat on paljon isompi asia kuin viestipalvelu: ilman sitä ei oikeastaan ole olemassa.

teini pokemon jahdissa
Ruotsalaisissa perheissä lasten kännykän käyttö on suurin kiistanaihe.AOP

RUOTSI: Rakas lapseni, mitä somepäivääsi kuuluu?

TUKHOLMA Kumpi raivostuttaa enemmän, likaiset sukat lattialla vai kännykän liimautuminen lapsen käteen?

Nettisurffailu ja kännykän käyttö ovat kivunneet ruotsalaisperheiden ykkösriidanaiheeksi, selviää tutkimuslaitos Sifon kesällä julkaistussa selvityksessä.

Kyselyssä kolmasosa perheistä ilmoitti, että eniten sanomista syntyy netin ja matkapuhelimien käytöstä. Siivous ja kodinhoito kipusivat riidanaiheissa kakkossijalle. Läksyjen luku ja muut koulunkäyntiin liittyvät asiat kuumentavat tunteita puolestaan selvästi vähemmän.

Netin käytöstä käydäänkin Ruotsissa tiukkaa keskustelua, tietenkin somessa.

Esimerkiksi Mama-lehden sivulla nettiasiantuntija neuvoo vanhempia kysymään sen tavallisen “miten koulussa tai päiväkodissa meni” -kysymyksen lisäksi "mitä somessa tai netissä on tapahtunut tänään".

Lapsen nettisurffailusta tai Instagram-tilistä pitäisi olla yhtä kiinnostunut kuin koulumenestyksestä, asiantuntija opastaa.

Puhelimien säilytyslaatikot ovat saaneet oman lempinimenkin, se on "kännykkähotelli" tai "dagis" eli päiväkoti.

Kännykän käyttö kouluissa on ollut kuuma puheenaihe jo vuosia. Jotkut kansanedustajat ovat jopa vaatineet lakia kännykkäkiellosta, mutta sellaista tuskin on tulossa.

Koulut saavat tällä hetkellä päättää itse, keräävätkö ne kännykät pois tuntien ajaksi. Esimerkiksi lähes kaikissa Tukholman kouluissa oppilaat joutuvat luovuttamaan puhelimensa ainakin joidenkin tuntien ajaksi tai koko päiväksi. Puhelimien säilytyslaatikot ovat saaneet oman lempinimenkin, se on kännykkähotelli tai dagis (päiväkoti).

Pieni osa, vain kymmenen prosenttia tukholmalaiskouluista, antaa oppilaiden pitää kännykkänsä ja käyttää niitä myös opetuksen apuvälineenä.

Enemmistö ruotsalaisäideistä ja isistä tuntuu pitävän ainakin osittaista kännykkäkieltoa tarpeellisena.

Koulujen kyselyihin vastanneet vanhemmat ovat huolissaan lasten saamista ilkeistä tekstiviesteistä tai salakuvien ottamisesta koulun jumppatuntien yhteydessä. Opettajat kertovat, että kännyköitään pää alaspäin räpläävät lapset eivät keskity opetukseen.

Räplääjät eli lapset ja nuoret pitävät yleensä täyttä kännykkäkieltoa tarpeettomana.

Korjattu 24. syyskuuta kello 12: Kiinassa on yli 700 miljoonaa netinkäyttäjää.

Lue lisää:

Lapsesi ottaa mallia sinusta – 10 vinkkiä: kiinnitä näihin asioihin huomiota lapsen netinkäytössä

Ostaisitko 10 000 some-tykkäystä 50 eurolla? Yle selvitti, miten tykkäyksiä tehtaillaan kurjissa oloissa Aasian hikipajoissa