1. Esikoiskirja Carrie oli jäädä julkaisematta

Carrien tarina oli Kingin mielestä niin kehno, että hän heitti käsikirjoituksen roskakoriin. Kingin Tabitha-vaimo kuitenkin kaivoi sen takaisin pöntöstä, ja patisti miehensä lähettämään sen kustantajalle. Kertomus koulukiusatusta teinitytöstä, jolla on telekineettisiä voimia nosti Kingin kertaheitolla kauhukirjallisuuden kaapin päälle vuonna 1974. Brian De Palma ohjasi kirjasta suositun elokuvan kaksi vuotta myöhemmin. Koska Elokuvatarkastamo kielsi sen raaistavana, sai Carrie Suomen ensi-iltansa vasta 1991.

2. King elätti perhettään tuhmilla jutuilla

Stephen King valmistui englanninopettajaksi vuonna 1970, mutta oman alan työt olivat alkuun kiven alla. Ennen Carrien menestystä nuori pari asui asuntovaunussa. King hankki elantonsa muun muassa pyykkäämällä teollisuuspesulassa ja kirjoittelemalla tarinoita miestenlehtiin. Toisaalta King sai Carrien kustannussopimuksesta niin naurettavan pienen korvauksen, että perheellä ei ollut ennen seuraavien kirjojen julkaisua varaa edes puhelimeen.

3. King pelkäsi pienenä Bambia

Stephen King on arvellut viehtymyksensä kauhuun saaneen alkunsa jo varhain. Ensimmäinen elokuva, jonka hän näki, oli kauhuelokuva: Bambi. Disneyn piirroshahmon kamppailu metsäpalon keskellä tuntui pikku Stephenistä sekä hirvittävältä että hyvällä tavalla jännittävältä.

4. Kirjailija vilahtelee valkokankaalla

Suosittu tarina kertoo, että King piipahtaa kaikissa kirjoistaan tehdyissä elokuvissa. Se ei ole totta, sillä urakka olisi mahdoton. Kingin kirjoista ja muista kertomuksista on tehty yli sata elokuvaa ja lukuisia tv-sarjoja. Pelkästään tänä syksynä saa ensi-iltansa ainakin kaksi televisiosarjaa ja kaksi elokuvaa. Kirjailija on toki piipahdellut ahkerasti sekä King-filmatisoinneissa että muissa kauhujutuissa. Esimerkiksi elokuvassa _Uinu, uinu lemmikkini _(1989) hän esiintyi pappina.

5. Huonoimman kirjan kirjoitti kokaiini

1980-luku kului Kingiltä kännissä ja kokaiinipöllyssä. Päihdeongelma jäi pitkään piiloon, sillä perheessä oli tuohon aikaan kolme pikkulasta ja King julkaisi menestyskirjoja yksi toisensa perään. Kirjailijalla oli sitä paitsi tapana juopotella itsekseen, koska ”baarit ovat täynnä itseni kaltaisia ku**päitä”. Keskeinen kimmoke selviämiseen oli se, että päihteet alkoivat vaikuttaa kirjoittamiseen. Kolkuttajat (1987) on Kingin mielestä todella surkea kirja. Se on viimeinen, jonka hän kirjoitti ennen pääsyään kuiville.

6. Onnettomuus oli tehdä lopun kirjoittamisesta

Kolkuttajien lisäksi King inhoaa toistakin kirjaansa, Unensieppaajaa (2001). Tässäkin tapauksessa päihteillä on osuutta asiaan. King vammautui vakavasti 1999, kun mies törmäsi häneen pakettiautolla. Hirvittävien kipujen takia King ei voinut istua tietokoneella, vaan joutui kirjoittamaan särkylääketokkurassa käsin. Se sai kirjailijan harkitsemaan vakavasti koko hommasta luopumista. Lopulta kipu hellitti. King lunasti kolariauton itselleen, tuhosi sen romuttamolla ja palasi koneen ääreen

7. King inhoaa Hohto-elokuvaa

Yksi suosituimmista King-filmatisoinneista on Stanley Kubrickin ohjaama Hohto (1980). Kingin mielestä se on surkea väärintulkinta hänen teoksestaan. King on kertonut mananneensa sitä, että sekoavaa kirjailija Jack Torrancea esittää Jack Nicholson, joka on Kingin mielestä samanlainen joka roolissa. Kingin mielestä elokuva oli lisäksi misogynistinen, koska Shelley Duvallin esittämä vaimo oli avuton kirkuja. Sekin ärsytti, että elokuvassa Torrance sekoilee ensi hetkestä alkaen, kun kirjassa Kingille tyypilliseen tapaan hulluus valtaa alaa vähitellen.

Tyytymätön King teki vuonna 1997 käsikirjoituksen Hohto-minisarjaan. Se sai murska-arvostelut.

8. Kustantajan mielestä nuori King oli liian ahkera

Osan uransa alkutaipaleen kirjoista King julkaisi salanimellä Richard Bachman, koska kustantajan mielestä yhdeltä kirjailijalta ei voi tulla montaa teosta vuodessa. Myöhemmin King antoi piut paut mokomalle säännölle ja julkaisi parhaana vuotenaan kolme romaania. Vauhti on sittemmin hidastunut, muttei hyytynyt. Ensi viikolla julkaistaan Kingin yhdessä Owen-poikansa kanssa kirjoittama romaani Sleeping Beauties.

9. Kirjoissa on silmäniskuja tarkkaavaisille faneille

Kingin kirjat linkittyvät usein toisiinsa, niissä esiintyy muista teoksista tuttuja paikkoja ja henkilöitä. Esimerkiksi Hohdon kokki Dick Halloran piipahtaa kirjassa Se takautumassa nuorena sotilaana. Halloran pelastaa poikajoukon yhden jäsenen tulevan isän tulipalosta.

Mersumiehessä (2014) murhaaja käyttää pellenaamiota. Naamio tuo kirjan sankarin mieleen ”sen TV-elokuvan, jossa karmiva pelle vaani viemäreissä”. Tällä viitataan Tim Curryn esittämän Pennywise-klovniin Se -kirjan ensimmäisessä filmatisoinnissa vuodelta 1990.

10. King ei epäröi ottaa kantaa

Nuori King vastusti Vietnamin sotaa. Hän kannattaa äänekkäästi demokraatteja ja lahjoittaa hövelisti rahaa hyviksi katsomiinsa tarkoituksiin. Viime aikoina kirjailija on suunnannut poliittisen tykkinsä presidentti Donald Trumpia vastaan. King on vaatinut Trumpia viralta etenkin Twitterissä niin kovasanaisesti, että presidentti blokkasi kirjailijan. King nokitti ilmoittamalla, että presidentti jää ilman klovneja, sillä King estää tätä näkemästä muun muassa uutta Se-hittielokuvaa.

Lue myös: Pelottavimpia ovat ihmiset – Stephen King luo kauhun tavallisuudesta